OLUTVERKKO – uutisia ja tietoa oluesta

Olut-Suomi – oluenystävän oma verkosto

Archive for the ‘Olut- ja alkoholipolitiikka’ Category

Uusi toimitusjohtaja Leena Laitinen: Alkolla suuri merkitys hyvinvointiyhteiskunnassa

with one comment

Leena Laitinen on Alkon toimitusjohtaja syksystä 2017 alkaen. Kuva: Alko.

– Alko hoitaa toimintaansa vastuullisesti ja palvelee asiakkaitaan esimerkillisesti, vastavalittu uusi toimitusjohtaja Leena Laitinen kuvailee.

– Olen mielelläni mukana vahvistamassa ja monipuolistamassa yhtiön erinomaista asiakaspalvelua entisestään. Asiakastyytyväisyys yhdessä innostuneen henkilöstön kanssa ovat Alkon ehdottomia vahvuuksia.

– Alkon merkitys suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on suuri, Laitinen arvelee.

Alko Oy:n hallituksen nimittämä yhtiön uusi toimitusjohtaja Leena Laitinen, 46, on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.  Alkon edellinen toimitusjohtaja Hille Korhonen siirtyi kesäkuun alussa Nokian Renkaat Oyj:n toimitusjohtajaksi.

Laitinen on aiemmin toiminut päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden aloilla. Nykyisin hän on lihajalostaja Snellman Groupin konsernijohtaja. Sitä ennen hän työskenteli S-ryhmässä viimeisimpänä tehtävänään SOK:n käyttötavarakaupan johtaja.

– Alko saa erinomaisen toimitusjohtajan, jolla on vahva vähittäiskaupan ja liiketoiminnan kehittämisen osaaminen. Laitinen on oikea henkilö jatkamaan yhtiön kehittämistä monikanavaisesti palvelevaksi erikoisliikkeeksi, joka on laajalti suomalaisten hyväksymä, puheenjohtaja Harri Sailas perustelee Alkon hallituksen valintaa.

– Juoma ja hyvä ruoka ovat minulle rakkaita teemoja ja Alkossa nämä yhdistyvät hienolla tavalla, Leena Laitinen iloitsee.

– Pääsen työskentelemään yrityksessä erittäin mielenkiintoiseen aikaan. Yhtiö on kehittynyt edeltäjäni aikana paljon ja on ottanut aimo loikkauksen monikanavaisuudessa. Koko toimiala elää muutoksen aikaa mahdollisten lakiuudistusten kanssa.

Laitinen lupaa tutustua yritykseen ja toimialaan entistä tarkemmin tulevan syksyn aikana.

Uusi toimitusjohtaja aloittaa tehtävässään syksyllä 2017, johon saakka talousjohtaja Anton Westermarck toimii vt. toimitusjohtajana. Laitisen kuukausipalkka valtionyhtiö Alkossa 28500 euroa.

Written by Toimittaja

22.06.2017 at 10:25

Uudistettu alkoholilaki saadaan voimaan 1.1.2018 – kauppaprosentti vieläkin epävarma

leave a comment »

Puoluekokoonpanoltaan uudistunut hallitus on tänään (20.06.2017) päässyt sopuun alkoholilain uudistamisen etenemisestä. Viimeinen kiikastava yksityiskohta – kaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden rajan nostaminen 5,5 prosenttiin nykyisestä 4,7:stä – saattaa vielä muuttua. Hallituspuolueiden edustajat saavat äänestää lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä vapaasti oman kantansa mukaisesti. Toisessa käsittelyssä noudatetaan sitten ryhmien päätöstä.

Juliste: Panimoliitto.

Kokoomuksen, keskustan ja situn (uusi Sininen Tulevaisuus -ryhmä, johon kaikki entiset Perussuomalaisten ministerit ovat siirtyneet) muodostavat 106 paikan enemmistön eduskunnassa. Keskustan ”oman tunnon” mukaan äänestäjiä on arvioitu olevan noin 15. Lisäksi muutaman kokoomuslaisen arvioidaan lukeutuvan samaan ryhmään.

Eli hallitus tarvitsee noin viitisentoista / parikymmentä opposition kansanedustajaa tukemaan lakiesitystä.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi tänään tiistaina, että lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Uusi alkoholilaki astuu sitten voimaan 1.1.2018.

Oppositiopuolue Vihreiden puheenjohtajaksi juuri menneenä viikonloppuna valittu Eduskunnan Olutseuran vetäjä Touko Aalto ei valitettavasti ole ehtinyt kommentoida OLUTVERKON  toimituksen kyselyitä.

Pikku asia, mutta oleellinen

Prosenttiraja saattaa tuntua pieneltä asialta, mutta 4,7 prosentin jäädessä mahdollisesti ennalleen vesittyy varsin paljon pitkään odotetusta muutoksesta suomalaisessa olut- ja juomakulttuurissa. Panimoille on luvassa suora ulosmyyntioikeus toimitiloissaan. Samoin ravintolat saavat myydä juomia ulos, asiakkaalle mukaan. Näissä uusissa kanavissa noudatetaan samaa rajaa kuin päivittäistavarakaupassa ja kioskeissa.

Luontevantyylisten oluiden myyntioikeus siirtyisi taas hamaan tulevaisuuteen.

Olut- ja panimoala kannattaa ja vaatii prosenttirajan poistamista kokonaan. Kysymyksessä on juomakulttuuria kahlitseva ja kehittämistä estävä, vanhanaikainen holhoamis- ja syyllistämistoiminta.

Esimerkiksi vapaan prosentin maissa valtaosa oluista on alkoholipitoisuudeltaan noin 4-6 tilavuusprosenttia. Muutamat oluttyylit (bock, dobbelbock) ovat jopa 10-prosenttisia, mutta siitä ylemmäs on vain pienten tuotantoerien harvinaisuuksia ja kokeiluja.

Suomessa valmistetaan nykyoloissa erityisvahvoja oluita ravintolamyyntiin ja Alkon valikoimiin todella harvoin ja pieninä erikoiserinä. Uusien myyntikanavien avaaminen vahvoille (8-15 tilavuus-%) ei vaikuta juomatapoihin eikä kansanterveyteen – ainakaan kielteisesti!

* Alkoholilain uudistushankkeessa on ainakin 18 asiaa, jotka muuttuvat lain tullessa voimaan: Lue lisää…

Lehtitieto: Hallitus vienee alkuperäistä alkoholilakia eteenpäin

leave a comment »

Perussuomalaisiin liityvän hallituskriisin jälkeen vaikuttaa siltä, että alkoholilain uudistusta lähdetään edistämään loppukeväällä 2016 sovitussa alkuperäisessä muodossa. Lakiuudistusta oltiin jo peruuttamassa keskustan vaatiessa ns. omantunnonvapautta eduskuntakäsittelyssä.

Asiasta kertoi Helsingin Sanomat perjantaiaamuna (16.06.2017) saamatta kuitenkaan vahvistusta käänteestä. Demokraatti kertoo huhun, jonka mukaan keskustan omantunnonkäyttövaatimus koskisi vain marketeissa myytävän juoman alkoholipitoisuuden korottamista 5,5 %:iin nykyisestä 4,7 %:n ylärajasta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ei kuitenkaan vahvista eikä muutenkaan kommentoi Demokraatin tietoa.

– Ei ole kerrottavaa nyt neuvottelujen sisällöstä, Kaikkonen toteaa Demokraatille. – Ensi viikolla hallitusryhmät neuvottelevat ja palataan asiaan. Jos menee kaikki oikein hyvin niin tässä päästään ratkaisuun ennen juhannusta, mutta tämä on osoittautunut vaikeasti ratkaistavaksi asiaksi ja voi ottaa enemmänkin aikaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ja Uusi Vaihtoehto -ryhmän puheenjohtaja Simon Elo toistavat Demokraatille, että heidän puolueensa pitävät kiinni keväällä 2016 saavutetusta neuvottelutuloksesta.

Written by Toimittaja

16.06.2017 at 12:48

Brewers of Europe kokoontuu Helsingissä 9.6.

leave a comment »

The Brewers of EuropeEuroopan panimoala kokoontuu Suomeen pitämään The Brewers of Europe -järjestön vuosikokousta. Yleiskokous on Helsingissä  kesäkuun 9. päivänä.

BoEpierreolivierbergeron2017

Pierre-Olivier Bergeron on The Brewers of Europen pääsihteeri.

Kokouksessa Euroopan panimoiden ja panimoliittojen johtajat kuulevat esimerkiksi presidenttiehdokas, kansanedustaja Pekka Haaviston (vihr) ja avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan puheenvuorot. Puheiden aiheita tai mahdollisia yhteyksiä kokouksen teemoihin ei ole julkistettu etukäteeen – ei edes kokouksen paikkaa eikä ohjelmaa.

Euroopassa on teollisten panimoiden mukaan meneillään vahva olutbuumi. Panimoala uudistuu ja uusia panimoita perustetaan. 2010-luvulla on perustettu yli 3000 uutta panimoa Euroopassa.

Olut on panimoteollisuuden mielestä tärkeä osa eurooppalaisuutta, kulttuuriperintöä, yhteiskuntaa ja taloutta. Oluen tuotanto, arvoketju ja arvostus ovat viime vuosina kasvaneet kautta maanosan.

The Brewers of Europe edustaa noin 7500 panimoa ympäri Eurooppaa. Vuonna 1958 perustettuun järjestöön kuuluu 29 kansallista liittoa Euroopassa, 26 EU-maan lisäksi Norja, Sveitsi ja Turkki.  Viro ja Latvia eivät kuulu järjestöön, ei myöskään Islanti. BoE on EU:n alkoholi- ja terveysfoorumin perustajajäsen.

Lasse Aho toimitusjohtaja Olvi Oyj vuodesta 2004.

Lasse Aho on BoE:n hallituksen varapuheenjohtaja.

Vuonna 1902 perustettu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on ollut BoE:n jäsen vuodesta 1995 lähtien. Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Aho valittiin ensimmäisenä suomalaisena BoE:n hallituksen jäseneksi vuonna 2014 ja viime vuonna (2016) hän kohosi varapuheenjohtajan asemaan.

Panimoala kerää verotuloja ja työllistää

– Panimot ovat ylpeitä merkittävästä roolistaan Euroopan taloudessa, toteaa The Brewers of Europen pääsihteeri Pierre-Olivier Bergeron.  – Panimot luovat työpaikkoja arvoketjuun ja lisäävät kaupankäyntiä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

Olut tuo verotuottoja Euroopan valtioille panimoteollisuuden mukaan vuosittain 42 miljardia euroa eli yhtä paljon kuin Unkarin valtio saa kaikkiaan verotuottoja. Panimoala on avainasemassa uusien työpaikkojen luomisessa, mikä on yksi Eurooppa 2020 – EU:n kasvustrategian keskeisiä tavoitteita.

Panimoteollisuuden arvion mukaan Euroopassa yli kahden miljoonan ihmisen toimeentulo on riippuvainen oluen tuotannosta ja myynnistä. Yksi työpaikka panimossa luo välillisesti 17 uutta työpaikkaa eli noin 1 prosentin EU:n koko työllisyydestä: 2 maataloudessa ja kuljetuksissa, 2 vähittäiskaupassa ja 13 työpaikkaa olutta tarjoavissa baareissa, pubeissa, kahviloissa ja ravintoloissa.

Juomateollisuuden menestyminen on vahvasti riippuvainen harjoitetusta elinkeino- ja alkoholipolitiikasta. Kilpailukykyinen verotus on Euroopan panimoiden yhteinen vaatimus.

– Järkevä oluen verotus hyödyttää koko arvoketjua ”viljasta lasiin” ja siten koko Euroopan taloutta. Verotuksen kilpailukyvystä täytyy pitää huoli, ettei kasvateta rajakauppaa Euroopassa, Bergeron sanoo.

– Euroopanlaajuinen hieno kehitys näkyy myös meillä Suomessa, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo.

– Nyt on tärkeää saada Suomen uusi alkoholilaki lopulta voimaan.

Written by Toimittaja

23.05.2017 at 09:53

Hartwall rakentaa toisen panimon Lahteen

with one comment

Hartwallin toimitusjohtaja Kalle Järvinen.

Panimoyhtiö Hartwall perustaa uuden panimon Lahteen vuonna 2003 valmistuneen tuotantolaitoksen yhteyteen. Erikoisolutpanimo tuo joustavuutta suurten erien tuotantoon rakennetun panimon rinnalle.

Suuryhtiön valmistamia pienpanimo-oluita päästään maistelemaan jo alkavan kesän aikana, Hartwallin toimitusjohtaja Kalle Järvinen lupaa.

Uudessa yksikössä tehdään yhteistyötä kansainvälisten huippujen, kuten tanskalaisen ”oluttaiteilijan” Anders Kissmeyerin kanssa.

Anders Kissmeyer

Kissmeyer oli kiinnostunut kemiasta jo koulupoikana. Hän työskenteli 16 vuotta Carlsbergin suurpanimolla Kööpenhaminassa, kunnes perusti Nørrebro-pienpanimon vuonna 2003.

Vuodesta 2010 hän on kiertänyt ympäri maailmaa panimoguruna Kissmeyer Beer & Brewing -yhtiönsä kanssa. Hän on tehnyt olutta myös Suomessa ennen Hartwallia. Vakka-Suomen Panimon kanssa valmistui Double IPA (8,5 %) vuonna 2012.

– Erikoisolutpanimon perustaminen on ollut jännittävä ja inspiroiva matka. Olemme kehittäneet olutvalikoimaamme jatkuvasti, mutta uuden panimon myötä pääsemme irrottelemaan ja kokeilemaan rohkeammin uusien makunystyröitä kutkuttelevien oluiden parissa, Hartwallin panimomestari Hannele Alakarhu maalailee.

Hartwallin panimomestari Hannele Alakarhu.

Nykyisellä Hartwallilla on kokemusta yhteistyöstä pienpanimon kanssa. Vuonna 2010 Hartwall valmisti lahtelaisen Teerenpelin pienpanimon kanssa siankärsämöllä maustetun Lapin Kulta Tuisku -luomuoluen (4,7 %). Pieni tuotantoerä uusittiin kolmena talvena.

Vuonna 2011 Hartwall ja Turun Panimo valmistivat Juhla-Aura -oluen (5,2 %) Ravintolapanimo Koulussa juhlistamaan Turun kulttuuripääkaupunkivuotta.

Pienpanimomittakaavan tuotanto kiinnostaa tanskalaista Royal Unibrew -panimokonsernia, jonka omistukseen Hartwall siirtyi syksyllä 2013.

Konserniin kuuluva Albani Bryggerierne AS Odensessa Fyn-saarella on juuri saamassa valmiiksi panimon yhteyteen rakennetun uuden erikoisolutpanimon ja panimoturisteja palvelevan vierailukeskuksen.

Hartwall on teettänyt Albanilla kaksi pienpanimo-olutsarjaa: Polar Monkeys -oluita on valmistunut neljä erilaista, ja  Lottrup-sarjan kolme olutta ovat olleet Hartwallin tuontiolutvalikoimassa.

* Lue: OLUTVERKON arviot Hartwallin Polar Monkeys- ja Lottrup-oluista.

 

Written by Toimittaja

04.05.2017 at 15:01

Alkon Hille Korhonen siirtyy kumipyörille

leave a comment »

nokiatyres010617hillekorhonen

Hille Korhonen. Kuva Nokia Renkaat.

Pörssiyhtiö Nokian Renkaat Oyj:n hallitus on nimittänyt tekniikan lisensiaatti Hille Korhosen (s. 1961) toimitusjohtajakseen. Valtionyhtiö Alko Oy:n toimitusjohtajana neljä ja puoli vuotta toiminut Korhonen aloittaa Nokialla 1.6.2017.

Korhonen on ollut rengasyhtiön hallituksen jäsen vuodesta 2006 alkaen. Vuosipalkkio on ollut 40000 € ja lisäksi kokouspalkkio 600 € / läsnäolo.

Edelliselle toimitusjohtajalle Nokian Renkaat maksoi 743435 € palkkaa ja lisäksi 560219 € tulospalkkiona vuonna 2016.

Alko maksoi Korhoselle palkkaa 400881 € sekä lyhytaikaista kannustinlisää 52946 € vuonna 2016. Kannustinlisä oli kaksi kolmannesta suurempi kuin vuonna 2015 (31314 €).

nokianrankaatrotiiva

Nokian Rotiiva-rengas.

– Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme Korhosen yhtiön toimitusjohtajaksi, Nokian Renkaiden hallituksen puheenjohtaja Petteri Walldén sanoo. – Teimme perusteellisen, kansainvälisen rekrytointiprosessin. Yhtiö on erinomaisessa kunnossa, ja Hille Korhonen tuo meille vahvan johtajakokemuksensa ja erinomaisen brändiosaamisensa.

Hille Korhosella on uuden työnantajansa mukaan yli 20 vuoden kokemus kansainvälisestä kuluttajaliiketoiminnasta sekä globaalin teollisen toiminnan johtamisesta. Ennen Nokian Renkaita Korhonen on toiminut johtoryhmän jäsenenä Fiskars Oyj Abp:ssa (2008–2012), Iittala-konsernissa (2003–2008), Nokia Oyj:ssä (1996-2003) sekä Outokumpu Copperissa (1993-96). Hän on työskennellyt Alko Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2013 lähtien.

* Uutinen perustuu osittain Nokian Renkaat Oyj:n tiistaina 28.03.2017 aamulla julkaisemaan pörssitiedotteeseen.

* Lue myös: Alkon uusi toimitusjohtaja, tammikuu 2013.
* Lue: Alkon vuosi 2016.

Written by Toimittaja

28.03.2017 at 10:34

Alkon vuosi 2016: viinit ja väkevät jyräävät – panimotuotteita myytiin 15 miljoonaa litraa

with 3 comments

– Vuosi 2016 tulee jäämään Alkon historiaan, toimitusjohtaja Hille Korhonen toteaa iloisena esitellessään valtionyhtiön toimintaa ja tuloskertomusta. – Olemme siirtyneet monikanavaisuuden aikaan ja marraskuussa avattu verkkokauppa on jo nyt Alkon suurin myymälä.

Vastaavanlainen suuri historiallinen muutos oli edellisen kerran 1970-80 -luvuilla kun myymälät siirtyivät tiukoista tiskeistä itsepalveluun.

Alkon pääjohtaja Hille Korhonen. © Kuva J.T. Laakso.

Verkon voimaa todistaa Korhosen kertoma kokemus helmikuulta. Myyntiin oli tullut pieni erä harvinaista viskiä. Tuote myytiin verkon kautta loppuun 20 minuutissa.

– Kaikki halukkaat eivät millään keinolla olisi ehtineet myymälään harvinaisuutta ostamaan. Mutta verkossa ostos voitiin tehdä nopeasti. Verkossa julkaistu tieto leviää nopeasti erilaisten pientenkin kohderyhmien keskuuteen.

Alkon sähköisessä verkossa on päivittäin 30000 kävijää. Verkon kautta on tehty ensimmäisten kuukausien aikana jo 20000 tilausta. Verkkotilauksen yhteydessä valitaan myymälä, josta tuotteet noudetaan.

Alkon kokonaismyynti litroina on ollut viime vuosina laskeva: viime vuonna Alko myi juomia 93,5 miljoonaa litraa (2016). Edellisenä vuonna 94,0 m.l. (2015), 96,7 m.l. (2014), 99,2 m.l. (2013). Alkoholin kulutus oli 10,8 litraa asukasta kohden vuonna 2016, Terveyden- ja Hyvinvoinnin Laitoksen ennakkotietojen mukaan. Tilastoitu kulutus on laskenut 0,6 %, mutta samalla tilastoimaton kulutus on kasvanut 3,8 %.

Miedot viinit (puna, valko, rosé, kuohu) ovat jyräävässä asemassa 53,0 miljoonan litran myyntituloksella vuonna 2016. Se on noin 58 % kokonaislitramyynnistä. Toinen vahva kivijalka rakentuu väkevistä juomista: 24,5 miljoonaa litraa.

Panimotuotteita (olut, sahti, siiderit, long drinkit) myytiin 14,8 miljoonaa litraa. Hienoinen laskusuunta on jatkunut viime vuosina. Olut: 8,5 m.l. (2016), 8,6 m.l. (2015), 8,8 m.l. (2014), 9,1 m.l. (2013);  long drink: 5,6 m.l. (2016), 5,7 m.l. (2015), 6,1 m.l. (2014), 6,5 m.l. (2013); siideri: 0,7 m.l. (2016), 0,7 m.l. (2015), 0,8 m.l. (2014), 0,9 m.l. (2013).

Erityisen iloinen toimitusjohtaja Hille Korhonen on alkoholittomien juomien myynnin kasvusta Alkossa. Myynti on kaksinkertaistunut parissa vuodessa – tosin se on litroissa vain 500000 litraa.

Pienpanimo-oluet eivät korvaa suurten merkkien laskua

Oluiden osuus (8,5 milj. l.) kokonaismyynnistä on 9 %, saman suuruinen kuin aiemminkin. Oluesta 72 % on kaikkein suosituinta oluttyyliä eli lagereita. Pientuottajien mahdollisuuksia jaella tuotteitaan Alkon myymälöiden kautta on edistetty viime vuosina vahvasti. Pientuottajat saavat itse valita 10 myymälää, joihin toimittavat tuotteitaan myytäviksi.

Pienten valmistajien tuotteiden (2,38 milj. l.) myynnin kasvu ei korvaa isojen panimotuotemerkien laskua. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton mukaan oluen myynti Suomessa oli 382,9 miljoonaa litraa vuonna 2016, laskua edelliseen vuoteen verrattuna 1,8 miljoonaa litraa.

Alkon juomavalikoimat ovat monipuolistuneet melkein viidenneksellä viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2016 valikoimissa oli 6451 eri tuotetta – 5727 (2015), 5638 (2014), 5611 (2013). Hille Korhonen ilmoittaa Alkon tavoittelevan 10000 tuotteen valikoimaa vuoden mittaan vuoteen 2020 mennessä.

Oluita oli Alkossa viime vuonna 950 erilaista – 696 (2015), 609 (2014), 602 (2013). Määrä saattaa tuntua suurelta, mutta mukana on runsaasti vakiotuotteita, kaikkialta maailmalta! Alko laskee eri pakkausmuodot omiksi tuotteikseen (esimerkiksi Hartwallin Karjala-olut 5,2 % on viisi eri tuotetta: 0,33 l. tölkki, 0,5 l. tölkki, 8 x 0,33 l. tölkki-monipakkaus, 6 x 0,5 l. tölkki-monipakkaus, 0,33 l. lasipullo).

OLUTVERKON toimitustiimi teki  suurtyön kirjaamalla listaan kaikki suomalaiset olutuutuudet vuonna 2013. Upeaan listaan kertyi 156 uutuusolutta. Ja kuitenkin vuosi 2013 oli vasta alkua. Nykyisin pienet tuottajat saattavat valmistaa myyntiin kymmeniä todella pieniä, jopa alle sadan litran valmistuseriä jatkuvasti. Vain pieni murto-osa pienpanimoiden uutuuksista päätyy Alkon valikoimiin.

Vuoden 2013 uutuusluettelo on kuitenkin hyvä esimerkki nykyisistä ajoista. Tutustu siis: * Uudet suomalaiset oluet (156) vuonna 2013.

Myymäläverkosto uudistuu

Alkon liikevaihto oli 1162,7 miljoonaa euroa (2015: 1 151,7) ja liikevoitto 46,6 milj. € (49,7). Yhtiö tilitti omistajalle, valtiolle, 30 miljoonaa euroa osinkoja. Alkoholijuomaveroa kertyi 580,0 milj. € ja juomapakkausveroa 300000 €. Arvonlisäveroa maksettiin 37,5 milj. € ja yhteisöveroa 10,5 milj. €.

Palkkaveroja Alko tilitti 15,5 milj. € ja sosiaaliturvamaksuja 1,5 milj. €. Alkon henkilökunnalle ja johdolle on maksettu kannustinpalkkiota 2,8 milj. € (2015: 3,4) eli 3,2 (4,0) prosenttia henkilöstökuluista. Alkossa oli keskimäärin 2385 työntekijää vuonna 2016.

Alkon kassalla. Kuva: Alko.

Vuoden lopussa Alkolla oli 353 myymälää ja 66 noutopistettä. Myymälöissä oli 57,7 miljoonaa asiakaskäyntiä vuonna 2016. Asiakkaiden henkilöllisyys (ikä) tarkistettiin 3,8 miljoonaa kertaa vuonna 2016.

– Tarkistusta tehdään jossain myymälässä joka kolmas sekunti, Hille Korhonen kertoo. – Verkossa tarkistus tehdään jollekin läsnäolijalle joka toinen sekunti.

Ikätarkistuksia seurataan myymäläkohtaisesti.

Myymäläverkostoa on alettu kehittää kolmen tyypin mukaisesti. Viime vuonna uudistettiin 10 eri tyyppistä myymälää ja vuoden 2017 aikana uudistetaan 30.

Lähimyymälä (270 myymälää) on pienikokoinen, melko suppean perusvalikoiman korttelimyymälä, myymälöistä vastaava liiketoimintajohtaja Kari Pennanen kertoo. – Erikoismyymälässä (65 myymälää) on laaja ja monipuolinen valikoima, myös rajallisia erikoiseriä. Tämän tyypin myymälät sijatsevat usein kauppakeskuksissa.

Huippumyymälä on inspiroiva ja elämyksellinen palvelumyymälä, Pennanen jatkaa. – Valikoimissa on paljon vaihtuvia erikoistuotteita ja harvinaisuuksia sekä ainutlaatuinen huippupalvelu. Huippumyymälöitä tulee olemaan 15, suurten kaupunkien keskustoissa hyvillä liikepaikoilla. Kaupungit ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Lahti, Kuopio, Jyväskylä, Vaasa ja Oulu.

Hille Korhosen mukaan maamme suurin myymälä – Alkon verkkomyymälä – ei tule harventamaan myymäläverkostoa. Myymäläinvestointeihin on varattu yhdeksän miljoonaa euroa vuonna 2017.

Written by Toimittaja

24.03.2017 at 10:58

%d bloggers like this: