OLUTSUOMI – Juomien Suomen uutisia ja tietoa oluesta

Olut-Suomi – oluenystävän oma verkosto

Archive for the ‘Hinnat ja verot’ Category

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 36-21: Laitilassa kukkoiltu jo 20 vuotta – ja menestyksellä!

leave a comment »

* Laitilan Kukko Pils, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Laitila 

Pisteet 91 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Suomen suosituin pienpanimo-olut valmistui markkinoille loppuvuodesta 2001. Eli on aika viettää 20-vuotisjuhlaa. Lienee myös vanhimpia eli pitkäikäisimpiä nykyisistä pienpanimo-oluista, Perhon panimon Rohkean rinnalla.

* -> LUE: Kaikki Laitilan Kukoista 2001-2001!

Väri on vaalea, keltainen, kirkas. Vaahto on valkoinen, aluksi runsas, laskeutuu nopeasti, tiheä, tarttuu vähäisesti lasin laidoille, keskikestävä. Tuoksu on vahva, mallasmainen, houkutteleva.

Maku on keskitäyteläinen, kuivahko, mallasmainen, katkeromainen, heinämäinen, tasapainoinen, tyylikkään luonteikas, maukas, tasapainoisesti tuntuva jälkimaku.

Valmistusainekset ovat vesi, pilsner- ja vaalea karamelli -mallas sekä hersbrücker- ja northern brewer -humalat.

Ruokajuomana hyvin yleissopiva, kevyt liha ja makkara sekä kala kärjessä. Suomen suosituin pienpanimo-olut on ollut tuotannossa vuoden 2001 lopulta saakka. Tänä syksynä (2021) vietetään siis Kukko Pilsin 20-vuotisjuhlaa.

– J.T. Laakso 

4,5 %-til., vaalea pohjahiivaolut, lager, pils; kantavierre 10,8 ºP, katkeroainepitoisuus 35,0 EBU, väri 7 EBC, ravintosisältö 100 ml. energia 35 kcal / 148 kJ, rasva 0 g, josta tyydyttymätön rasva 0 g, hiilihydraatit 2,3 g, josta sokereita <0,1 g, proteiini 0,5 g, suola 0 g. Panimopäällikkö Ville Vilen. Suositus tarjoilulämpötilaksi 7-12 ºC. Uutuus loppuvuodesta 2001.

Tölkki 0,5 l. Vähittäismyyntihinta 3,15 €. Hana 0,5 l. olutravintoloissa, anniskeluhinta 8,00 €. (tlk; P.E.-pvm 12.07.2022)

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 35-21: Savuinen kesäolut – uutuus Bambergistä

leave a comment »

* Aecht Schlenkerla Rauchbier Kräusen, Heller-Bräu Trum GmbH, Bamberg, Saksi, Baijeri, Saksa 

Pisteet 90 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Kesä helteineen, sateineen, myrskytuulineen, koronarajoitteineen alkaa olla mennyttä aikaa. Niinpä kesäkuukausien viimeisinä päivinä on paikallaan maistella uutta tuttavuutta, savuista kesäolutta Saksasta. Maukas olut sopii aina seuraksi – ja seurueessa – kun ryhdytään muistelemaan menneen kesän lämpöä ja iloja. Testiolut on ollut valmistuksessa jo vuosikymmenen ajan, mutta Suomen valikoimissa ilmeisesti uutuus. So! Ein Prosit!

Väri on vaalea, kellertävän ruskea, läpinäkyvä, kirkas. Vaahto on pursuavan runsas, kuplaista vaahtoa on jo suljetussa (!) pullossa, vitivalkoinen, tiheä, hauras, pieniä vaahtopälviä jää kiinni harvakseltaan lasin laidoille, laskeutuu melko nopeasti, keskikestävä. Tuoksu on savuinen, voi kutsua ’schlenkerlamaiseksi’, vahva, erikoinen.

Maku on kevyt, vahva savumainen ominaisuus voimistaa oluen luonnetta alkoholiprosentin antamaa viitettä vahvemmaksi, ei schlenkerlamaisesti imelän makea, eikä kovin savulihamainen, pikemminkin kuivan raikas, puumainen. Miellyttävän pehmeä savumaisuus jatkuu jälkimakuun saakka. Juotavuus on helppo, eli Kräusen on tottumattomalle hyvä mahdollisuus tutustua savuoluen antoisiin aromeihin.

Tuore (grünes Bier, suom. ’vihreä olut’) olut lasketaan tammitynnyriin ja mukaan sekoitetaan panimon tunnetuinta savuolutta Rauchbier Märzeniä (5,1 %) ja Helles Lagerbieriä (4,3 %). Sekoitus kypsyy muutaman kuukauden ajan. Hellerin panimoravintolassa kesän 2011 uutuustuotetta on saanut kesäisin jo vuosikymmenen ajan 1.6. alkaen elokuun lopulle tammitynnyreistä tuoppiin laskettuna kesäoluena.

Ruokajuomana kevyehkö, helppo olut on varsin yleissopiva, esimerkiksi makkarat ja kalaruoka.

– J.T. Laakso 

4,5 %-til., vaalea pohjahiivaolut, sekoitettu savuoluen kanssa, suodattamaton, kesän kausiolut; kantavierre 11,5 (Alko 11,6) ˚Pl, katkeroainepitoisuus 30,0 EBU, väri  EBC; ravintosisältö / 100ml. energia 40 kcal /  kJ, rasvaa  g, josta tyydyttynyttä rasvaa  g, hiilihydraatteja  g, josta sokeria  g, proteiinia  g, suolaa  g. Suositus tarjoilulämpötilaksi  ºC. Uutuus kesäkuu 2011.

Kertalasipullo 0,5 l. Alkon vähittäismyyntihinta 3,90 €. Maahantuoja Servaali, Hki / Olvi Oyj, Iisalmi. (P.E.-pvm 02-2022).  

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 34-21: Virolaispanimo onnistui vahvan Gosen valmistamisessa

leave a comment »

* Vikerkaar Imperial Gose, Põhjala Brewing AS, Tallinna, Viro 

Pisteet 92 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Leipziger Gose perinteisessä Gose-pullossa ja lasissa.

Oluiden maailmassa, olutkulttuurissa, eletään parhaillaan hyvin pinnallista ajanjaksoa. Oluentekijät pikku panimoissaan ehkä tutustuvat – kirjallisuudessa – perinteisiin oluttyyleihin ja kiinnostuvat ideoimaan niistä omia – usein omituisia – muunnelmia. Ja niitä kutsutaan sitten ’moderneiksi tyyleiksi’ tai ’moderneiksi toteutuksiksi’. Mutta perinteisten tyylien puhtauteen tullaan palaamaan takuuvarmasti.

Amerikkalaispanimoiden aloitteesta puhjennut käsityöolutvallankumous (Craft beer revolution) tarkoitti aluksi perinteisten eurooppalaisten, varsinkin Iso-Britannian, Saksan ja Belgian siinä vaiheessa harvinaistuneiden ja osittain lähes katoamassa olleiden oluttyylien kunnioittavaa versiointia. Vallankumousprosessin edetessä sitten vasta kehittyivät erilaiset ’extreme’ (’äärimmäis’), ’imperial’ (’keisarillinen’, lainattuna viitteenä tsaarien aikainen Venäjä) ja muut ’modernit tyylit’.

Usein vallankumous latistuu tekijöidensä käsissä – ’ne pilasivat sen itse’, sanotaan. Niinpä nykyiset nuoret olutsukupolvet joutuvat ihastelemaan laimeita, luonteettomia hedelmämehuja kestämättömän kalliilla hinnalla. Pääasia, että tämä olutuutuus on samea (engl. ’hazy’) ja epätyypillisesti maustettu.

Mutta tottakai on myös poikkeuksia. Virolaispanimo on ottanut kohteekseen Gose-suolaoluen. Gose on itäisen Pohjois-Saksan ja erityisesti Leipzigin kaupungin olutperinnettä. Suolainen, mausteinen ja hapan Gose on tyypillisesti miedohko, noin 4,5 tilavuus-%. Virossa prosentti nostettiin (7,5 %) ja nimeen liitettiin moderni sana menneestä maailmasta: imperial.

© Kuva J.T. Laakso.

Väri on tumma, männynkaarnamaisen ruskea, läpikuultava, hennosti samea. Vaahto on valkoinen, niukka, vahva, tiheä rengas muodostuu lasin laidoille. Tuoksu on voimakkaan maustemainen, pehmeän minttukaramellimainen.

Maku on keskitäyteläinen, suolamainen, tahmainen, maustemainen, karamelli- ja purukumimainen, parfyymimäinen aromaattisuus muodostaa suolamaisuuden kanssa raikkaan pirteän, kiinnostavan kokonaisuuden.

Valmistuksessa käytetään pilsner ohramallasta, vehnämallasta, spelttivehnähiutaleita ja raparperimehua. Humalalajike on hüll melon. Juoma on maustettu Himalajan punaisella kivisuolalla, korianterilla, hibiskuksella ja ruusunmarjalla.

Viron kielen sana ’vikerkaar’ tarkoittaa ’sateenkaarta’.

Ruokajuomana sitruunasilakoiden kanssa. Põhjala-panimo perustettiin vuonna 2011, juomatuotanto alkoi vuonna 2014. Yhtiön nimi oli alunperin Õllekunsti Oü.

Põhjalan oluentekijä on brittiläinen Chris Pilkington, joka on työskennellyt aikaisemmin skottilaisessa Brewdog Plc -panimossa.

– J.T. Laakso 

7,5 %-til., tumma pintahiivaolut, mausteinen ja suolainen Gose, ”Imperial Gose”; kantavierre 19,3 °OG, 6,2 °FG, katkeroainepitoisuus 10 IBU, väri  EBC, hapot 7,2 g/l.; ravintosisältö 100 ml sisältää energiaa  kJ / kcal, rasva g, josta tyydyttyneitä rasvoja g, hiilihydraatit g, josta sokereita g, proteiini  g, munanvalkuainen g, suola  g. Pääpanimomestari Chris Pilkington. Suositus tarjoilulämpötilaksi 6-10 ºC. Uutuus kevättalvi 2021.

Hana 0,3 l. Anniskeluhinta 9,20 €. Valmistajalla myös kertalasipullo 0,33 l. Maahantuoja Servaali, Hki / Olvi Oyj, Iisalmi. (hana; P.E.-pvm ).  

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 20-21: Kevyttä kesäksi Yhdysvalloista

leave a comment »

* Summer Ale, The Brooklyn Brewery Corporation, Brooklyn, New York, Yhdysvallat 

Pisteet 86 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Amerikastahan tulee kaikkea hyvää…

PAITSI imperialismi, maailman kansojen alistaminen, roskaruoka, väkivaltaviihde, National Rifle Association, kouluampumiset, CIA, FBI, teekutsuliike, kokis, kokaiinin viihdekäyttö, amerikkalainen naisihanne, amerikkalainen perheidylli, yrittäjyys, valheellinen virheajattelu että kaikilla on samat mahdollisuudet, konfliktien ratkaiseminen aseilla, amerikkalainen oikeustaju, autoteollisuus ja autoilun jumalointi, Elvis Presley, kaupunkimaisen elämäntavan ihannointi, kahvin juominen kadulla isosta pahvimukista, roskaruokapakkausten ja pahvimukien vastuuton heitteleminen kadulle, kieltolaki ja sen aiheuttama rikollisuuden rehottaminen ja alkoholin liika- ja väärinkäyttö, Donald J. Trump, Richard M. Nixon, Bushin suku, J. Edgar Hoover, John Wayne, Hornet-hävittäjät, lainelautailu, fuck-sanan ymppääminen joka väliin kaikkialla maailmassa kaikkiin kieliin, aidatut asuinalueet, National Hockey League, National Basketball Association, miljonääri”huippu”-urheilijoiden palvonta, gangsteripiirien yhteistyö viranomaisten ja poliisin kanssa, pormestarimalli, sheriffinvaalit, vedeltä maistuva olut, tehomaatalous, jenkkiasenne etelävaltioita kohtaan, punaniskojen kantrimusiikki, Israelin tukeminen, Kuuban saarto, Facebook ja kaikki epäsosiaalinen ”social media”, öljy-yhtiöt, Wall Street, talousrikokset, sijoittaminen ainoana ammattina, Las Vegas…

… 50 ensimmäistä yhden minuutin aikana mieleen tullutta asiaa mainitaksemme.

Mutta nykyisin USA:ssa valmistetaan tosi maukkaita oluita, joiden alkuperä useimmiten on vanhalla mantereella Britanniassa ja Saksassa. Maahantuoja Sinebrychoff aloitti tämän toisen koronakevään kesäkauden, hauskasti aprillipäivä 1.4.2021, jolloin ’kesäale’ tuli olutravintoloiden hanoihin.

Väri on vaalea, keltainen, läpinäkyvä, hennosti samea. Vaahto on valkoinen, niukka, tiheä. Tuoksu on kukkaisen aromikas, raikkaan katkeromainen. Maku on kevyt, hienoisesti makea, mallasmainen, hedelmämäinen, kevyen sitrusmainen, suutuntuman lievä makeus saa karhean katkeromaista sävyä, luonteikas, kevyt – liiankin – helposti juotava, kesäinen olut.

Valmistusainekset ovat brittiläinen mallas, humalalajikkeet ovat saksalainen perle sekä amerikkalaiset cascade, fuggle ja amarillo. (Maahantuojan mukaan humalat ovat ahtanum, willamette, cascade ja amarillo. Tietenkin voi olla, että resepti vaihtelee, olihan alkoholipitoisuuskin alussa 4,5 %, nyt 5,0 %).

Tavoitteena on ollut aikoinaan – noin vuosisadan ajan toiseen maailmansotaan saakka – Britanniassa suosittu kevyt ’ruokaolut’, jota kutsuttiin jopa ’perheolueksi’. Valmistaja suositteleekin kokeiltavaksi olutta aamiaispöydässä.

Ruokajuomana raa’an vihannessalaatin ja grillatun vihannes-juuressekoituksen sekä grillikalan kanssa.

Brooklyn Brewery on perustettu vuonna 1987 tavoitteenaan ensinnäkin palauttaa panimotoiminta Brooklynin kaupiunginosaan New Yorkissa ja toisekseen tuoda kehittyville markkinoille perinteisiä oluttyylejä ja –reseptejä. Pääpanimomestarina on vuodesta 1994 työskennellyt maailmanmaineeseen noussut ja usein Suomessakin vieraillut Garrett Oliver.

– J.T. Laakso 

5,0 %-til., vaalea ale, pale ale , ”english style light dinner ale”; kesän kausiolut; kantavierre 11,0 (Sinebrychoff: 10,7) °P, katkeroainepitoisuus 22 EBU, väri 11 EBC; ravintosisältö 100 ml. energia 163 kJ / 39 kcal, rasva g, josta tyydyttynyttä rasvaa 0,0 g, hiilihydraatti 3,2 g, josta sokereita 0,0 g, proteiini 0,5 g, suola 0,0 g. Suositus tarjoilulämpötilaksi  °C. Uutuus kesällä 2006 (alkoholipitoisuus on ollut myös 4,5 %). 

Hana 0,4 l. Anniskeluhinta 7,50 €. Valmistajalla myös kertalasipullo ja tölkki 0,355 l. Maahantuoja Sinebrychoff, Kerava. (hana; P.E.-pvm )

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 19-21: Saksalaisen savuolutklassikon onnistunut suomalaisversio

leave a comment »

* Prykmestar Savu Tumma, Vakka-Suomen Panimo, Uusikaupunki / Stadin Panimo Oy, Helsinki 

Pisteet 92 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Suomalainen pienpanimo hankki maailmankuuluja savumaltaita Saksasta bambergilaiselta mallastajalta. Maltaita käytettiin suomalaisen savuoluen valmistuksessa. Lopputulos on huikean hieno! – Savuolutta ja Rauchbieriä on vaikea erottaa toisistaan.
Mutta kannattaako kopioida esimerkkinä olevaa tuotetta vai pitäisikö saada mukaan jotain uutta, omaa. Onko järkeä? Ehkä tässä on mietittävä kahta asiaa: hintaa ja ulkomaankauppatasetta!
Jos olut saadaan suomalaiskuluttajan tuoppiin edullisemmin kuin alkuperäismalli, niin ilman muuta kannattaa. Ja kauppataseen vaikutuksistahan tulisi suomalaisvalmistajalle myöntää Suomalaisen Työn palkinto: tuodaan maahan raaka-aineita, tehdään jalostus ja arvonnousu suomalaisella työllä. Eikä laadussa ole valittamista.
Olut-Suomen Viikon Olut kuuluu viime viikon lopulla julkistettuun Alkon toukokuun erikoiserät -valikoimaan. Alkon vakiovalikoimassa on myös useita esimerkkinä olleen saksalaispanimon Rauchbier-oluita.
xxxxxxxxxx * LUE lisää ja tutustu: Alkon toukokuun erikoiserät -valikoima.

Väri on tumma, musta, läpinäkymätön. Vaahto on valkea, hennosti ruskehtava, pursuavan runsas, lasiin kaadettuna 2 cm mustaa olutta ja loppu kevyen haurasta, upeaa vaahtoa, joka laskeutuu nopeasti eikä siis haittaa juotavuutta. Tuoksu on vahvan savumainen, savustetun lihan herkullisia aromeja.

Maku on täyteläinen, makean savumainen, palvisavustetun lihan tapainen, pehmeä, lämmittävän aromaattinen. Juotavuus on helppo ja palvilihan aromit kiinnostavia – mitä mahtaa kasvissyöjä ajatella. Miellyttävä ote jatkuu tasapainoiseen jälkimakuun.

Valmistuksessa käytetään saksalaisia, Baijerin Bambergissä pyökkipölkkyjen savussa mallastettuja savumaltaita. Oluenystävän mieleen nouseekin helposti Bambergissä toimivan Heller-Bräu Trum -panimon Aecht Schlenkerla Rauchbier -olutvalikoima (esimerkiksi Märzen 5,1 % Alkossa 4,04 €, Urbock 6,5 % syksyn kausiolut, Alkossa 4,48 €; Rauchweizen 6,1 % savuvehnäolut, Alkossa 4,03 €; Eiche Doppelbock 8,0 % jouluolut, usein myös Suomessa saatavilla; Fastenbier 8,0 % , pääsiäisolut, useina vuosina saatavilla myös Suomessa; Kräusen 4,5 %, Hansla 1,2 %, Alkossa 3,09 €). Litrahintavertailu: Savu Tumma 9,42 € / l.; Märzen 7,88 €; Urbock (vahva) 8,76 €.

Ruokajuomana VASPin Savu Tumma sopii monenlaisen liharuuan, makkaran ja kalan kanssa. Myös todella hyvä, ajatuksia herättelevä maisteluolut.

uudenkaupunginrauha1721-2021tunnus
Uudessakaupungissa on juhlavuosi.

Vakka-Suomen Panimo on perustettu vuonna 2007 Uudessakaupungissa. Ensimmäiset tuotteet valmistuivat juhannuksena 2008. Maaliskuussa 2020 VASP joutui lopettamaan tuotantonsa konkurssin vuoksi. Helsinkiläinen Stadin Panimo Oy hankki uusikaupunkilaispanimon omistukseensa ja toiminta jatkuu samoissa tiloissa nyt lähes entiseen tapaan. VASP jatkaa edelleen useiden tuttujen tuotteiden valmistamista, mutta uusiakin on tulossa.

Savu on kiinnostanut VASPin oluentekijöitä – ja myös kuluttajia – jo pitkään. Savu (5,5 %, tuotantoon syksyllä 2008), Savu Kataja (9,0 %, 2009; 10-vuotisversio viskitynnyrissä kypsytetty SKX vuonna 2019), Savu Vehnä (5,5 %, tammikuu 2015). Viime syksynä (2020) valikoimaan on tullut myös Prykmestar Savu Vaalea (4,5 %, Alkossa 2,98 € / 0,33 l. plo).

xxxxxxxxxx * LUE ja tutustu: Savuoluiden arvioita 2000-luvulla, esim. Prykmestar Savu (5,5 %) vuodelta 2008!

– J.T. Laakso 

5,5 %-til., tumma, suodattamaton pohjahiivaolut, savulager, ”suodattamaton, pastöroimaton, lisäaineeton”, kantavierre 13,7 °Pl, katkeroainepitoisuus 36,0 EBU, väri  EBC; ravintosisältö / 100 ml. energia 50 / – kcal/kJ, rasva  g, josta tyydyttynyt rasva  g, hiilihydraatit  g, josta sokeri  g, proteiini  g, suola  g;. Suositus tarjoilulämpötilaksi °C. Uutuus syksy 2008; uusi nimi syksyllä 2020. 

Kertalasipullo 0,33 l. Alkon vähittäismyyntihinta 3,21 €. Panimomyymälässä (Hki) 3,00 €. Alkon toukokuun erikoiserät ”Olutmaailman erikoisuuksia” 06.05.2021 alkaen. (P.E. –pvm 23.09.2021).

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

Professori jälkiviisaana: 700 M€ on 100000 euroa ’7000 olutvalikoiman uudistamiseen’!

leave a comment »

saarikivijannesuomenkielijamieli19kansi

Kielitieteilijän uusin teos on vuodelta 2018 (Teos).

700 miljoonan euron tukipaketti  voitaisiin jakaa koronankärsimille liiketoimialoille monella eri tavalla.

Summa voitaisiin jakaa esimerkiksi ravintoloille, eli 7000 suomalaista ravintolaa voisi saada 100000 euroa, joilla pystyttäisiin uudistamaan olutvalikoimia ja ravintoloiden ilmettä!

Kielitieteilijä, professori Janne Saarikivi esitteli laskuharjoituksen  YLEn Aamu-TV:n Jälkiviisaat -keskustelussa tänä aamuna kello 6:n jälkeen.

Aiheena oli tasavallan hallituksen julkistama suunnitelma tukea lentoyhtiö Finnairia 700 miljoonalla eurolla  koronaviruksen aiheuttamien tappioiden kattamiseksi. Saarikiven mielestä ei ole oikein, että jokainen suomalainen työssäkäyvä ihminen lahjoittaisi 200 euroa ilmailuliiketoiminnan tukemiseen.

– Meillä on kansallisromanttinen kuva ’sinivalkoisten siipien’ turvaamasta huoltovarmuudesta. Todellisuudessa lentoyhtiö on nykyisin puhdasta bussinesta, joka saastuttavalla tavalla kuljettaa aasialaisia puhtaaseen Helsinkiin, välilaskupaikkaan, josta he  siirtyvät sujuvasti seuraavaan määränpäähän, Saarikivi korosti keskustelussa.

* Janne Saarikivi on Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksen professori. Hän on tutkimuksissaan ja puheenvuoroissaan korostanut oman kielemme merkitystä niin kulttuurin kuin identiteettimme ja peräti kansallisen olemassaolomme kulmakivenä. Saarikiven tuorein kirja Suomen kieli ja mieli (Teos 2018, 236 s.) tosin päätyy melko epätoivoiseen tulevaisuudenkuvaan.

* OlutSuomi -mediapalvelu on koko olemassaoloaikansa, 20 vuotta vuodesta 2000 alkaen, ollut omalla alueellaan mukana viitoittamassa Saarikivelle ja muille huolestuneille tietä suomalaisen juoma- ja olutkulttuurin kehittämisestä nimen omaan suomenkielisenä – tottakai myös ruotsin- ja saamenkielisenä.

* Ole Sinäkin mukana tärkeässä hankkeessa. (Tai tule mukaan!)

Panimoliitto: Myynnissä miinusta – lonkeroissa ennätyksellinen 12 %:n lasku

leave a comment »

Panimoliitto tunnusPanimojuomien myytitilasto Suomessa vuoden 2019 ensimmäiseltä neljännekseltä osoittaa alkoholipitoisten panimotuotteiden myynnissä laskua 5,5 %, 5,2 miljoonaa litraa. Oluenmyynti laski 4,7 prosenttia, mutta varsinainen suunnannäyttäjä on long drink -juomien alamäki: -11,8 prosenttia.

Luvuissa verrataan vuoden 2019 kolmen ensimmäisen kuukauden myyntejä edellisen vuoden vastaaviin lukuihin.

Kokonaisuudessaan panimotuotteiden kotimaanmyynti laski 2,4 prosenttia (4,0 miljoonaa litraa). Kasvua oli vain vesissä: virvoitusjuomat +0,5 prosenttia ja kivennäisvedet +5,9 prosenttia.

–  Pelottelu rajusta kulutuksen kasvusta oli turhaa, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen arvelee. – Varsinkin nuorten alkoholinkäyttö on muuttunut yhä vastuullisempaan suuntaan. Yhteiskuntamme olisi kiinnitettävä huomio ongelmia synnyttäviin juurisyihin. En usko, että ongelmien taustalla on päivittäistavarakaupasta ostettu olut. 

Verotuksen ohjausvaikutus suuntaa väärin 

Panimoliiton mielestä verotuksen pitäisi ohjata kulutusta kohti miedompia juomia. Miedosta (< 20%) viinilitrasta veron osuus on 0,31 euroa alkoholitilavuusprosenttia kohden, väkevän viinin (>21%) 0,35 euroa. Oluen (< 5,5 %) osuus on 0,37 euroa, siiderin (< 4,7 %) 0,41 euroa.

– Tilanne on nyt täysin päinvastainen, sillä olutta yliverotetaan, viiniä aliverotetaan, Pakarinen toteaa. – Suomi on kolmantena EU-maiden joukossa vertailtaessa verotuksen pienintä ohjaavuutta. Tämä on iso epäkohta enkä näe sille mitään perusteita.

Ohjausvaikutus on Panimoliiton mukaan heikkoa myös virvoitusjuomien verotuksessa.

– Verotuksen on oltava tasapuolista myös virvoitusjuomien osalta, joten virvoitusjuomaverosta on makeisveron tapaan luovuttava.

KOTIMAANMYYNTI 1.1.2019−31.3.2019

Juoma 2019 2018 Muutos Muutos
milj. l. milj. l. milj.l. %
Olut 74,9 78,6 -3,7 -4,7
Siideri 4,6  4,9   -0,3 -6,8
Long drink -juomat 9,0 10,2 -1,2 -11,8
Virvoitusjuomat 56,7 56,5 0,3 0,5
Kivennäisvedet 17,2 16,3 0,9 5,9
Kokonaismyynti 162,5 166,5 -4,0 -2,4

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n jäsenyritykset.
Tilasto ei sisällä Panimoliittoon kuulumattomien toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. 

Alkoholitutkija vaatii taas: Vähittäismyynnin ylärajaksi 3,5 %

with 6 comments

Ainoa oikea tapa korjata alkoholiliiketoiminnan aiheuttamia haittoja on alentaa vähittäismyynnin alkoholituotteiden suurin sallittu alkoholiprosentti nykyisestä 5,5 prosentista 3,5 prosenttiin.” ”Näin tulevat haittavaikutukset vähenevät ainakin miljardi euroa joka vuosi.

Vaihtoehdottomuuteen on päätynyt Peter Eriksson, joka esittäytyy Helsingin yliopiston dosentiksi ja alkoholitutkijaksi tänään 2.4.2019 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla julkaistussa kannanotossaan otsikolla Alkoholilain uudistus oli vastuuton.

Mhappyhourmainoserkittäviä norminpurku-uudistuksia ja varsinkin pientuottajien elinkeinomahdollisuuksien parantamista sisältänyt Alkoholilain uudistus on ollut voimassa vasta niukasti yli vuoden.

Lakiuudistuksen kokemukset vahvistavat, että mitään ennakolta maalailtua synkkää tulevaisuutta ei tullutkaan. Olut-Suomi ei ole kostunut, panimomyymälät eivät ole muodostuneet paikallisiksi rähinämestoiksi, Alko ei ole kaatumassa, pubien ’onnentunnit’ (happy hours) ovat edelleen yhtä tyhjiä kuin ennen ulkomainonnan sallimista.

Havainnot ovat olleet päinvastoin hämmästyttävän myönteisiä.

Suomessa harjoitettu ”alkoholitutkimus” on kummallista tilastotieteen, taloustieteen ja sairauskertomusten kauhunsekaista yhdistelyä. ”Alkoholitutkimus” ei selvitä olut- tai juomakulttuurin piirteitä, ei suomalaista tuotantoa ja sen muutoksia, ei suomalaisen juomakulttuurin vaikutuksia turismiin, ei ravintolatoimialan tilaa ja kehitystä – ei edes etikettitaiteen grafiikkaa eikä pakkausdesigniä.

valtimonteatteriturvallisinjaonnellisinmaa26032019juliste

Valtimonteatterin (Hki) uutuusnäytelmän (26.03.2019) juliste.

Jos ”alkoholitutkimuksen” haluamia tilasto-, talous- ja sairaustieteen näyttöjä ei ole, ne keksitään itse. ”Hälytyskellojen pitäisi soida” niinkuin dosentti Eriksson muotoilee kauhua nostatellen.

Maaliskuussa 2019 julkistettu World Happiness Report vahvisti Suomen Maailman Onnellisimmaksi maaksi. On se mahtanut harmittaa ”alkoholitutkimusta”, niin että aseidenkalistelu entiseen tyyliin pitää taas kaivaa esiin naftaliinista.

Epäonnistuneen Kieltolain (1919-32) 100-vuotisjuhlavuonna esitetään edelleen lisää kieltoja, rajoituksia, normeja. Ja edistetään juomakulttuurin synnyttämien verotulojen virtaamista naapurimaihin, Suomen valtiontalouden ulottumattomiin.

Olut-Suomi toimitusryhmä /
teksti: J.T. Laakso, toimittaja, tuottaja

Panimoliitto: Lonkerot ja virvoitusjuomat nostivat kotimaan myyntiä vuonna 2018

with 2 comments

Panimoliitto tunnusPanimojuomien myytitilasto Suomessa vuodelta 2018 osoittaa siirtymistä miedosti alkoholipitoisista juomista virvoitusjuomiin ja kivennäisvesiin. Vain aitojen alkoholipohjaisten long drink- eli LD-juomien myynti kasvoi selvästi.

Vuosi sitten kiivaana käyty alkoholilain uudistuskeskustelu vaikuttaa todentuneen kuluttajakäyttäytymisessä kovasti odotusten ja pelottelujen vastaisesti. Uusi alkoholilainsäädäntö tuli voimaan 1.1.-1.3.2018 välisenä aikana.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset myivät vuoden 2018 aikana 370,0 miljoonaa litraa olutta. Edellisestä vuodesta myynti laski 2,6 prosenttia eli tasan 10,0 miljoonaa litraa. Litramäärä vastaa parinkymmenen pienpanimon vuosituotantoa.

Long drink -juomien myynti hypähti vuoden aikana 37,0 prosenttia 50,7 miljoonaan litraan. Siiderin myyti väheni edelleen 8,5 prosenttia ja oli 26,6 miljoonaa litraa. 

Olutta, siideriä, long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä myytiin viime vuonna yhteensä 802,9 miljoonaa litraa. Kokonaismyynti kasvoi 40,8 miljoonaa litraa eli 5,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ennätyksellisen paljon myytiin virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä.

– Epäoikeudenmukainen valmistevero hillitsee kotimaan myyntiä, vaikka menestyksekkäät vientihankkeet vaativat vahvaa kotimarkkinaa ponnistelujen pohjaksi, Panimoliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen toteaa. 

– Verotuksen on oltava tasapuolista myös virvoitusjuomien osalta, joten virvoitusjuomaverosta on makeisveron tapaan luovuttava.

Alkoholiverotus ohjaa väkeviin

Suomessa alkoholiverotuksen epäjohdonmukaisuus näkyy Panimoliiton mielestä siinäkin, että se ohjaa juomaan väkeviä juomia. Sekä viinejä että väkeviä viinejä verotetaan kevyemmin kuin oluita ja siideriä.

– Verotuksen pitäisi ohjata kulutusta kohti miedompia juomia, mutta nyt tilanne on meillä päinvastainen. Oluen ja siiderin valmistevero on EU-maiden korkein, Pakarinen sanoo.

Viime vuoden (2018) maaliskuun alussa voimaan astunut alkoholilainsäädännön muutos toi päivittäiskauppoihin aiempaa vahvemmat oluet ja lonkerot sekä poisti valmistustaparajoituksen.

Selkeimmin lainsäädännön uudistuminen näkyi LD-juomien myynnissä. Aiemmin vain Alkon valikoimissa olleiden juomasekoitusten päätyminen ruokakauppojen hyllylle kasvatti niiden myyntiä edellisvuodesta 37 prosenttia eli 13,7 miljoonaa litraa.

Oluen ja siiderin myynti puolestaan jatkoi laskusuhdannettaan: näitä panimotuotteita myytiin yhteensä 12,5 miljoonaa litraa vähemmän kuin edellisvuonna.

Tilastot kertovat osaltaan suomalaisten juomatapojen muutoksesta. Alkoholin kulutus Suomessa on viime vuosikymmeninä vähentynyt, ja trendi näyttää edelleen jatkuvan.

– Alkoholilain uudistumiseen liitetyt uhkakuvat alkoholin välittömistä ja kielteisitä vaikutuksista eivät selvästikään toteutuneet. Suomalaiset käyttävät alkoholia aiempaa vastuullisemmin, Riikka Pakarinen toteaa.

 

KOTIMAAN-MYYNTI 2018
Juoma 2018 2017 Muutos
milj. litraa milj. litraa milj. litraa %
Olut 370,0 380,0 -10,0 -2,6
Siideri 26,6 29,1 -2,5 -8,5
Long drinkit 50,7 37,0 13,7 37,0
Virvoitusjuomat 264,7 240,7 24,0 9,9
Kivennäisvedet 90,8 75,2 15,5 20,6
Kokonaisismyynti 802,9 761,9 40,8 5,3

 

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n jäsenyritykset.
Tilasto ei sisällä Panimoliittoon kuulumattomien toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. 

HBF 2019:n teemana Slovakian pienpanimot

leave a comment »

HBF - Helsingin Olutfestivaali vuodesta 1998Huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna 21. kertaa järjestettävän Helsingin Olutfestivaalin teemaksi on valittu Slovakian pienpanimot. 

Slovakia oli koko 1900-luvun maailman merkittävimpiä olutkulttuurimaita, tosin pääasiassa nykyisen naapurinsa Tšekin ansiosta. Tšekkoslovakian jako kahteen tasavaltaan toteutui 1.1.1993. 

lippuslovakiaSuomessa tunnetaan hyvin perinteisiä tšekkoslovakialaisia oluita, mutta ne ovat pääosin Tšekin tasavallan puolelta. Joissakin vaiheissa yksi slovakialainen maukas lager oli mukana tavanomaisissa valikoimissa Suomessa: Zlatý Bažant eli ’kultainen fasaani’ (useimmiten meillä englanninkielisellä etiketillä Golden Pheasant), jota Heineken-konserniin kuuluva panimo valmistaa.

Slovakian olutmarkkinat on noin kymmenysosa Tšekkin valtaviin tuotantomääriin verrattuna. Oluen hinta Slovakiassa on näihin aikoihin asti ollut hyvin edullinen: keskimäärin 0,91 € / tuoppi (0,5 l.) ravintolassa. Jännittävä nähdä millaisella kertoimella slovakialaiset oluet hinnoitellaan Kaapelitehtaalla…

Muutaman perinteisen panimon rinnalle myös Slovakiassa on alkanut kehittyä uusien pienpanimoiden ryhmä. Tässä vaiheessa niitä on muutamia kymmeniä.

HBF:n Markku Korhonen lupailee festivaalille toistasataa slovakialaista olutta.

Slovakiassa on 5,5 miljoonaa asukasta. Pääkaupunki on Bratislava. Maa liittyi Natoon vuonna 2004 ja muutamaa kuukautta myöhemmin Euroopan Unioniin (EU). Vuonna 2009 Slovakia luopui myös omasta rahasta, korunasta, ja otti käytöön euron.

Suomalaisia mukana, Belgia ei ole unohtunut 

Markku Korhonen odottaa festivaaleille noin 30 suomalaista näytteilleasettajaa sekä useita ulkomaalaisia panimoita. Paikalla on tuttuun tapaan kahdeksan belgialaista panimoa omine edustajineen.

Ruokapuolen erikoisuus on Johann Schlaggin osteribaari

HBF on valinnut Vuoden Olutravintolaksi Roosterin Oulusta. Se pystyttää oman osastonsa festivaalihalliin.

* Lue lisää: Roosterin Kellari Vuoden Olutravintola 2019.

* Helsingin Olutfestivaali HBF, 05.-06.04.2019, 21. kerran vuodesta 1998 alkaen. Kaapelitehdas, Merikaapelihalli, Ruoholahti, Hki.

Written by Toimittaja

01.03.2019 at 20:20

Panimoliitto pyrkii rikastuttamaan olutkulttuuria pienpanimoiden kanssa

leave a comment »

Riikka Pakarinen

Vuoden alussa uudessa tehtävässään aloittanut Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton  toimitusjohtaja Riikka Pakarinen toivoo tiivistyvää yhteistyötä pienpanimoiden kanssa.

– Tavoitteena on saada yhä useampi pienpanimo Panimoliiton jäseneksi. Tällä hetkellä suuri osa pienistä panimoista muodostaa yhdessä Suomen Pienpanimoliiton, Pakarinen pohtii.

Panimoliitto tunnus

– Suomi on pieni maa ja vain tiiviillä yhteistyöllä voimme luoda panimoalasta osan vielä suurempaa suomalaista menestystarinaa, Riikka Pakarinen arvelee.

Toimitusjohtajan mukaan pienpanimot ovat viimeisten vuosien aikana kehittyneet hurjasti ja tuotevalikoima on kasvanut vauhdilla.

Pakarisen mielestä pienpanimoiden tukemiseksi voitaisiin miettiä verotuksellisia keinoja, jotta kehitys jatkuisi.

Lisää veroetua mikropanimoille, ei lainkaan teolliselle tuotannolle

sjtpirkkaparhaatjouluolut18plo

Pirkka
Parhaat
Joulu-
olut

– Nykyisin 50 prosentin veroetu koskee panimoita, jotka tuottavat vuositasolla maksimissaan 500 000 litraa. Tämän rajan nostamista voitaisiin harkita. – Alle 500 000 litraa tuottavien pienpanimoiden veroalennusta voisi vielä jopa suurentaa 50 prosentista, Pakarinen täräyttää.

Samanaikaisesti Panimoliitto kyseenalaistaa 15 miljoonan litran (*) ylärajan pienpanimoiden veroedulle. Se on suhteellisesti korkea muihin EU-maihin verrattuna. Suomen markkinoiden koko huomioiden yli 10 miljoonan litran vuosituotanto mahdollistaa teolliseen toimintaan rinnastettavan valmistuksen esimerkiksi kaupan oma merkki -tuotannossa.

Nykyisellä mallilla veroetu toki rikastuttaa olutkulttuuria, mutta kohdistuu myös suoraan halvimman olutkategorian hintaketjuun.  Pakarisen mukaan Panimoliitto kannattaa veroetua, kun tuki kohdistuu kotimaista olutkulttuuria rikastuttavan markkinan kehittämiseen. Tällaiseksi verotusetu on Panimoliiton käsityksen mukaan alun perin myös tarkoitettu.

* Alkoholiveroa korotettiin 1.1.2019, mikä vaikutti oluen verotukseen +2,7 %. Aiemmin 4,7-prosenttisen oluen alkoholivero oli 1,67 € / litra. Oluen kuluttajahinta ei vaikuta alkoholiveron suuruuteen. Myös pakkausvero koskee kaikkia alkoholijuomien pakkauksia.

* Pienpanimoalennus on porrastettu siten, että se on -50 %, jos panimon vuosituotanto on enintään 0,5 miljoonaa litraa, -30 %, jos vuosituotanto on 0,5-3,0 miljoonaa litraa, -20 %, jos vuosituotanto on 3,0-5,5 miljoonaa litraa, -10 %, jos vuosituotanto on enintään 10 miljoonaa litraa. ((*) Panimoliiton tiedotteessa on virhe, sillä ”15 miljoonan litran ylärajaa” ei säädöksistä löydy. – Toim. huom.)

* Kuvassa on Pirkka Parhaat Jouluolut (4,9 %). Ruokakesko Oy:n K-kauppojen valikoimiin valmistuttama ”oma merkki” -tuote, valmistaja Panimoliiton jäsenyritys MBH Breweries Oy, Mikkeli, pienpanimoiden veroedulla (-30 %).

Panimoliitto: Mietojen alkoholijuomien myynti kasvoi yhden prosentin

leave a comment »

Panimoliitto tunnusPanimojuomien myytitilasto Suomessa tammi-syyskuussa 2018 osoittaa pienoista siirtymistä miedosti alkoholipitoisista juomista virvoitusjuomiin ja kivennäisvesiin.

Vuosi sitten kiivaana käyty alkoholilain uudistuskeskustelu vaikuttaa todentuneen kuluttajakäyttäytymisessä kovasti odotusten ja pelottelujen vastaisesti. Uusi alkoholilainsäädäntö tuli voimaan 1.1.-1.3.2018 välisenä aikana.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset myivät syyskuun loppuun mennessä yhteensä 278,7 miljoonaa litraa olutta. Edellisestä vuodesta myynti laski 2,1 prosenttia. Siideriä myytiin 20,6 miljoonaa litraa eli 8,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Long drink -juomien myynti kasvoi edellisvuodesta peräti 40,5 prosenttia 39,5 miljoonaan litraan.

hwlginLDkatiska18laiturilla

Lonkero kävi katiskaan kesällä 2018! Kivennäisvesiyhtiö Hartwall kehitti valmiin juomasekoituksen, long drinkin, vuonna 1952. Kuva: Hartwall.

– Mietojen alkoholijuomien myynti kasvoi yhden prosentin, mikä on erittäin vähän ottaen huomioon poikkeuksellisen kuuman kesän trooppisine helteineen, Panimoliiton hallituksen puheenjohtaja Lasse Aho arvelee.

– Mikäli kesä olisi ollut normaali, kasvua ei todennäköisesti olisi tullut lainkaan, lakimuutoksesta huolimatta.  

Alkoholittomien juomien myynti on kasvanut voimakkasti. Syyskuun loppuun mennessä virvoitusjuomia myytiin kootimaassa 199 miljoonaa litraa eli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kivennäisvesien myynti kasvoi neljänneksen eli 25 prosenttia vuoden 2017 kolmeen vuosineljännekseen verrattuna.

Panimo- ja Virvoitusjuomateollisuusliiton tilastossa huomioidaan jäsenyritysten kotimaan myynti eli Oy Hartwall AbMBH Breweries Oy (entinen Saimaan Juomatehdas; sisältyy SJT ja Ravintolapanimo Bruuveri sekä myös Malmgårdin Panimo), Momentin Group Oy (sisältää maahantuonnin: Servaali International ja BrewSeeker sekä Mallaskosken panimon tuotteiden myynnin), Olvi Oyj, Red Bull Finland Oy ja Oy Sinebrychoff Ab. Tilasto sisältää yhtiöiden oman tuotannon lisäksi maahantuonnin sekä kauppojen omien merkkituotteiden myyntiluvut.

Panimoyhtiöiden kotimaan myynti 1.1.2018 – 30.09.2018

Juoma                                          2018                  2017                  Muutos           Muutos
                                                       milj. l.               milj. l.               milj. l.                %

Olut                                               278,7                 284,5                –  5,8                    – 2,1

Siideri                                             20,6                   22,5                 – 1,9                    – 8,1

Long drink                                     39,5                   28,1                 11,4                     40,5

Virvoitusjuomat                         199,0                 179,3                 19,7                    11,0

Kivennäisvedet                             73,7                   58,7                 15,0                    25,0   

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n jäsenyritykset.
Tilasto ei sisällä Panimoliittoon kuulumattomien toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. 

Panimoliitto: Oluen myynti laski, lonkero kovassa nousussa ensimmäisellä vuosipuoliskolla

leave a comment »

Panimoliitto tunnus
Panimojuomia myytiin Suomessa tammi-kesäkuussa 2018 yhteensä 388,0 miljoonaa litraa. Oluen, siiderin ja long drink -juomien, kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kotimaanmyynti kasvoi edellisen vuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna 12,2 miljoonaa litraa eli 3,3 prosenttia.

Vuoden alussa voimaan tulleen alkoholilain uudistuksen laajaan myyntiin vapauttaman sekoitejuoma lonkeron (long drink, LD) myynti kasvoi voimakkaasti (40,4 %), 25,0 miljoonaan litraan. Oluen kotimaan myynti on sentään edelleen seitsenkertainen eli 181,8 miljoonaa litraa, vaikkakin laskussa (-2,7 %). Siiderin myynti laski vieläkin jyrkemmin (-10,5 %), 12,9 miljoonaan litraan.

Panimo- ja Virvoitusjuomateollisuusliiton tilastossa huomioidaan jäsenyritysten kotimaan myynti eli Oy Hartwall AbMBH Breweries Oy (entinen Saimaan Juomatehdas; sisältyy SJT ja Ravintolapanimo Bruuveri sekä myös Malmgårdin Panimo), Momentin Group Oy (sisältää maahantuonnin: Servaali International ja BrewSeeker sekä Mallaskosken panimon tuotteiden myynnin), Olvi Oyj, Red Bull Finland Oy ja Oy Sinebrychoff Ab. Tilasto sisältää yhtiöiden oman tuotannon lisäksi maahantuonnin myyntiluvut.

Alkoholilain voimaantulon (1.1.2018) jälkeen keskiolut on yhä myydyin olut. Tammi-kesäkuussa keskioluen myynnin osuus Panimoliiton jäsenyritysten kotimaan olutmyynnistä oli 88,3 prosenttia. Edellisenä vuonna vastaavaan aikaan osuus oli 94,4 prosenttia.

Panimoliitto muistelee, että vuoden alussa olutveron korotusta perusteltiin terveyshaitoilla. Uhkakuva suomalaisten siirtymisestä keskioluen juomisesta vahvempiin oluisiin ei ole toteutunut.

Sekä vahvan että miedon oluen myynti kasvoi hieman. Yli 4,7-prosenttisen vahvan oluen osuus kotimaan olutmyynnistä oli tammi-kesäkuussa 9,8 %, edellisvuoden vastaavana aikana osuus oli 3,9 %. Alle 2,8-prosenttisen miedon oluen osuus oli 1,9 %, edellisvuonna 1,7 %. Mietojen oluiden ryhmässä kasvaa Panimoliiton mukaan etenkin alkoholittoman oluen myynti.

– Viimeiset alkoholiveron korotukset ovat vaikuttaneet erityisesti oluen myyntiin, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton puheenjohtaja Lasse Aho, siviilissä Olvin toimitusjohtaja arvioi.  – Lisäksi tarjousmyynnin säännökset, joita ei alkoholilain uudistamisen yhteydessä korjattu, ovat jo pitkään heikentäneet olutmarkkinaa.

KOTIMAANMYYNTI 1.1.2018−30.6.2018

Juoma 2018 2017 Muutos Muutos
milj. l. milj. l. milj.l. %
Olut 181,8 186,8 -5,0 -2,7
Siideri 12,9 14,5 -1,5 -10,5
Long drinkit 25,0 17,8 7,2 40,4
Virvoitusjuomat 126,9 118,5 8,3 7,0
Kivennäisvedet 41,3 38,1 3,2 8,4
Kokonaismyynti 388,0 375,8 12,2 3,3

 

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n jäsenyritykset.
Tilasto ei sisällä Panimoliittoon kuulumattomien toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia.

Lasse Aho toimitusjohtaja Olvi Oyj vuodesta 2004.

Lasse Aho

Panimoliiton puheenjohtaja Lasse Aho, Olvin toimitusjohtaja:

Tarjousmyyntiin jääneet pakkonormit yksipuolistavat ja näivettävät olutmarkkinaa

Alkoholijuomien hinnoittelua ja hinnan mainontaa koskevia säännöksiä kiristettiin vuonna 2007. Tarkoituksena oli nostaa hintoja, jolla vaikutettaisiin kulutukseen.

Lue lisää…

Panimoliitto: Kansa tarttui vain uuden alkoholilain vapauttamaan lonkeroon

leave a comment »

Panimoliitto tunnus
Panimojuomia myytiin Suomessa tammi-maaliskuussa 2018 yhteensä 166,5 miljoonaa litraa. Oluen, siiderin ja long drink -juomien, kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kotimaanmyynti kasvoi edellisen vuoden alkuun verrattuna 4,8 miljoonaa litraa eli 3,0 prosenttia.

Vuoden alussa voimaan tulleen alkoholilain uudistuksen laajaan myyntiin vapauttaman lonkeron (long drink, LD) myynti kasvoi lähes puolella (47,5 %), tosin litroissa myynti on edelleen vaatimatonta (10,2 miljoonaa litraa). Prosenttirajan noususta (5,5 %:iin) huolimatta oluen myynti laski (-3,6 %) ja siiderin vieläkin vauhdikkaammin (-11,5 %).

Panimo- ja Virvoitusjuomateollisuusliiton tilastossa huomioidaan jäsenyritysten myynti eli Oy Hartwall AbMBH Breweries Oy (entinen Saimaan Juomatehdas; sisältyy SJT ja Ravintolapanimo Bruuveri sekä myös Malmgårdin Panimo), Momentin Group Oy (sisältää maahantuonnin: Servaali International ja BrewSeeker sekä Mallaskosken panimon tuotteiden myynnin), Olvi Oyj, Red Bull Finland Oy ja Oy Sinebrychoff Ab. Tilastot sisältävät yhtiöiden oman tuotannon lisäksi maahantuonnin myyntiluvut.

Monet yllättävät seikat vaikuttavat juomamyyntiin. Tänä keväänä pääsiäisen ajoittuminen ensimmäiselle vuosineljännekselle paransi myyntituloksia. Vuonna 2017 pääsiäinen oli vasta huhtikuussa.

– Alkoholilaki ei tuonut mitään suurta ryntäystä alkoholijuomahyllyille, kuten pahimmissa uhkakuvissa maalailtiin, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa toteaa. Ussa jättää Panimoliiton muutaman päivän päästä ja siirtyy FiComin johtoon. -> * Lue: uutinen 12.02.2018.

Alkoholiasiat osaksi yleistä lainsäädäntöä?

Panimoalan mukaan alkoholilakiin jäi edelleen korjattavia kohtia, esimerkiksi ”tarjousmyynnin sääntelyn, valvonnan ulottumattomissa olevan alkoholimainonnan normien ja päivittäistavarakaupan myynnin kellonaikarajojen” kohdalla. Normien purku jäi Ussan mielestä kesken.

– Pitkällä aikajänteellä pitäisi miettiä, tarvitaanko nykymuotoista alkoholilakia lainkaan. Voisiko normit siirtää erillislainsäädännöstä yleislainsäädäntöön?, Ussa pohtii.  – Valtion alkoholimonopolia säänneltäisiin omana lakinaan, mutta se ei muodostaisi alkoholilain sydäntä, kuten tällä hetkellä.

Elina Ussa painottaa, että kotimaisella oluella on tärkeä työllistävä vaikutus koko arvoketjulle alkutuotannosta kauppaan ja ravintoloihin.

KOTIMAANMYYNTI 1.1.2018−31.3.2018

Juoma 2018 2017 Muutos Muutos
                 milj. l. milj. l. milj.l. %
Olut 78,6 81,5 -3,0 -3,6
Siideri 4,9 5,6 -0,6 -11,5
Long drinkit 10,2 6,9 3,3 47,5
Virvoitusjuomat 56,5 52,2 4,2 8,1
Kivennäisvedet 16,3 15,4 0,9 5,7
Kokonaismyynti 166,5 161,7 4,8 3,0

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry

Panimoliitto 2017: Oluenmyynti ravintoloissa kuihtunut 13,8 prosenttiin

with 2 comments

Panimoliitto tunnus

Viime vuoden (2017) aikana oluen, siiderin ja long drink -juomien myynti laski yhteensä 1,5 miljoonaa litraa eli 0,3 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien myynti kasvoi yhteensä 7,5 miljoonaa litraa eli 2,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna eli kokonaismyynti kasvoi hivenen (+0,8 %).

Edes tiedossa ollut alkoholiveron korotus ei aiheuttanut kaupoissa tarpeeksi suurta ostohysteriaa vuoden viimeisten viikkojen aikana. Vuodenvaihteen veronkorotuksen vuoksi kaupat ostivat juomia varastoon joulukuussa, kuten tapana on ollut.

Panimo- ja Virvoitusjuomateollisuusliiton tilastoissa huomioidaan jäsenyritysten myynti eli Oy Hartwall AbMBH Breweries Oy (entinen Saimaan Juomatehdas; sisältyy SJT ja Ravintolapanimo Bruuveri sekä myös Malmgårdin Panimo), Momentin Group Oy (sisältää maahantuonnin: Servaali International, BrewSeeker sekä Mallaskosken panimon tuotteiden myynnin), Olvi Oyj, Red Bull Finland Oy ja Oy Sinebrychoff Ab. Tilastot sisältävät yhtiöiden oman tuotannon kotimaan myynnin lisäksi maahantuonnin myyntiluvut.

Olutta, siideriä, long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä myytiin vuonna 2017 yhteensä 761,9 miljoonaa litraa. Kokkonaismyynti kasvoi 6,0 miljoonaa litraa eli 0,8 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

– Matkustajatuonnin laskeva suuntaus on saatava pysyväksi, Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa vaatii. – Lisäksi on pohdittava panimojuomien verotuksen laskua pienin askelin kohti Viron tasoa, varsinkin kun Viro empii ja peruuttaa jo päättämiään veronkorotuksia.

Panimoliiton mukaan viime vuodet ovat olleet panimojuomien myynnissä historian huonoimpia. Kotimaanmyynti oli pienimmillään vuosina 2015-2016 ja vuonna 2017 kokonaismyynti kohentui vain 0,8 prosenttia. Näitä vuosia kehnompi myynti on ollut viimeksi vuonna 1997.

Matkustajatuonti rokottaa ravintolamyyntiä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän, puhelinhaastatteluihin perustuvan arvion mukaan matkustajatuonti väheni viime vuonna. Oluen, siiderin ja LD-juomien tuonti rajakaupasta on arvion mukaan silti edelleen lähes 50 miljoonaa litraa.

Rajakaupalla on ollut Elina Ussan mielestä vaikutusta koko kotimaanmyynnin lisäksi erityisesti oluen anniskelumyyntiin. Panimoliiton jäsenyritysten oluenmyynnin osuus kotimaassa myydystä oluesta ravintoloissa oli viime vuonna enää vain 13,8 prosenttia. Kymmenen vuotta sitten osuus oli 19,1 prosenttia ja kaksikymmentä vuotta sitten jopa 29,4 prosenttia.

– Kuihtuvan kehityksen muuttamiseksi on ravintoloiden kilpailukykyä parannettava laskemalla anniskelun arvonlisäveroa ravintolaruoan kanssa samalle tasolle, Ussa ehdottaa.

PANIMOLIITTO: PANIMOJUOMIEN KOTIMAANMYYNTI VUONNA 2017

Juoma 2017 2016 Muutos Muutos
  milj. l. milj. l. milj.l. %
Olut 380,0 382,9 -2,9 -0,8
Siideri 29,1 29,1 0,0 -0,01
Long drinkit 37,0 35,6 1,4 4,0
Virvoitusjuomat 240,7 234,8 5,9 2,5
Kivennäisvedet 75,2 73,6 1,6 2,2
Kokonaismyynti 761,9 756,0 6,0 0,8

Written by Toimittaja

09.03.2018 at 10:01

%d bloggaajaa tykkää tästä: