OLUTVERKKO – uutisia ja tietoa oluesta

Olut-Suomi – oluenystävän oma verkosto

Archive for the ‘Puheenvuoroja juomakulttuurista’ Category

Uudistettu alkoholilaki saadaan voimaan 1.1.2018 – kauppaprosentti vieläkin epävarma

leave a comment »

Puoluekokoonpanoltaan uudistunut hallitus on tänään (20.06.2017) päässyt sopuun alkoholilain uudistamisen etenemisestä. Viimeinen kiikastava yksityiskohta – kaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden rajan nostaminen 5,5 prosenttiin nykyisestä 4,7:stä – saattaa vielä muuttua. Hallituspuolueiden edustajat saavat äänestää lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä vapaasti oman kantansa mukaisesti. Toisessa käsittelyssä noudatetaan sitten ryhmien päätöstä.

Juliste: Panimoliitto.

Kokoomuksen, keskustan ja situn (uusi Sininen Tulevaisuus -ryhmä, johon kaikki entiset Perussuomalaisten ministerit ovat siirtyneet) muodostavat 106 paikan enemmistön eduskunnassa. Keskustan ”oman tunnon” mukaan äänestäjiä on arvioitu olevan noin 15. Lisäksi muutaman kokoomuslaisen arvioidaan lukeutuvan samaan ryhmään.

Eli hallitus tarvitsee noin viitisentoista / parikymmentä opposition kansanedustajaa tukemaan lakiesitystä.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi tänään tiistaina, että lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Uusi alkoholilaki astuu sitten voimaan 1.1.2018.

Oppositiopuolue Vihreiden puheenjohtajaksi juuri menneenä viikonloppuna valittu Eduskunnan Olutseuran vetäjä Touko Aalto ei valitettavasti ole ehtinyt kommentoida OLUTVERKON  toimituksen kyselyitä.

Pikku asia, mutta oleellinen

Prosenttiraja saattaa tuntua pieneltä asialta, mutta 4,7 prosentin jäädessä mahdollisesti ennalleen vesittyy varsin paljon pitkään odotetusta muutoksesta suomalaisessa olut- ja juomakulttuurissa. Panimoille on luvassa suora ulosmyyntioikeus toimitiloissaan. Samoin ravintolat saavat myydä juomia ulos, asiakkaalle mukaan. Näissä uusissa kanavissa noudatetaan samaa rajaa kuin päivittäistavarakaupassa ja kioskeissa.

Luontevantyylisten oluiden myyntioikeus siirtyisi taas hamaan tulevaisuuteen.

Olut- ja panimoala kannattaa ja vaatii prosenttirajan poistamista kokonaan. Kysymyksessä on juomakulttuuria kahlitseva ja kehittämistä estävä, vanhanaikainen holhoamis- ja syyllistämistoiminta.

Esimerkiksi vapaan prosentin maissa valtaosa oluista on alkoholipitoisuudeltaan noin 4-6 tilavuusprosenttia. Muutamat oluttyylit (bock, dobbelbock) ovat jopa 10-prosenttisia, mutta siitä ylemmäs on vain pienten tuotantoerien harvinaisuuksia ja kokeiluja.

Suomessa valmistetaan nykyoloissa erityisvahvoja oluita ravintolamyyntiin ja Alkon valikoimiin todella harvoin ja pieninä erikoiserinä. Uusien myyntikanavien avaaminen vahvoille (8-15 tilavuus-%) ei vaikuta juomatapoihin eikä kansanterveyteen – ainakaan kielteisesti!

* Alkoholilain uudistushankkeessa on ainakin 18 asiaa, jotka muuttuvat lain tullessa voimaan: Lue lisää…

28 kansanedustajaa toivoo vahvan oluen vapauttamisen peruutusta alkoholilain uudistuksessa

with 2 comments

Ryhmä kansanedustajia on julkistanut tänään perjantaina (17.03.2017) toivomuksen luopua suunnitelmasta vahvojen, enintään 5,5-tilavuusprosenttisten juomien myynnin vapauttamisesta päivittäistavarakauppaan. Raja pysyisi siis nykyisellään eli 4,7 prosentissa.

Yhteisen kannanoton takana on 28 kansanedustajaa, joista peräti 18 on hallituspuolueiden ryhmistä, 15 keskustasta ja kolme kokoomuksesta. Oppositiopuolueiden kymmenikkö jakautuu sosiaalidemokraattien (4), vihreiden (1), vasemmistoliiton (1), rkp:n (1) ja kd-ryhmän (3) kesken.

Hannakaisa Heikkinen on savolainen emäntä.

Keskustalaisen Hannakaisa Heikkisen johdolla esiintyvä ryhmä korostaa hyväksyvänsä  lausuntokierrokselta palanneen uuden alkoholilakiluonnoksen useimmat kohdat. Alkoholia sisältävät sekoitejuomat – kansanedustajat käyttävät kansanomaista käsitettä ”limuviinat” – ja muut nykyistä 4,7 prosentin ylärajaa vahvemmat alkoholijuomat (olut, siideri, long drink, viini) tulisi pitää edelleen Alkon vähittäismyyntimonopolin, matkustajatuonnin ja kotimaisten anniskelupaikkojen jakelussa.

Lakiuudistuksen katsotaan nyt olevan ristiriidassa ”hallituksen terveyden ja hyvinvoinnin edistämishankkeen, lapsi- ja perhepalveluiden muutokseen tähtäävän hankkeen ja sote-uudistuksen” kanssa. Keväällä 2016 kaikkien kolmen hallituspuolueen eduskuntaryhmät tosin hyväksyivät uudistuksen sisällön, keskustassa äänestyksen jälkeen.

Suomalaiset oluen, siiderin, (marja)viinin, liköörin, tisleen, ginin ja jopa viskin valmistajat käyttävät pääasiassa suomalaisilla maatiloilla tuotettuja raaka-aineita, ennen kaikkea ohra- ja muita viljamaltaita.

Varsinkin pienet tuottajat vilkastuttavat myös matkailuelinkeinoa ja elävöittävät maaseutua. Uuden jakelukanavan avaaminen suomalaiselle tuotannolle on kaikessa vaatimattomuudessaan (4,7 % -> 5,5 % eli 0,8 %) tärkeä alkuaskel norminpurkujen tiellä, mitä ei tulisi enää vaarantaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö sai torstaina (16.03.2017) valmiiksi alkoholilain uudistuksesta annettujen lausuntojen yhteenvedon. Perhe- ja peruspelveluministeri Juha Rehula (kesk) on todennut, että lakiesitys saadaan ministeriöstä eduskunnan käsittelyyn toukokuussa. Uusi laki astuisi voimaan aikaisintaan 1.1.2018.

Savo-Karjalan vaalipiiristä valittu Hannakaisa Heikkinen istuu eduskunnassa toista kautta. Hän on taustaltaan maisteri ja Kiuruvedellä sijaitsevan maitotilan emäntä.

* Laimennusryhmään kuuluvat:

Hannakaisa Heikkinen, Sirkka-Liisa Anttila, Petri Honkonen, Marisanna Jarva, Elsi Katainen, Niilo Keränen, Hanna Kosonen, Markus Lohi, Eeva-Maria Maijala, Aila Paloniemi, Mauri Pekkarinen, Tuomo Puumala, Pekka Puska, Martti Talja ja Tapani Tölli. Keskusta: 15.

Pauli Kiuru, Sanna Lauslahti ja Pertti Salolainen. Kokoomus: 3.

Eeva-Johanna Eloranta, Susanna Huovinen, Anneli Kiljunen ja Merja Mäkisalo-Ropponen. Sos.dem.: 4.

Aino-Kaisa Pekonen. Vasemmistoliitto: 1.

Outi Alanko-Kahiluoto. Vihreät: 1.

Antero Laukkanen, Päivi Räsänen ja Sari Tanus. KD 3.

Mats Nylund. RKP: 1.

* Alko Oy on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Eduskuntapuolueet ovat nimittäneet hallintoneuvostoon 12 jäsentä (3 kesk, 2 kok, 2 ps, 2 sdp,  1 vas,  1 rkp, 1 kd, 0 vihr):

Vesa-Matti Saarakkala ps (pj), Anna-Maja Henriksson rkp (vpj), Tuula Haatainen sdp, Susanna Huovinen sdpAntti Kaikkonen kesk, Osmo Kokko ps, Pauli Kiuru kok, Ulla Parviainen kesk, Aino-Kaisa Pekonen vas., Tuomo Puumala kesk, Päivi Räsänen kd, Sari Sarkomaa kok.

Written by Toimittaja

17.03.2017 at 13:24

OLUTVERKON keräämistä tuotetiedoista koostuu arvokas alan tietokanta

leave a comment »

OLUTVERKON lukijat ovat jo viime vuosituhannen lopulta saaneet tutkailla vertailukelpoisia tietoja oluiden, siidereiden ja long drink -juomasekoitteiden sisällöstä.

OLUTVERKON kuluttajien käytettäviksi julkaisemien testiryhmien arvioiden järjestäjä, juoma-alan uutis- ja viestintäpalvelutoimisto Suomen Olut- ja JuomaTiedotus (SJT) on pyrkinyt rakentamaan mahdollisimman tarkkaa tietokantaa tuotteista, unohtamatta testaushetken hintatietoja.

– Ravintoarvot on meille hieman uusi asia, vaikka siidereissä ja LD-juomissa nekin ovat jo pitkään olleet mukana, OlutTiedotuksen toimitustiimi pohtii.  – Varmaankin oluiden kalorit tulevat tästä lähtien mukaan.

OlutTiedotuksen tiedonkeruu ei rajoitu yleisesti käytettyyn niukkaan informaatioon: ”valmistusainekset vesi, mallas, humala, (hiiva)’.  Joskus maltaasta ilmoitetaan viljapohja (ohra, vehnä, harvemmin käytetyt ruis ja kaura). Tässäkin toki on mukana tärkeä tieto: ei lisäaineita ja humalakin ehkä aitoa, ei siis uutetta.

Käymisen kannalta välttämättömän hiivan ilmoittamatta jättäminen on jotenkin mystistä – ja voi perustua aikaan ennen 1800-luvun alkua, jolloin hiivaa ei tunnettu. Kaikki oluet kävivät siihen aikaan spontaanihiivalla, jota on kaikkialla ilmassa.

Tänään 15.03. vietetään kansainvälistä Kuluttajan oikeuksien päivää – on vietetty jo vuodesta 1983 alkaen. Päivämääräksi tuli juuri 15.3., koska ensimmäisenä merkittävänä poliitikkona USA:n presidentti John F. Kennedy kiinnitti kongressipuheessaan 15.3.1962 huomiota kuluttajain oikeuksiin.

Juomatiedoissa on kysymys myös kuluttajan oikeudesta tietää juomapakkauksen sisällöstä. Kuluttajan kannalta OlutTiedotus näkee oleelliseksi mallasviljan lajit sekä tiedon täysmaltaan käytöstä. Jos sanotaan ”mallas”, ei tarkoiteta täysmallasta. Eli mallaspohjassa on halvempia lisukkeita. Oluttyypin mukaisesti kohoavat tärkeiksi humalalajikkeet esimerkiksi India Pale Ale – ja American Pale Ale -oluiden kohdalla. Samoin katkeroainepitoisuutta kuvaava EBU (European Bitterness Units) -luku kiinnostaa  kuluttajaa.

Jako pohja- ja pintahiivaoluisiin (lager ja ale) saattaa olla menettämässä merkitystään, mutta toistaiseksi se on aivan oleellinen perustieto.

OLUTVERKON testituloksiin pyritään kaivelemaan myös mallas- ja humalalajikkeet sekä, hiivan tyyppi jos suinkin kohtuullisella vaivalla mahdollista.

Oluen valmistuspaikka on itsestäänselvästi kuluttajaa kiinnostava tieto, ja kaikki epämääräiset kiertoilmaukset ovat kuluttajan hämäämistä – vaikka lainsäädännön vaatimus täyttyisikin.

– Edelleen haluamme nostaa tekijät esille. Eli jos suinkin pystytään, ilmoitetaan aina vastuullisen oluenvalmistajan nimi.

* Lue OLUTVERKON testiryhmien arvioita    HUOM! Vuoden 2016 loppuun saakka.

OLUTVERKON tietokantaan pyritään keräämään tavallisesti seuraavat tiedot:

xx %-til., kantavierre xx °P, katkeroainepitoisuus xx EBU, väri xx EBC, tumma pohjahiivaolut, vahva lager eli bock. Suositus tarjoilulämpötilaksi xx °C. Panimomestari xx. Tuotannossa xx alkaen.
Kertalasipullo 0,33 l. / Tölkki 0,5 l. / Astia, hana 0,5 l.  Alkon vähittäismyyntihinta xx €. Anniskeluhinta xx €. Erikoisolutvalikoima xx. P.E.-pvm xx. Jakelu xx Oy, Hki.
Pisteet xx / 100.

* Lue myös: Panimoliitto tutki: Kuluttajat ovat kiinnostuneita etikettimerkinnöistä .

OlutTiedotuksen toimitustiimi
kirjurina tuottaja J.T. Laakso

Mielipidettä ei kannata hävetä, mutta voit esittää sen OLUTVERKON toimitukselle myös tällä lomakkeella:

SASS puolustaa suomalaista aitoa siideriä

leave a comment »

Viikonloppuna Fiskarin Olutleiri-tapahtuman yhteydessä perustettiin Suomalaisen Aidon Siiderin Seura eli SASS.  Seuran tarkoituksena on keskustella ja huolehtia aidon siiderin määritelmästä. Fiskarissa on toimintaansa aloittelemassa Kuura Cider -siiderinvalmistaja, jonka perustaja, helsinkiläinen Petri Halmetoja on myös SASSin keskeinen käynnistäjä.

Suomalaista siideriomenaa.

Suomalaista siideriomenaa.

– Suomalainen aito siideri tehdään suomalaisesta tuoreesta omenamehusta, välttäen lisäaineita, luonnollisilla käymismenetelmillä ja ilman keinotekoista hiilihapottamista, SASS määrittelee tässä vaiheessa.

SASS pyrkii edistämään aidon siiderin valmistamista ja saatavuutta sekä jakamaan aidon siiderin valmistamiseen liittyvää tietoa. Kotimaisen omenan saatavuuden edistäminen on myös listalla.

Seura on riippumaton kaikista siiderinvalmistukseen liittyvistä kaupallisista tavoitteista. Se ei ole kuluttajien eikä valmistajien etujärjestö, vaan yhdistää ihmisiä, joita yhdistyksen tavoitteet kiinnostavat. Myöskään mahdollisimman suurta jäsenmäärää ei pidetä ensisijaisena tavoitteena.

Aidon siiderin määritelmän ylläpito on keskeistä. SASS jakaa myös aitoustodistuksia siiderinvalmistajille.

SASSin määritelmä luettelee sallittuja ja kiellettyjä ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä. Valmistusaineeksi kelpaa vain Suomessa kasvaneen omenan mehu ja mehupitoisuuden tulisi olla (lähes) aina 100 %. Mehutiiviste, jonka alkuperää ei tiedetä on kielletty, samoin pastörointi ja suodattaminen. Alkoholipitoisuuden tulee olla vähintään 2,8 tilavuusprosenttia.

* Lue OLUTVERKON testiryhmien siideriarvioita.

Aurinkoinen alkoholipaneeli rankkasateisessa ravintolatapahtumassa

leave a comment »

Helsingin makuja -ravintolatapahtuma käynnistyi tänään (to 16.06.2016) Kansalaistorilla Helsingissä viidettä kertaa. Järjestäjä on irlantilaistaustainen Barry McNamara kotkalaisen puolisonsa Miran kanssa, joten monet käyttävätkin ulkoilmatapahtumasta nimitystä Taste of Helsinki. Rankkasateessa alkanut tapahtuma jatkuu koko loppuviikon ajan, sunnuntaihin saakka.

Avajaispäivänä Helsingin makujen oluttarjonnasta vastaava panimoyhtiö Sinebrychoff järjesti viinien ja pikkuruisten ruoka-annosten leimaamassa tapahtumassa asiapitoisen keskustelutilaisuuden alkoholipoliittisesta tilanteesta.

Paneelikeskustelun aiheena oli ajankohtaisessa hengessä: Miten hyvän kierrettä kiihdytetään – kansalaiskeskustelua vielä paremmasta juomakulttuurista.

Sinebrychoffin paneelikeskustelu alkoholipolitiikasta ja juomakulttuurista. © Kuva J.T. Laakso

Sinebrychoffin paneelikeskustelu alkoholipolitiikasta ja juomakulttuurista. © Kuva J.T. Laakso

Kuvassa paneelin keskustelijat seuraavat Sinebrychoffin uuden markkinointijohtajan Alexander Sneenin (vas) opetuksia:  helsinkiläisen Tocan ravintoloitsija Elina Valoranta, espoolaisen kauppakeskus Iso Omenan K-Citymarketin kauppias Toni Pokela, Aseman lapset ry:n toiminnanjohtaja Christian Wentzel, Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannula, alkoholijuomien maahantuojayhtiö Beverage Partnersin Timo Laurila, Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sekä keskustelun varsinainen vetäjä Jaakko Tapaninen Great Point Oy:stä.

Pitkän keskustelun aikana kukaan ei koskenutkaan edessään tarjolla oleviin lähdevesipulloihin.

Jaakko Tapanisen perusideana oli kartoittaa keskustelijoiden omia kokemuksia juomakulttuurin muutoksista viimeisten vuosikymmenten aikana. Tavat ovat muuttuneet ”keskieurooppalaiseen suuntaan” huomattavin harppauksin.

Kristiina Hannula alleviivasi kulutuksen kasvua: alkoholin kulutus on kasvanut nelinkertaiseksi, naisten jopa seitsemänkertaiseksi.

Valmisteilla olevaan alkoholilain uudistukseen panelistit suhtautuivat myönteisesti. Elina Valoranta ihmetteli, tuleeko ravintoloista asiakkaan mukaan myytävä alkoholipakkaus (pullo, tölkki) avata ravintolassa vai myydäänkö se suljettuna.

Yleisö saapui telttatilaisuuteen ankarassa kaatosateessa, eräät läpimärkinä. Koffilaisten isäntien ja myönteisessä hengessä keskustelleiden panelistien ansiosta tunnelma oli kuitenkin nopeasti lämmittävän aurinkoinen.

Suomalaista, pinttynyttä, känniääliövetoista juomakulttuuria voi kuitenkin kehittää. Kenties.

– Keskustelua seurasi J.T. Laakso
Sinebrychoffin Nikolai Alkoholiton Vehnä -olutta (0,5 %), Brooklyn Breweryn Scorcher Session IPA -olutta (4,5 %) ja Sinebrychoffin Crowmoor Dark Apple -uutuussiideriä (4,7 %) siemaillen. 

Torstaina: Eduskunnan Olutseura järjestää kapakkakeskustelun erilaisista alkoholipoliittisista näkemyksistä

leave a comment »

Viime toukokuussa perustettu Eduskunnan Olutseura EOS järjestää torstaina (25.02.2016) Helsingissä keskustelutilaisuuden alkoholilainsäädännön uudistustarpeista.

EOS:n Touko Aalto OlutHuone Kuikassa Helsingin Kalliossa. Kuva Aallon Fb-sivulta, käsitelty.

EOS:n Touko Aalto OlutHuone Kuikassa Helsingin Kalliossa. Kuva Aallon Fb-sivulta, käsitelty.

– Keskustelutilaisuuden tarkoituksena on koota alkoholipolitiikan eri näkökulmat saman pöydän ääreen ja tarjota kaikille osapuolille tasavertainen mahdollisuus tuoda kantansa esiin, EOS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Touko Aalto (vihr.) kertoo. – Haemme tietoon pohjautuvaa dialogia, kasvotusten, ammattilaisten ja suuren yleisön kesken.

Pyöreän pöydän ääreen asettuvat keskustelemaan muiden muassa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran edustaja (mm. anniskelu- ja mainonta-asioista vastaava ryhmäpäällikkö Kari Kunnas),  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n edustaja (johtava asiantuntija Esa Österberg), suurten panimoiden ja Panimoliiton edustaja (Sinebrychoffin laki- ja viestintäjohtaja Marja-Liisa Weckström), Pienpanimoliiton edustaja (puheenjohtaja Mika Tuhkanen, Beer Hunters, Pori) ja Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n  edustaja (toiminnanjohtaja Kristiina Hannula).

Alustavien puheenvuorojen jälkeen alkaa Touko Aallon johtama keskustelu, johon myös yleisö voi osallistua. Paikalle mahtuu hyvin rajallinen määrä seuraajia.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) on julkistanut alkoholilainsäädännön uudistamisesta pohjaesityksen, johon eduskuntaryhmät parhaillaan laativat lausuntojaan. Touko Aallon mielestä uudistus edustaa monella tapaa askelia järkevämpään suuntaan. – Alkoholin käyttöä ohjataan kotoa ravintoloihin, mutta ennen kaikkea pienpanimoiden toiminnan helpottamiseksi kaipaisimme suoramyyntioikeuden sallimista.

– Olutseuralaisten ajatusten perusteella olisimme ilmeisesti sallimassa myös vahvempien oluiden myynnin vähittäiskaupassa – normaalia tiukemmalla verotuksella, mikä ottaisi huomioon uudistuksen mahdolliset haittavaikutukset kansanterveydelle.

– Tilaviinien ja sahdin suoramyynnin en usko vapautuvan nykyistä laajemmin,  esimerkiksi liköörien osalta, Aalto arvelee. – Mutta pienpanimoiden ulosmyyntioikeuden sallimisen puolesta on aito tahtotila, josta käydään parasta aikaa keskustelua.

Eduskunnan Olutseura

eduskuntatunnusEduskunnan Olutseura eli EOS perustettiin viime vuoden (2015) toukokuun lopulla Vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustajan Touko Aallon aloitteesta. EOS:n perustavoitteena on kehittää suomalaista olut- ja alkoholikulttuuria. Olutseura haluaa kehittyä sovittelevaksi sillaksi ääripäiden välillä. Myös kansanterveydellinen näkökulma pidetään vahvasti mielessä.

Ensimmäisten kuukausien aikana EOS:aan on liittynyt yli 80 jäsentä. Seura on tarkoitettu kaikille Eduskunnassa työskenteleville, kansanedustajien lisäksi avustajille ja virkailijoille. Mukana seurassa on kaikkien poliittisten ryhmien edustajia – paitsi kristillisten. Eduskunnassa on kymmeniä harrastus- ja ystävyysryhmiä mitä kummallisimmista asioista kiinnostuneille edustajille. Eduskunnan kanslialla on määräraha ryhmien toimintaan, mutta EOS ei aio niitä käyttää, ei edes hakea.

EOS:n toimintaa vetää hyvin edustava kahdeksanjäseninen hallitus. Vihreiden Touko Aallon lisäksi hallituksessa ovat muiden muassa kansanedustajat Simon Elo (ps), Mats Löfström (rkp) varajäsenenään Anders Adlercreutz (rkp), Mikko Kärnä (kesk) ja Jari Myllykoski (vas), kunta- ja hallintopoliittinen asiantuntija Antti Kotti (Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä) sekä varajäsenet Eduskunnan palveluneuvoja Mika Kivinen ja kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) Eduskunta-avustaja Mikko Laakso.

Olutkulttuuria on Suomessakin yritetty saada yleisparlamentaariseen käsittelyyn, edellisen kerran Arkadian Olutseuran muodossa vuosikymmen sitten. Silloin aika ei ehkä ollut kypsä.

Euroopassa parlamentarikkojen ”olutryhmät” ovat parhaimmillaan perinteikkäitä ja vaikutusvaltaisia kerhoja esimerkiksi Iso Britanniassa ja Tšekin tasavallassa.

Keskustelutilaisuus Alkoholilain kokonaisuudistuksesta, torstaina 25. helmikuuta klo 17.30–19,
Panimoravintola Bruuveri, Kamppi, Hki.
Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä Ilta-Sanomat-TV:stä.

* Lue: Eduskuntaan perustettiin olutseura. * Lue: Aalto EOS:n johtoon.
* Lue: Ministeri Juha Rehula julkisti pohjaesityksen alkoholilakiuudistuksesta.
* Lue: Panimoliitto odottaa rohkeita muutoksia.
* Lue: Pienpanimoliitto luottaa ”järjen voittoon”.
* Lue: Panimoliitto selvitti mielipiteet alkoholisäädösten uudistamisesta.

OLUTVERKKO yhteisarvioinnissa 31.12.2015 klo 12.00: Sinebrychoff Porter

with one comment

Tänään Uuden Vuoden 2016 aattona tasan kello 12 julkaistaan samalla hetkellä lähes parikymmentä eri kirjoittajien näkemystä samasta oluesta. Sinebrychoff Porter valikoitui äänestyksen perusteella kirjoitusten kohteeksi. Samantapainen yhteisjulkistus on järjestetty pari kertaa viinikirjoittajien puolella.

Harri Metsäjoen ja Jouni Koskisen aloitteesta oluesta kirjoitetaan nyt samanaikaisesti ensimmäistä kertaa: Yhteiskirjoituksia, osa 1.

* Sinebrychoff Porter, Oy Sinebrychoff Ab, Kerava / Carlsberg Bryggerier AS, Kööpenhamina, Tanska

Pisteet  95  / 100. Koffin portteri –asteikolla  100 / 100.

Väri on tumma, musta, täysin läpinäkymätön. (10/10).

Vaahto on ruskehtava, runsas, hauras, päältä kuplainen, sekä pientä tiheää kuplaa että isoja puhkeilevia kuplia. Pitsikuviot lasin reunoilla ovat vähäisiä ja repeilevät valuen pääosin nopeasti alas. Pian oluen pinnalla on vain ohut, reunoja kohti vahveneva maitokahvinruskea kelmu. (7/10).

Tuoksu on paahteinen, hedelmämäinen, kuivatun luumun ja mätänevän kypsän päärynän tapainen, vaniljamainen, kahvimainen. (24/25).

Maku on täyteläinen, kihelmöivän vahva luonteeltaan, suutuntumassa melkein ennenmaistamatonta kivaa karheutta, paahteinen, kahvimainen, katkeromainen, hedelmämäinen, kypsän luumumainen, hennosti makeanpuoleinen, maukas. (44/45).

Jälkimaku on lievästi karhean lämmittävä, pitkäkestoinen. Sopii todellakin nautiskeluun. Kokonaisuutena hienosti onnistunut, tavallaan jo historiallinen suomalainen panimotuote. (10/10).

Porter on ollut Sinebrychoffin panimolla vakituisesti tuotannossa vuodesta 1957 alkaen. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi (2017) on siis samalla Koffin portterin 60-vuotisjuhlavuosi.

Pisteytys: väri: 10 + vaahto: 7 + tuoksu: 24 + maku: 44 + kokonaisuus: 10 = 95 / 100

Sinebrychoff Porter valittiin Suomen Parhaaksi Olueksi vuonna 2011.

Sinebrychoff Porter valittiin Suomen Parhaaksi Olueksi vuonna 2011.

7,2 %-til., kantavierre 17,0 % Pl (Alko 16,7 °P, katkeroainepitoisuus 45 (35,7) EBU, väri 300 (270) EBC. Tumma suodattamaton pintahiivaolut, portteri, Imperial Stout. Suositus tarjoilulämpötilaksi 10-18 °C. Valmistettu jatkuvasti vuodesta 1957.

Kierrätyslasipullo 0,33 l. Alkon vähittäismyyntihinta 2,45 €. Anniskeluhinta 5,20 €. Hana 0,4 l., satunnaisesti.
(Pullotestaus 31.12.2015; Parasta Ennen -päiväys 15.09.2016 – eli varsin tuore pullotus.)

J.T. Laakso
Kirjoittaja on OLUTVERKON arviointitoiminnan järjestäjä ja vastaa testiraporteista

* Lue lisää: Portterin tarinasta. Hakuun tulee paljon muitakin aiheeseen liittyvää, mutta koffilainen erottuu selailussa helposti.
* Lue: OLUTVERKON Suuri Portterivertailu 2016.
* Lue myös vertailun vuoksi Olut-Suomi -tietokannasta: OLUTVERKON Suurin Portterivertailu 2006.

17 kirjoitusta Koffin portterista. Mukana samanhetkisessä julkistuksessa ovat OLUTVERKON ohessa:

*  Jouni Koskinen, Hki: (5/5) ”Kevyttä mannermaista humalointia siellä on, mutta pääasiassa pintaan puskee mallasleipää, siirappia, pientä kahvisuutta paahteen kautta. Hedelmääkin.” ”Suutuntuma on aavistuksen ’sokerinen’. Maistaessa muistan ensimmäisen porterini Jyväskylässä. Sitä pullollista taisteltiin kurkkuun pitkään ja hartaasti. En vakuuttunut silloin, sen aika tuli myöhemmin.” ”On tässä puoli pistettä kotimaisuutta ja nostalgiaa toki.”

Jaakko Matikainen, Joensuu: (41/50) ”Katkeroisen yrttinen ja palaneen paahteinen suklaalla höystetty nautinto. Nättiä makujen balanssia ja tällä kertaa ei ollut metallisuutta.” ”Parasta tuoreena.”

* Mika Laitinen, Jyväskylä: (ei numeroarviota) ”Tämä  porter on minulle tärkeä olut, ja olen juonut sitä kaupallisista oluista ehkä eniten.” ”En ole huomannut tämän oluen muuttuneen 25 vuoden aikana, kun samaan aikaan moni muu vanha klassikko on muuttunut, joko mielessäni tai oikeasti panimolla, valjummaksi.”

*  Ari Juntunen, Hki (Oulu?): (ei numeroarviota) ”Tuttua beigeä vaahtoa kerääntyy lasiin, tuoksu tuntuu aluksi häipyvän Kainuun pakkaseen, mutta hedelmäistä luumua sieltä pukkaa, ehkä tervaakin. Makukin on kypsän hedelmäinen, paahteisuutta on vuosien varrella laimennettu, tai sitten omat aistit ovat siihen turtuneet.” ”Ei tämä elämää suurempi tapaus enää ole, mutta oikein mukavaa käyttöolutta.”

Arto Halonen, Hamina: (ei numeroarviota) Viittaus aiempaan arvioon (10/2014): ”Miltei sysimusta olut on kuin nestemäistä siirappia joisi. Maussa lakritsan ja salmiakin vivahteita, erittäin paahtunut (voisi sanoa, että palannut). Vähintään lievän nokinen jälkimaku kiusaa. Koko suu tuntuu siirappiselta.”

* Roni Laukkarinen, Jyväskylä: (4/5) ”Maussa miellyttävää pehmeyttä, suolaisuutta, hieman palanutta limppuisuutta, kahvisuutta. Jää kitalakeen kipristelemään mukavasti. Lämmetessään huoneenlämmössä oluesta tulee entistäkin nautittavampi.” ”Tässä on suomalainen ”halpisporter”, jota on silti juhlava juoda. ”

* Harri Metsäjoki, Rauma: (ei numeroarviota) ”Uhkea tuoksu; sienimäinen aromi, jäkälää tai muuta metsää. Makeus tekee oluesta miellyttävän. Katkero häviää, kun makeus nousee esiin, pieni sieni on pikantti aromi, ikääntyy nätisti.”

Anikó Lehtinen, Hki: (ei numeroarviota) ”Minä en arviota kirjoita, koska olen Sinebrychoffilla töissä.” Mutta nyt saadaan ylöskirjattu aikalaistodistus tälle legendalle: ”Kun aloitin 1990-luvulla baarihommat, niin vanhemmat miehet tilasivat juomaa nimeltään Half&Half: puolet Koffin Porteria ja puolet keskiolut-lageria, yleensä Koffia.” ”Koffin Porterista ja minusta tuli vihdoin ystäviä 2000-luvun alussa. Tämä oli suklaan ansiota. Voilá!”

Maria Alanko, Espoo: (37/50) ”Tuoksussa on paahteista kahvia, turvetta, talkkunajauhoa…” ”Klassinen porterin tuoksu.” ”Suutuntuma on viskoosinen ja paksuhko sekä hieman puraiseva.” ”Kärventyneen mallaslimpun vahva ja koko maun läpi jatkuva läsnäolo on kenties maun kiinnostavin piirre.”

Sammeli Heikkinen ja Lasse Leipola, Hki: (ei numeroarviota) ”Lasse: Tuntuu ikääntyvän hienosti: hiilihapot pehmenevät ja maku pitenee entisestään. Myös tuoreena kyseessä on erinomaisen hieno olut, jossa lähes kepeä suutuntuma, mahtava paahteisuus, hento humalakatkero ja miellyttävä maltaisuus yhdistyvät hienosti.” ”Sammeli: Tuoksu aavistuksen mustaherukkainen. Maku tuttu: mukavan paahteinen ja rauhallinen. Ehkä jossain määrin öljyinen ja jälkimaussa vähän vetisyyttä. Hyväähän tämä on, vaikkei vaikka virolaisen Põhjalan Öölle pärjääkään.”

Marjut ja Jussi Katajala, Espoo: (++) ”M: Maistuu oluelle.” ”J: Jälkimaku on katkera, jopa hieman greippinen. Sopisi tuhtien pataruokien, ehkä myös riistan seuraksi.”

Nikolas Areva, Espoo: (4/5). ”Maussa tummaa suklaata ja kaakaojauhetta, vaniljaa ja espressoa. Erinomainen olut.”

Lisäksi muutamat esiintyvät (vain) nimimerkillä:
* nim. Musamies Markus, Kuopio: (41/50) ”Makuprofiili on hyvä ja tasapainoinen. Lähes nokisen paahteista maltaisuutta ja lakritsisuutta, kiedottuna sopivasti makua korostavaan humalointiin. Hieno oluthan tämä on.”
* nim. Viinimies Otto, Espoo: (ei numeroarviota) ”Väriltään läpinäkymätön, synkän mustanpuhuva, tummanruskea. Aromikas, paahteinen ja moniulotteinen tuoksu, josta erottuu ruislimppua, kärtsäisen paahteista mallasta, tummaa kahvia ja kevyesti mehukasta hedelmäisyyttä. Suussa pyörii lakritsia, tummaa mallasta, kevyttä salmiakkia, hillitysti pannuun seisomaan jäänyttä tummaa kahvia, hentoa tummaa hedelmää ja aavistus kielen kärjessä tuntuvaa siirappista makeutta.”
* nim. Lord of Lager, Suomi: (95) ”Sifonkisen mustan nestepinnan ylle kohoaa tyylisuunnan huomioon ottaen runsas vaahto caffè e latte.” ”Kermaisuus suorastaan hiipii kohti nenäkarvoitusta limppuisen humalan saattelemana. Tuoksussa elää vaatimattomasti suomalaisen miehen saunan puhdas sielu.” ”Salonkisen snadi siirappisuus sulattaa saletisti sisukkaimmankin suomalaisen Sepon sydämen.”
* nim. Ölmönger, Pori: (ei numeroarviointia) Tänä vuonna (2015) aloittanut ’möngertäjä’ / ’mongertaja’ kirjoittaa englanniksi. ”Tuoksu on makean mallasmainen, hennosti palaneen puun sävyä. Maku on aluksi paahteinen sitten karamellimaisen maltainen, suklaamainen, kahvimainen. Jälkimaussa hennosti katkeranmakeaa humalaa. Ei missään nimessä helppo pala, mutta juotavuudeltaan kuitenkin toimiva.” ”Mahdollisesti Suomen paras portteri.” (Suomennos OLUTVERKON Toimitus)

Äänestyksessä oli mukana 15 olutta: Sinebrychoff Porter, Maku Brewing IPA, Malmgårdin Panimo ESB, Belge ja Huvila Arctic Circle, Rakuuna Olut Bryggeri Roggenfest, Vakka-Suomen Panimo Prykmestar Savukataja ja Wehnäbock, Beer Hunters Mufloni Talviporter, Olvi Tuplapukki, Laitilan Kukko Tuima, Teerenpeli Onnenpekka, Nokia Panimo Vaalea Keisari, Mallaskoski Kuohu pils sekä Ayinger (Saksa) Winterbock.

OLUTVERKON arvioinneista ja Koffin portteri -asteikosta

* OLUTVERKOLLE esitettiin taannoin lukijakysymys: Mikä ihme on arvostelusivustollanne monien tummien oluiden yhteydessä mainittu Koffin portteri -asteikko?

* OLUTVERKKO vastaa: Kiitos – oikein hyvä kysymys! Merkintä ei ole kaikkien tummien oluiden kohdalla, vaan ainoastaan valmistajan portteriksi ja stoutiksi ilmoittaman tuotteen kohdalla.

Tämä selostus on aina silloin tällöin vuosien saatossa esillä Olutverkon sivuilla, sillä kysymyksessä on aika erikoinen hanke!

OLUTVERKON testiryhmät pyrkivät aina arvioimaan oluet TYYLINSÄ mukaisesti.

Koffin portteri -asteikko on erikoinen ja haastavakin yritys vertailla erilaisia porttereita ja stouteja nimenomaan Sinebrychoffin portteriin, jota testien järjestäjät pitävät suomalaisen oluen laadukkaana johtotähtenä. Moni portteri saattaa olla lähempänä mielikuvaamme ”aidosta” lontoolaisesta portterista kuin sinänsä erinomainen Koff Porter. Mutta samalla etäällä koffilaisen luonteesta.

OLUTVERKON testeissä on muuten tuotteita, jotka ovat saaneet YLI SATA PISTETTÄ Koffin portteriin verrattuna! Tämä tarkoittaa, että tuote katsotaan paremmaksi kuin Koffin portteri. Saattaa kuulostaa hankalalta, mutta ON tosi mielenkiintoista!

Tämä yritys edellyttää Koffin porterin jatkuvaa testaamista ja kylmäpäistä ja lahjomatonta vertailevaa maistelua sekä portterin tyylisuunnan jatkuvaa tutkimista ja tunnistamista. Koffin portteri lieneekin OLUTVERKOSSA eniten testattu tuote – useita testikertoja vuosittain.

OLUTVERKKO järjestää säännöllisesti kevättalvella Helsingissä (tarpeen mukaan muuallakin) jo perinteiseksi muodostuneen Portteriseminaarin, jossa pohdiskellaan muiden muassa arviointiin ja vertailuun liittyviä kysymyksiä. – Tervetuloa osallistumaan!

Written by Toimittaja

31.12.2015 at 12:00

%d bloggers like this: