Archive for the ‘Kirjat ja muut materiaalit’ Category
OlutSuomi – Viikon Olut 12-23: Tšekeissä olut ja kulttuuri ovat vahvoilla – niin myös olutkulttuuri
* Postřižinské pivo Francinův ležák, Pivovar Nymburk eli Nymbursky pivovar s.r.o., Nymburk, Tšekki
Pisteet 90 / 100.
* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.
Tšekkiläinen olutkulttuuri on yksi maailman omalaatuisimmista. Ja vielä lager-oluiden alueella.
Tunnetuimpien tšekkiläisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden terävään kärkeen kuuluu kirjailija Bohumil Hrabal, joka eli lapsuutensa ja nuoruutensa vuodet Nymburgin panimolla. Panimo on mukana monessa hänen romaanissaan. Yksi, nimeltään Postřižiny (julk. 1974) sijoittuu juuri panimon ympäristöön ja siitä on tehty myös Suomessakin usein nähty elokuva Tyttö kaljassa.
Francinův ležák eli Francinin olut on väriltään puolitumma, ruskea, läpinäkyvä, kirkas. Vaahto on vitivalkoinen, pikkukuplainen, samettimainen, kestävä ohuena renkaana lasin laidoilla. Tuoksu on vahvan maalaismainen, pehmeä, aromaattisen katkeromainen. Maku on kevyt, kuiva, pehmeän mallasmainen, hennosti katkeroitu, miellyttävän pehmeä, maukas, luonteikas, aidosti tšekkiläinen lager, joka jättää miellyttävän, ei mitenkään erityisen vahvan jälkimaun. Valmistuksessa käytetään Žatecin kuuluisilla humalatarhoilla kasvatettua Žatecký poloranný červenák –humalaa. Žatec-humalalajike tunnetaan maailmalla saksankielisellä nimellä ‘saaz’. Panimon mallasohra kasvaa lähellä virtaavan Labe-joen rantatörmillä. Saksan puolella joki tunnetaan nimellä Elbe. Panimovesi pumpataan omista lähteistä.
Ruokajuomana metsän antimien, esimerkiksi sienten kanssa.
Panimon olutetiketeissä on tunnetun tšekkiläisen kirjailijan Bohumil Hrabalin kuva ja vuosiluvut 1914-1997. Hrabal tunnetaan Suomessakin, ehkä parhaiten Jiří Menzelin (1938-2020) ohjaamien komediaelokuvien Tyttö kaljassa (1981) ja Tarkoin vartioidut junat (1966) ansiosta. Nämä kuten monet muutkin arvostetun tšekkiohjaajan elokuvat perustuvat Hrabalin romaaneihin, tarinoihin ja käsikirjoituksiin. Tyttö kaljassa -elokuva ja sen lähtökohtana oleva romaani Postřižiny (1974) on antanut Nymburkin panimolle suuhun sopivan tuotenimen. ‘Postřižiny’ tarkoittaa ‘lyhentämistä’ tai ehkä nopeuttamista. Elokuvan englanninkielinen nimi on ‘Cutting it short’, millä tarkoitetaan jonkin asian lyhentämistä tai tiivistämistä, mutta myös ‘oikaisemista’, ‘oikotietä’, engl. ‘shortcut’.
Kolme Hrabalin kirjallista teosta on suomennettu, viimeisin Liian meluisa yksinäisyys (2008).
Bohumil Hrabalin isäpuoli oli pienen Polnan kyläpanimon kirjanpitäjä ja myöhemmin Nymburkin panimon johtaja František Hrabal. Bohumil asui suuren osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan Nymburkissa, jonne monet hänen aiheensa sijoittuvat. Kirjailija piti kotikaupungin panimon tuotteista, varsinkin mainio katkerointi oli mieluinen makumuisto.
Hrabalin syntymän 100-vuotispäivänä (28.03.2014) Nymburkin panimo julkisti juhlaoluen Nymburk Postřižinské Hrabalův Ležák (Jubilejní Ležák). Se on edelleen valikoimassa nimellä Postřižinské pivo – Jubilejní ležák (5,2 %), hitusen Francinin lageria vahvempi ja runsaammin katkeroitu.
Francinin lager valmistui alun perin vuonna 2003, vahvuudella 5,1 %. Vuonna 2013 julkistettiin suodattamaton versio (5,0 %). Alkon valikoiman versio lienee jonkinlainen yhdistelmä: ei ole suodattamaton ja toisaalta panimon valikoimassa ei ole 5,0-prosenttista (alun perin suodattamatonta) versiota enää lainkaan. Se on siis edelleen 5,1 %.
Oluet Francinův ležák, suom. ‘francinin olut’, Hrabalův Ležák – Jubilejní Ležák, suom. Hrabalin juhlaolut’, Něžný Barbar (5,3 %, suom. ‘lempeä barbaari’, myös Menzelin-Hrabalin elokuva vuodelta 1990), Bogan ležák (5,5 %) ja Sváteční speciál (5,8 %, suom. ‘vapaapäivän erikoinen’) kuuluvat tuotesarjaan Prémiová piva, suom. ‘premium-oluet’, / ‘laatuoluet’. Panimon muut tuotesarjat ovat Výčepní piva a ležáky, suom. ‘hanaoluet ja lagerit’ ja Gold Bohemia beer , suom. ‘kultaiset – eli kirkkaankeltaiset – böömiläisoluet’.
Nymburk sijaitsee 40 km Prahasta koilliseen. Myös siellä osataan juhlistaa olutkulttuuria. Postřižiny -olutpäivää vietetään seuraavan kerran 17.06.2023 heti aamusta alkaen. Elokuussa (26.08.2023) väki kokoontuu panimon puutarhaan juhlistamaan elonkorjuuta: Postřižinská dočesná järjestetään seitsemännen kerran.
Nymburkin panimon vuosituotanto on 20 miljoonaa litraa. Vientiä on 15 maahan. Suomeen tuodaan ainakin Postřižinské Francinův -olutta, Postrižinské Bogan –olutta (5,5 %, Alkossa 4,76 € / 0,5 l.) ja Postřižinský světlý ležák – jedenáctka České pivo (4,7 % kv. 11, suom. ‘vaalea lager yksitoista tšekkiolut’ – 11 viittaa paikallisen tavan mukaisesti kantavierteeseen).
– J.T. Laakso
5,0 %-til., vaalea pohjahiivaolut, tšekkiläinen lager, ‘Prémiová piva’ -, ‘premium oluet’ -tuotesarja; kantavierre 12 °Pl, katkeroainepitoisuus 35 EBU, väri EBC; ravintosisältö / 100 ml. energia 40 kcal / kJ, rasva g, josta tyydyttynyt rasva g, hiilihydraatit g, josta sokeri g, proteiini g, suola g, kuidut g, gluteiini . Suositus tarjoilulämpötilaksi °C. Panimomestari -. Panimo perustettu 29.04.1895. Uutuus 2013 (alkuperäinen 2003).
Kertalasipullo 0,5 l. Alkon vähittäismyyntihinta 3,60 €. Maahantuoja Oy Hartwall Ab, Hki. (P.E.-pvm 24.01.2024).
* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.
OlutSuomi – Viikon Olut 49-22: Itsenäisen Suomen muistoksi lasillinen ’american’ jouluolutta
* Laitilan Tuomas American Porter, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Laitila
Pisteet 88 / 100. Koffin portteri –asteikolla 87 / 100. Jouluolutmaisuus 8 / 10.
* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.
Huomenna – jos kohtalo suo – muistellaan Suomen tasavallan itsenäisyyttä, joka julistettiin 105 vuotta sitten, joulukuussa 1917. Myöhemmät sukupolvethan luovuttivat suurimman osan tasavallan kansallisesta itsemääräämisoikeudesta siirtäessään päätösvallan Euroopan Unionille. Ja nythän isänmaata viedään vieläkin etäämmälle rauhantahtoisen kansan käsistä: rauhanpolitiikka ja -diplomatia on tasavallan johdon käymän kampanjan avulla vaihtumassa sodan ja asevarustelun tuhoisaan raakalaismaisuuteen.
Silti me monet suomalaiset muistelemme lämpimästi maatamme ja suomalais-karjalais-saamelaista menneisyyttämme. Kansallisiin tapoihimme kuuluvat edelleen omat perinteiset juhlamme, jotka ovat aina – pakanuuden ajoista saakka – liittyneet vuodenaikaan ja toimeentuloon. Syksyllä juhlistetaan satokauden hedelmiä kekri-aikana ja jouluna(kin) nautitaan luonnon ja maan antimista kunnolla. Sahti ja olut virtaavat ja vievät kinkun, kalan, pateen ja juureslaatikot sisälle ruoansulatusjärjestelmiimme. Vahva portteri lämmittää suklaan ja kakun kera.
Lämminhenkistä ja juhlavaa Suomen itsenäisyyden muistelutuokiota jokaiselle, oli kädessä sitten haarikka tai tuoppi.
”Ja varjele Suomen herroja enää koskaan iskemästä päätään Karjalan mäntyyn.”
Honkajoen rukous sodan juuri loputtua Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanissa (1. painos 03.12.1954).
* LUE lisää: Joulun 2022 kausiolutarvioita!
Oluen väri on tumma, musta, läpinäkymätön, ohuena virtana juoksutettuna ruskea, läpinäkyvä, kirkas. Vaahto on beigenruskea, tiheä, runsas, kestävä, takertuu vähäisessä määrin lasin laitoihin. Tuoksu on paahteinen, kahvimainen, karhea. Maku on keskitäyteläinen, kuiva, paahteinen, kahvimainen, karhea, pähkinämäinen. Kuiva karheus jatkuu jälkimakuun. Juotavuudeltaan helppo.
Valmistusainekset ovat vesi, hiiva, ohramallassekoitus, mukana lajikkeet: pale ale, karamelli 150, keksi, musta helmi ja tumma suklaa, humalat ovat amerikkalaisia muotilajikkeita cascade, columbus ja centennial, joiden mukaan olut on myös nimetty. Valmistajien suosittelema viileä tarjoilulämpötila (8-12 ºC) häivyttää aromisävyjä entisestään. Jos juoman antaa lämmetä lähemmäs normaalia huoneenlämpöä (ei koske energiansäästökampanjan aikaa), saa aromeista irti mukavia brittiportterin sävyjä.
Ruokajuomana sinappisen kinkun, lihapullien, uunijuureslaatikoiden ja ruistaikinassa haudutetun lanttu- ja ahvenkukon kanssa. Yksinkertaisesti ruisleivän ja saaristolaisleivän kanssa. Ei jälkiruokaportteri.
Nimestään ja humalistaan huolimatta joulun Tuomas ei ole verrattavissa yleisesti tunnettujen yhdysvaltalaisten (“american”) porttereiden kanssa. Tämä on pikemminkin perinteisen brittiläisen London Porter –tyylin tapainen. Suomalaiseen herkkuportteriin (dry stout) verrattuna Tuomas on selvästi eri tyylihaaraa. Jouluportteriksi Tuomas on hivenen mieto – tosin erilaisia juomatilanteita ja –tarpeita tulee tietenkin kunnioittaa.
* LUE lisää. Hyvä Tuomas -tunnustuspalkinnon saajat.
– J.T. Laakso
5,5 %-til., tumma pintahiivaolut, suodattamaton portteri, jouluolut, kausiolut; kantavierre 13,6 p-%, katkeroainepitoisuus 37 EBU, väri 57 EBC; ravintoarvo / 100 ml. sisältää energia 190 kJ / 45 kcal, rasva 0 g, josta tyydyttynyttä 0 g, hiilihydraatit 3,4g, josta sokereita <0,1 g, proteiini 0,5 g, suola 0 g; valmistettu yhteistyössä vuoden 2021 Hyvän Tuomaan André Brunnsbergin kanssa. Panimopäällikkö Ville Vilén. Suositus tarjoilulämpötilaksi 8-12 ºC. Tuomas Jouluolut tuotannossa vuosittain 2009 alkaen, nyt 14. kerran. Julkistettu 09.2022.
Kertalasipullo 0,33 l. Vähittäismyyntihinta 3,39 €, market. Panimomyymälä, Laitila 3,85 €. (P.E.-pvm 29.08.2023).
* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.
OlutSuomi – Viikon Olut 41-22: Kivi voittaa sakset – ei sentään paperia!
* Hard Rock Lager, Rock, Paper, Scissors – RPS Brewing Oy, Rauhalahti, Kuopio
Pisteet 91 / 100.
* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.
Tänään Aleksis Kiven Päivänä juhlitaan ja muistellaan tietenkin suurta etelähämäläistä kirjailijaa ja samalla peräti koko suomalaista kirjallisuutta!
Aleksis Kivellä on kuitenkin suuri panos myös suomalaiseen juomakulttuuriin loistavan farssinäytelmän Olviretken (1866) juoppohullujen käänteiden kuvaajana. Kivi elää edelleen parissamme. Kymenlaaksossa Olutseura Olviretki viettää 30-vuotisjuhlavuottaan ja myöhemmin syksyllä julkistaa jälleen uudet, Aleksis Kiven määritelmän mukaisesti valmistetut jouluoluet.
Tuusulan panimo Maku on valmistanut nimikko-oluet kaikkien Jukolan Seitsemän Veljeksen etunimien mukaan. Lahtelainen Mallasjuoma Oy valmisti vuonna 1970 Seitsemän Veljestä -romaanin 100-vuotisjuhlaoluen ja nurmijärveläinen Grönbacka Panimo 150-vuotisjuhlaoluen vuonna 2020.
Kuopiossa on ihan oikea Kivi-panimo, joka on saanut nimensä tutun Kivi, Paperi, Sakset -leikin mukaan. Aleksis Kivi on mukana suomalaisessa kulttuurikuvassa – paperin välityksellä, kirjallisuus säilyy edelleen ennen kaikkea paperille painetussa muodossa. Ja kuopiolaispanimokin muistuttaa nimileikkiin viitaten, että Kivi voittaa Sakset, mutta häviää Paperille!
Oluen väri on puolitumma, keltaruskea, läpinäkyvä, hieman samea. Vaahto on valkea, keskirunsas, tiheä. Tuoksu on lähes tuoksuton, kevyt alkoholimainen vivahde, jota usein esiintyy vahvoissa (bock) lagereissa. Maku on keskitäyteläinen, makea, paksun mallasmainen, yrttimäinen, luonteikas, maukas.
Valmistuksessa käytetyt maltaat ovat pilsner ja karamelli, humalalajike on loral.
Ruokajuomana selkeän, hieman rasvaisenkin lihan, palvatun ja savulihan kanssa. Vahva lager sopii myös tuumaustauon siivittäjäksi ja rauhaisan iltahetken seuraksi.
Vuonna 2017 aloittaneen savolaispanimon ensimmäinen olut on Rock An Allday, Everyday Lager (4,7 %). Hard Rock –uutuus on sen vahvempi isoveli, jota amerikaksi kutsutaan nimityksellä Not your allday evereyday lager. Mieto ‘allday’, ‘everyday’, ‘session’ olut on helposti juotava ja saattaa maistua päivittäin. Vahva sopii – valmistajan mukaan – vaikkapa sitten nautittavaksi ‘ehkä joka toinen päivä’.
Panimon nimi tulee tutusta kivi, paperi, sakset -leikistä (rock, paper, scissors). Valmistajan mukaan kivi voittaa sakset, mutta häviää paperille. Jossain vaiheessa panimo keksi kevennykseksi savolaiselle synkkyydelle ilmoittaa juomiensa edustavan ‘pohjoisen periferian sydämestä’ pulppuavia ominaisuuksia.
– J.T. Laakso
7,0 %-til., vaalea pohjahiivaolut, vahva lager, ‘Not your allday, everyday lager’, ‘intohimolla valmistettuja juomatuotteita, meidän vinksahtaneella, Anameizingillä asenteella’; kantavierre 17,0 (Alko 20,3) ºpl, katkeroainepitoisuus 27 IBU (39,0 EBU), väri 9,0 EBC; ravintoarvo / 100 ml. sisältää energia 80 kcal / kJ, rasva – g, hiilihydraatit g, josta sokereita g, proteiini g, suola – g. Suositus tarjoilulämpötilaksi ºC. Olutmestari Aki Railanmaa. Panimo perustettu 2017. Uutuus 2021.
Tölkki 0,33 l. Alkon vähittäismyyntihinta 3,30 €. Valmistajan panimomyymälässä €. (P.E.- pvm 08.2022).
* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.
OlutSuomi – Viikon Olut 34-22: Taiteilijan karhu siirtyi käsivarresta etikettiin
* Karhu Stout, Sinebrychoff / Sinebrychoff Supply Company Oy, Kerava / Carlsberg Group, Kööpenhamina, Tanska
Pisteet 89 / 100. Koffin portteri –asteikolla 87 / 100.
* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.
Suomen metsissä karjahtelevan karhun (ursus arctos) metsästyskausi käynnistyi viikonloppuna, perjantaina 20.8.2022 alkaen ja jatkuu lokakuun loppuun saakka. Oluen- ja varsinkin portterin / stoutin ystävä saa karhusaaliista sopivasti ennakkomaistelua jo ensi viikosta alkaen. Uusi mieto Karhu Stout tulee valikoimiin syksyn ja talven kaudelle.
Karhun Erikoisolutsarja on myös ns. taideolutta. Karhu-uutuudet on koristeltu eri taiteilijoiden karhunäkemyksen mukaisesti jo kahdeksaan erilaiseen tuotteeseen, etikettien karhupiirroksina. Uusimman karhun ilmeestä vastaa sarjakuvataiteilija, käsikirjoittaja ja kuvittaja JP Ahonen, jonka käsivarteen on tatuoitu emokarhu ja kolme pentua. ”Minun pesueeni”, JP Ahonen kertoo. Taiteilijakin vahvistaa, että hänen karhunsa on ’hieman iäkkäämpi herrasmies’, pitkäpartainen ja sen voisi kuvitella kropaltaan melko laihaksi. Ehkä tallaisia amerikkalaistyyppisiä harmaakarhuja ei Suomen metsissä tavata.
Mutta onneksi on Karhu-olut! Kaikkialla maassamme, ja useita erilaisia rotuja.
Oluen väri on tumma, musta, täysin läpinäkymätön. Vaahto on ruskea, keskirunsas, tiheä, haihtuu hitaasti kokonaan pois. Tuoksu on vaimea, ehkä hyvin, hyvin hennosti paahteinen, jopa yrttimäinen, aavistuksen makeaa aromia.
Maku on kevyt, hieman makeaan kallellaan, paahteinen, tasapainoinen, jopa virtaviivainen, maukas, ei luonnetta, juotavuudeltaan helppo.
Vaimea jälkimaku nostattaa mieleen käyttämättömänä kuivaksi käpristyneen nahkarukkasen, jolla työnjohtaja läimäyttää (ansaitua) lepohetkeä viettävää metsätyömiestä kasvoihin. Jälkimaku ei innoita toisen tuopin hakuun.
Karhu Stout (4,8 %) –uutuus on selvästi vuodesta 1957 alkaen valmistetun Koffin portterin (7,2 %, Alkossa 3,27 € / 0,33 l. klp) sukulaistuote, mutta hentoa paahteisuutta lukuunottamatta mitään yhteistä kaksikolla ei ole.
Valmistusainekset ovat pilsner-, münchener-, väri- ja ruskeamallas sekä mallastamaton ohra, humalalajike on saazer.
Ruokajuomana juotavuudeltaan helppo, mieto olut on erittäin yleissopiva, esimerkiksi lihapullien ja kiusausten kanssa. Kannattaisiko maistella karhunlihan kanssa…
* LUE lisää: Karhu erikoisoluista ja tutustu kaikkiin etikettitaiteilijoiden töihin 2018-2022.
VIII Stout (4,8 %) 08-2022, VII Neipa (4,8 %) 03-2022, VI Summer Ale (4,8 %) 03-2021, V Pale Ale (5,0 %) 03-2021, IV Laku Portteri (5,5 %) 09-2020, III Vehnäolut (5,0 %) 08-2020, II Speltti-IPA (5,3 %), 08-2018, I Ruis-IPA (5,3 %) 03-2018.
– J.T. Laakso
4,8 %-til., tumma pintahiivaolut, ale, portteri, stout, soveltuu vegaaneille, Karhun erikoisolutsarja, syksyn ja talven kausiolut, ‘ammattiylpeydellä, suuren panimon tasaisen parasta laatua vaalien’; kantavierre – °P, katkeroainepitoisuus 25,0 EBU, väri 115,0 EBC; ravintosisältö 100 ml. energia 194 (tölkissä 196) kJ / 46 kcal; rasva 0 g, josta tyydyttynyttä rasvaa 0 g, hiilihydraatti 4,0 g, josta sokereita 0,5 (<0,5) g, proteiini 0,5 (<0,5) g, suola 0 g; Pääpanimomestari Heikki Vuokko. Etiketin taideteos sarjakuvataiteilija, kuvittaja JP Ahonen. Suositus tarjoilulämpötilaksi ºC. Uutuus 29.08.2022.
Tölkki 0,5 l. Vähittäismyyntihinnat 2,99 €. Myös hanassa ravintoloissa, keg 20 l. (P.E.-pvm 17.06.2023).
* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.
OlutSuomi – Viikon Olut 33-22: Olut on taidetta – sisältä ja päältä!
* Zodiak IPA, Omnipollo AB, Tukholma, Ruotsi; valmistuspaikka De Proef Brouwerij, Lochristi-Hijfte, Belgia
Pisteet 94 / 100.
* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.
Alkaneen viikon torstaina käynnistyy Helsingissä 10 päivän ja 10 yön tapahtuma, joka yhdistää ravintoloita ja taidetta: Art Goes Kapakka eli AGK. Luvassa on 34 tapahtumaravintolan yli 270 tapahtumaa ja 12 taidenäyttelyä. Ravintoloiden joukossa on useita olut- ja drinkkibaareja, esimerkiksi Kaisla, Vltava, Tanner, Helsinki Bryggeri, Rytmi ja Zetor. Samainen torstai (18.8.) on myös Taiteiden yö Helsingissä. Samantyylinen teemailta tai -yö järjestetään useilla muillakin paikkakunnilla, esimerkiksi Turussa, Tuusulassa, Järvenpäässä, Riihimäellä.
Parhaimpien oluiden, viinien ja drinkkien valmistusta ja varsinkin lopputulosta ylistetään usein taiteeksi. Oluen tekemisen taide. Taide liittyy olut- ja juomakulttuuriin myös ulkoisesti: etiketti voi olla kuin taideteos tai se voi peräti ollakin alunperin taidemaalaus. Yksi – tässä mielessä – erikoisimpia tapauksia on kymmenen vuotta toiminut ruotsalainen kahden miehen panimo Omnipollo. Toinen mies on oluentekijä, mutta hänen kaverinsa on varsinaisesti taiteilija, taidemaalari. Koska Omnipollon oluet ovat kautta linjan laadukkaita ja kiiteltyjä, toteutuu juuri hyvin tämä yhdistelmä: ’oluen tekemisen taide’ ja tavanomaisempi maalaustaide.
Oluen väri on vaalea, keltainen, tuorepuristetun appelsiini- tai sitruunamehumainen, läpinäkymätön, samea. Vaahto on vitivalkoinen, keskirunsas, tiheä, tarttuu pieninä vaahtojääminä lasin laitoihin, keskikestävä. Tuoksu on rauhallisen hedelmämäinen, miellyttävän sopiva. Maku on kevyt, kuiva, hapokas, hedelmämäinen, sitrusmainen, greippimäinen, tasapainoinen, luonteikas, omintakeinen, maukas. Jälkimaku on greippimäinen, kuiva, hapokas.
Zodiak on ravintolana tunnetun Omnipollon ‘talon hanaolut’, ollut jo lähes vuosikymmenen ajan syksystä 2014 alkaen. Zodiak IPA lienee pientuotannoistaan tunnetun panimon tunnetuin tuote, ja erittäin suosittu ja arvostettu myös Suomessa. Valmistuksessa käytetään eri viljalaatujen mallasyhdistelmää ja simcoe-, citra- ja centennial-humalalajikkeita. Vierre jälkikäytetään.
Ruokajuomana tällaiselle erikoisuudelle saa etsiä kumppania, ehkä sitruunalla valellusta lohesta ja valkosipulilla maustetusta katkarapusalaatista. Maisteluoluena, ja sopivan kokeilumielisessä yhteydessä seurustelujuomana. Jos seura ei ole hengeltään sopivaa, tulos on epämiellyttävä. Varsinkin kun maistossa on kiinnostava erikoisuus.
Oluentekijä Henok Fentie (s. 1981) ja taidemaalari Karl Grandin (s. 1976) perustivat Omnipollon vuonna 2010, yritys on rekisteröity huhtikuussa 2012, eli juuri nyt vietetään 10-vuotisjuhlavuotta. Omnipollo on valmistuttanut oluitaan vuosikymmenen ajan eri panimoissa, eri maissa. Fentie ja Grandin ovat juuri ilmoittaneet, että nyt on heille löytynyt kotipaikka Sundbybergistä Tukholmasta. Vanha kirkko on nimetty Omnipollos Kyrkaksi. Tuotanto on jo käynnistynyt, esimerkiksi session-IPA Fatamorgana Folk (3,5 %, maaliskuu 2022), joka on Alkon elokuun erikoiserissä (Matala-alkoholiset juomat), hinta 4,83 € / 0,33 l. tlk. Fatamorgana Folk on Omnipollon ensimmäinen ‘folköl’ eli Ruotsissa marketmyynnissä olevan ‘kansanoluen’ enimmäisvahvuus on 3,5 %.
Omnipollos Kyrkan lisäksi yhtiöllä on kaksi ravintolaa Tukholmassa sekä ulkomaiset vahvistuksen Hampurissa Saksassa ja Tokiossa Japanissa. Omnipollo Flora sijaitsee niinkin eksoottisessa paikassa kuin Kungliga Humlegårdenissa (suom. ‘kuninkaallinen humalatarha) Södermalmin ja Norrmalmin kainalossa. Omnipollos Hatt on kolmas Omnipollo, sijaitsee Södermalmin saarella Tukholmassa.
* LUE myös: Zodiak arvio syksy 2017.
– J.T. Laakso
6,2 %-til., vaalea pintahiivaolut, India Pale Ale eli IPA; kantavierre 14,0 °P, katkeroainepitoisuus (Alko 66) EBU, väri EBC; ravintosisältö 100 ml. energia kJ / 50 kcal; rasva g, josta tyydyttynyttä rasvaa g, hiilihydraatti g, josta sokereita g, proteiini g, munanvalkuainen g, suola g; panimomestari Henok Fentie. Etikettitaiteilija Karl Gandin. Suositus tarjoilulämpötilaksi ºC. Panimo perustettu huhtikuussa 2012. Uutuus keväällä 2014.
Hana 0,475 l. (US-pint) Anniskeluhinta 9,50 €. Kertalasipullo 0,33 l. Alkossa 4,99 €, valmistajan verkkokaupassa 4,00 €. Systembolaget 27,00 SEK eli 2,57 € (Ruotsi). (hana; P.E.-pvm .2022).
* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.
Kirjailija Alpo Ruuthin syntymäpäivä 17.03.
Helsinkiläinen kirjailija Alpo Ruuth (1943-2002, eli 59-vuotiaaksi) on päivänsankari 17. maaliskuuta. Ruuth oli arvostettu Kallion työläiskaupunginosan (Hgissä) kuvaaja. Hän tosin asui lopulta moderniksi muotoutuvassa Ruoholahden kaupunginosassa.
Kotikerrostalon kivijalassa toimi vuodesta 1996 alkaen One Pint Pub -niminen legendaarinen olutravintola – ja toimii edelleen. Ruuthilla oli tapana istua alakerran pubissa siemailemassa olutta, varsinkin vahvasti humaloidut oluttyylit maistuivat.
Tämä innosti OPP:n isännän ja perustajan Markku Korhosen suunnittelemaan taiteilijalle nimikko-oluen, joka sai nimekseen Alpo’s IPA (6,9 %). Brittiläislähtöinen perinneoluttyyppi India Pale Ale oli siinä vaiheessa vielä todellinen harvinaisuus Suomessa. Olut on ollut vaihtelevasti tuotannossa Ruuthin ajoista lähtien, viime vuosina tauotta. Alpo’s IPA valmistetaan Korhosen salaisella reseptillä Malmgårdin panimossa Loviisan Pernajassa panimomestari Tuomas Markkulan huomassa.
Alpo Ruuth sai Valtion kirjallisuuspalkinnon neljä kertaa, Pro Finlandia -palkinnon vuonna 1984 ja hänet nimitettiin Stadin Kundiksi vuonna 2001. Ruuthin nimeä kantava katu ristittiin vuonna 2018 Helsingin Sörnäisissä.
* Juhlista Alpo Ruuthin syntymäpäivää: lainaa kirjastosta Ruuthin teos (esimerkiksi läpimurtokirja Kämppä (1969), Naisten vuonna (1975), Viimeinen syksy (1979), Prinsessa ja sikopaimen (1987) tai viimeinen teos Kallion kundi ei kuole (2001)), mene kävellen, pyöräillen, spåralla, dösällä tai metrolla One Pint Pubiin (K-18), tilaa Alpo’s IPA -pint (9,50 €), hakeudu pöytään, jonka ääressä on Alpo Ruuthin valokuva (annathan tilaa myös muille juhlijoille!), siemaise suullinen Alpo’s IPAa, avaa kirja ja ala lukea.
Jos tuoppi tyhjenee, hae tiskiltä uusi, palaa varaamallesi paikalle, siemaise olutta ja jatka lukemista siitä kohdasta, mihin jäit ennen oluenhaun aiheuttamaa katkoa. Jos saat luettua kirjan loppuun, hae tuore pint Alpo’s IPAa, katsele ympärillesi ja kerro kanssajuhlijoille lukemastasi kirjasta. Muistelkaa yhdessä kirjailija Alpo Ruuthia.
* LUE: Alpo’s IPA -arvioita kolmelta eri vuosikymmeneltä – ja kommentoi!
* One Pint Pub, Santakatu 2, Ruoholahti, Hki.
Avoinna ma-to 15-02, pe, la 13-02, su 13-24.
OlutSuomi – Viikon Olut 08-22: Hieno IPA nimikkohumalalla musiikkineron kunniaksi
* 100 Zappa IPA, O/O Brewing AB, Hisings Backa, Göteborg, Länsi-Götanmaa, Ruotsi
Pisteet 91 / 100.
* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.
Musiikkinero Frank Zappa ja Mothers of Invention-orkesteri, ’keksintöjen äidit’, loppuvaiheessa vain ’The Mothers’ on saanut olutmaailmalta huikean kunnianosoituksen, kun newmeksikolainen humalanviljelijä löysi kehittämästään eksoottisesta uutuuslajikkeesta yhtäläisyyksiä rohkean erikoiseen Zappaan ja hänen erittäin monipuoliseen musiikkikäsitykseensä. Humalauutuuden nimeksi tuli ’zappa’.
Oluen väri on puolitumma, keltaruskea, läpinäkymätön, samea. Vaahto on valkea, niukka, epätasainen, tiheä rengas lasin laidoilla, harvassa myös isoja kuplia. Tuoksu on viiltävän terävästi hedelmämäinen, voimakkaan raikkaan omenamehumainen, jokin jännä liimamainen, suksivoidemainen aromi tulee esille. Kiinnostava, mielenkiintoinen ja hyvä.
Maku on täyteläinen, kuiva, hedelmämäinen, hieman raaka, maistelun edetessä – juoman ehtyessä – pehmeän hedelmämäinen, eksoottinen, mukana mukavaa havumaista karheutta, pihkamaisuuttakin. Jälkimaku on kestävän aromaattinen. Kiinnostava erikoisuus, uusi tuttavuus. (Mikä vaikuttanee pisteytykseen…)
Ruokajuomana metsämäisen riistaruoan kanssa.
Amerikkalaistyylinen IPA eli APA kuuluu O/O:n 100-olutsarjaan, jossa on ilmestynyt kahdeksan yksihumalaista 100-olutta vuodesta 2019 alkaen, lisäksi 100.1 ja 100.2 (2021), tynnyrikypsytettyjä barley wine –oluita. Panimo on vuodesta 2014 alkaen tuottanut 50/50 -olutsarjaa, jonka kolmisenkymmentä – 2021 mennessä – tuotetta on katkeroitu kahdella humalalajikkeella, yhtä paljon kumpaakin.
Olle Andersson ja Olof Andersson perustivat pienpanimon Göteborgiin vuonna 2013. Tilojen yhteydessä on panimopub ja Folkölsbutik-myymälä. Panimon nimi tulee vuonna 1984 syntyneiden kaverusten etunimien mukaan.
Göteborgista on kehittynyt Ruotsin johtava panimokaupunki, tiennäyttäjä tusinan itsenäisen panimon johdolla. Vuodesta 2015 on järjestetty paikallisin voimin GBG Beer Week –oluttapahtuma, seuraavan kerran 1.-9.4.2022. 8.-9.4. on myös erillinen En Öl & Whiskymässa. Tapahtuma on palkittu Vuoden 2017 Ruotsalaisen oluen kehittäjä -huomionosoituksella. O/O:n Olle Andersson on valittu tämän vuoden tapahtumaoluen tekijäksi, ja Olle lupaa jotakin aivan uutta oluttyyliä festarituoppeihin.
Toistaiseksi vain pubihanoissa anniskeltava olutuutuus on katkeroitu USA:n New Meksikon osavaltiossa kehitetyllä villihumalalla, joka nimettiin rock- ja jazzmusiikin lahjakkaan ja monipuolisen taitajan, kauhukakaramaisen tempoilijan mukaan zappaksi. Kalifornialaisen Frank Zappan (1940-93) ikoniset viikset ja leukaparta on kuvattu oluen hanaetiketissä. Zappan syntymästä tuli runsas vuosi sitten joulukuussa 2020, Tuomaanpäivänä, kuluneeksi 80 vuotta.
Amerikkalainen panimokenttä vietti Zappa-juhlavuotta komeasti julkaisemalla Zappa-oluita, katkeroituna zappalla ja / tai muilla humalilla. Esimerkiksi: Sierra Nevada, Kalifornia Zappa Wild Stache IPA (7,3 %), Oskar Blues Brewery, Colorado, Steep Coast Zappa DIPA (8,0 %, humalat zappa, sabro, medusa), Dogfish Head Brewery, Delaware Where the Wild Hops Are IPA (6,5 %, 45 IBU, humalat zappa, amarillo, comet, sabro), Duck Foot Brewing Co, Kalifornia Why Does It Hurt When IPA? (7,0 %), julkaistu Zappan 80-vuotispäivänä 21.12.2020, nimi viittaa kolmiosaisella albumilla Joe’s Garage, Act 1 (1979) julkaistuun Zappan sävellykseen Why Does It Hurt When I Pee? (suom. ‘miksi sattuu kun kusen?’ – Zappa muuten kuoli vain 52-vuotiaana eturauhassyöpään).
– J.T. Laakso
6,5 %-til., vaalea pintahiivaolut, katkeroitu uudella amerikkalaisella zappa-villihumalalla; 100 Series. ”American India Pale Ale” eli APA; kantavierre °P, katkeroainepitoisuus EBU, väri EBC; ravintoainepitoisuus / 100 ml. sisältää: energia kcal / – kJ, rasva – g, hiilihydraatit – g, josta sokereita – g, proteiini – g, suola – g. Panimomestari Olle Andersson, olutmestari Erika Brockberg. Panimo perustettu 2013. Uutuus syksy 2021.
Hana 0,3 l. Anniskeluhinta 8,00 €. Maahantuoja Juomatalo Pikkulintu, Hki. (hana; P.E. –pvm -).
* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.
Mikko Salmi Teerenpeliin
Lahtelainen pienpanimo Teerenpeli Panimo & Tislaamo saa heinäkuussa uuden olutmestarin. Mikko Salmi alkaa vääntää teerenpeliä oikein päätoimisesti – tosin hän tullut tutuksi Teerenpelissä jo pitkään, vuosituhannen alkuvuosista alkaen. Kouluttajana, kirjailijana ja keikkakeittäjänä toimiva yrittäjä siirtyy uuteen tehtävään Lahteen 12.07.2021 alkaen.
Mikko Salmi, 47, aloitti oluenvalmistuksen Ravintolakoulu Perhon Haagan mikropanimossa. Helsingin Teerenpeli avattiin aluksi Kaisaniemessä, paikassa, joka nykyisin tunnetaan Oluthuone Kaislan ’uutena puolena’. Kaisaniemen Teerenpelissä Salmi valmisti ensimmäiset Teerenpeli-oluensa.
Keikkailu on jatkunut myöhemmin Teerenpelin siirryttyä Kamppiin vuodesta 2006 aina näihin päiviin saakka.
25-vuotisjuhlavuotensa merkeissä Teerenpeli julkaisi Salmen kirjoittaman suomen- ja englanninkielisen kirjan Viskiä ja Teerenpeliä (2019, 128 s.). Ravintola ja panimo Teerenpeli aloitti toimintansa Lahdessa vuonna 1994. Alkuvuosina valmistettiin oluita ja siidereitä. Viskin tislaaminen aloitettiin vuonna 2002 eli ensi vuonna (2022) saatavilla on jo 20-vuotiasta suomalaista mallasviskiä.
Salmen seuraava kirja on syyskuussa ilmestyvä Suuri Olutkirja (Readme, n. 300 s.) Mikko Salmi on nimetty myös olutkulttuurin edistäjäksi eli Hyväksi Tuomaaksi vuonna 2017.
Salmen päätyö yrittäjänä on koko ajan ollut vuonna 2002 rekisteröity Pieni Olutkoulu. Toimintaan kuuluu opetusta ja koulutusta sekä panimoyrittäjien neuvontaa ja konsultointia.
– Ei ollut erityistä ajatusta siirtyä yrittäjästä vakinaiseksi työntekijäksi, mutta kun tällainen yritys sitä kysyy, päätin nousta Lahden junaan, helsinkiläinen Salmi paljastaa. Teerenpelin luonne ’ihmisen kokoisena perheyrityksenä’ kiehtoo erityisesti oluentekijää, samoin porukan hyvä fiilis ja yhdessä tekeminen.
– Salmen persoona ja moniosaaminen vahvistavat Teerenpeliä oikealla tavalla juuri nyt, kun palaamme kasvu-uralle koronapandemian jäljiltä, Teerenpelin perustaja ja nykyisen Teerenpeli Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Anssi Pyysing painottaa.
Teerenpelin edellinen panimomestari on Juha Kylä-Kaila vuosina 2017-21.
* LUE myös: Hyvä Tuomas 2017, Mikko Salmi.
Iso-Britannia: CAMRA 50 vuotta pubikulttuurin ja elävän oluen puolesta
#CheersToCAMRA
– Camran 50-vuotisjuhlallisuudet alkavat ehkä ennätyksellisen vaikeana aikana juuri pub- ja panimotoiminnan kannalta kuukausien sulkumääräysten ja epäoikeudenmukaisten rajoitusten ollessa voimassa, brittiläisen oluenkuluttajajärjestön Camran puheenjohtaja Nik Antona huokaisee.
Campaign for Real Ale eli Camra perustettiin vuonna 1971, kun muutama perinteisen englantilaisen tuoreoluen ystävä huolestui suurten mannereurooppalaisten teollisuuspanimoiden (”big six”, suom. ’iso kuusikko’) aseman vahvistumisesta Brittein saarilla.
Käsipumpulla ilman lisä- tai ponneaineita annosteltavaa olutta kutsutaan nimellä cask ale (suom. ’tynnyri olut’) ja kansan suussa myös Real Ale (suora suom. ’oikea / aito olut’).
Nik Antona korostaa, että vuosipäivän juhlimisen rinnalla olutalan tulee vahvistaa sitoutumistaan pubien ja kuluttajien puolesta juuri nyt kuten myös huomispäivänä. – Meidän pitää varmistaa, että tulevaisuudessakin on hyviä pubeja tarjoamassa hyviä oluita kaikissa yhteisöissä myös seuraavat 50 vuotta.
oooooooooo* Juhlintaa pitkin vuotta
Camra käynnistää juhlavuoden tapahtumat tiistaina 16.03.2021. Koko vuoden ajan tulee olemaan monenlaista juhlaan liittyvää toimintasisältöä. Koronapandemia tietenkin vaikuttaa toteutuksiin. Yleisö pääsee tutustumaan läheisesti kampanjoinnin huippuhetkiin viiden vuosikymmenen ajalta. Kymmentä huipputapausta esittelevät verkkomateriaalit julkistetaan yksi kerrallaan kuluvan juhlavuoden aikana.
Vuoden aikana palkitaan 50 merkittävää henkilöä, ryhmää tai yritystä, jotka ovat edistäneet real ale -tavoitteita. Kultamitalistit eli Golden awards -voittajat julkistetaan pitkin vuotta.
Juhlaolutlaatikoihin kootaan 11 erikoisolutta, joiden valmistukseen brittiläiset panimot ja niiden huippupanimomestarit ovat virittäytyneet teräkunnossa. Laatikkoon sisältyy myös 50-vuotisjuhlalasi. Ennakkotilauksia otetaan vastaan 31.03. alkaen.
Camra julkaisee maaliskuussa historiikin 50 Years of CAMRA (224 sivua, pehmeäkantinen, hinta 16 £ eli 18,63 €). Kirjan on koonnut Thirst Median (suom. ’janomedia’) viestintäyrittäjä, toimittaja Laura Hadland.
Camran alusta saakka julkaisema tabloidimuotoinen kuukausilehti What’s Brewing muutetaan toukokuussa verkkolehdeksi. Verkkolehti alkaa julkaista myös uutiskirjettä Camran jäsenille. Neljännesvuosijulkaisu Beer säilyy edelleen kehitettynä painettuna laadukkaana aikausilehtenä.
Koronapandemian vuoksi Camran talviolutfestivaali on saanut nimeensä lisäkkeen: ’kotona!’. Great British Beer Festival Winter At Home! järjestetään maaliskuussa tulevana viikonloppuna 19.-21.03.2021.
Camran vuodesta 1972 alkaen järjestämä suurkoitos Great British Beer Festival 2021, saattaa kokea viime kesän kohtalon eli joudutaan mahdollisesti toteuttamaan verkkotapahtumana. GBBF on varannut Olympia-hallin Lontoossa elokuulle, 03.-07.08.2021, mutta järjestäjä kehottaa varautumaan muutokseen.
oooooooooo* Suomessakin on Camran ystäviä
Camralla on runsaasti ystäviä ja ihailijoita myös Suomessa. Valtava menestys Iso-Britanniassa on toiminut mallina olut-, pub- ja panimokulttuurin edistäjille kaikkialla maailmassa. Vuosikymmen sitten vuonna 2011 Camran juhlistaessa perustamisensa 40-vuotisjuhlallisuuksia Suomessakin järjestettiin Camra-tilaisuuksien sarja, seminaarikin. Samat järjestäjät aikovat olla asialla myös tänä vuonna, ehkä kesällä sulkutilan mahdollisesti purkauduttua.
oooooooooo* LUE: Camra 40-vuotta, Helsinki 2011.
oooooooooo* CAMRA says this is real ale. 2010-luvulla kuluttajat – Britanniassakin – siirtyivät entistä enemmän pubeista kotioloihin. Cask ale -valmistajat alkoivat pullottaa tynnyriolutta, joita Camra sitten suosittelee. Nyt kun pubit – Suomessakin – ovat kiinni voi kaupasta tai Alkosta onnistua löytämään Camran suosittamaa tynnyrituoreolutta, pullon kerrallaan.
oooooooooo* Olutkansalaiset kaikkialla maailmassa – siis kaikki olutsuomalaisetkin – voivat tervehtiä juhlivaa Camraa lisäämällä viesteihinsä aihetunnisteen: #CheersToCAMRA.
Yle lähettää ohjelmasarjan oluen historiasta Suomessa
Ylen Radio 1 on koonnut kolmiosaisen ohjelmasarjan Oluen kuohuvasta historiasta Suomessa. Noin 45 minuutin mittaiset ohjelmat lähetetään ensi viikosta alkaen kolmena maanantaina 25.01. kello 12.20, uusinnat seuraavana lauantaina kello 17.10. Jaksot voi kuunnella myös Yle Areenasta toistaiseksi. Ohjelmasarjan toimittaja on Seppo Heikkinen.
* ma 25.01. klo 12.10 (uusinta la 30.01. klo 17.10) Ennen vanhaan olutta nautitittiin koko ajan ja joka paikassa – myös kirkonmenojen jälkeen. Asiantuntijana historiantutkija Jenni Lares Tampereen yliopistosta.
* ma 01.02. klo 12.10 (uusinta la 06.02. klo 17.10) Suomessa on nyt panimobuumi, mutta niin oli jo 1800-luvun puolivälissäkin. Asiantuntijoina toimittaja Jussi Rokka ja ahvenanmaalaisen Stallhagenin panimon ent. toimitusjohtaja Janne Laiho.
* ma 08.02. klo 12.10 (uusinta la 13.02. klo 17.10) Työmiehen lauantain juominen oli ongelma, yläluokan nautiskelu sen sijaan eurooppalaista tapakulttuuria. Asiantuntijana ns. keskioluesta väitöstutkimusta valmisteleva helsinkiläinen Anikó Lehtinen ja yhteiskuntahistorian yliopistonlehtori Hanna Kuusi Helsingin yliopistosta.
Ohjelmasarjan tyyli on asiallisen rauhallinen – mikä on näissä yhteyksissä edelleen valitettavan harvinaista. Lyhyet arkistohaastattelut ja kuplettipainotteinen musiikki vuorottelevat ja rytmittävät ohjelmia puheen lomassa.
Ravintolamuseon olutnäyttely palauttaa kaljan huulille
Alkon valistusta 1960-luvulla. © Kuvat J.T. Laakso.
Joukko vastuullisia toimijoita on jo pitkään yrittänyt vaikuttaa suomalaisiin juomatapoihin edistämällä kokeilevaa ja vertailevaa maistelua. Kolmen vuosikymmenen ajan on pidetty esillä mahdollisuutta suhtautua olueen ja muihin alkoholijuomiin myös asiallisesti ja arvostaen.
Esimerkiksi olut on olutta (öl, Bier, beer, pivo) – se EI OLE kaljaa (svagdricka, kali, hlebnoje pivo).
Esimerkiksi olutta pitää ja kannattaa maistella ja nauttia lasista – EI pullonsuusta suoraan – ja mielellään vielä oluttyypille erityisesti suunnitellusta lasista / tuopista.
Esimerkiksi olutta nauttiessa EI pidä juoda prosentteja, vaan tilanteeseen sopivaa oluttyyliä ja -perinnettä.
HRM:n olutnäyttely kuvaa oluen-valmistuksen perinnettä ja nykypäivää.
Hotelli- ja ravintolamuseossa avautuu perjantaina (24.01.2020) olutnäyttely, joka pyrkii tuomaan esille tuoreita näkökulmia olueen ja sen merkitykseen suomalaisessa kulttuuriperinteessä ja -historiassa. Näyttelyn ovat käsikirjoittaneet HRM:n tutkijat Anna-Elina Hintikka ja Tiina Kiiskinen ja tuottanut museonjohtaja Anni Pelkonen.
Olutnäyttely on HRM:ssä koko vuoden, ainakin 24.01.2020 – 03.01.2021.
Lahdessa toimiva Teerenpelin Panimo on valmistanut näyttelylle oman pils-tyylisen oluen, jota on saatavissa HRM:n ohjelmallisissa teemailloissa sekä ryhmille varatuilla opastuskierroksilla.
Opastetut kierrokset maksavat 75 € (enintään 20 osallistujaa) ja maistelupaketti 15 € (neljä olutta: sahti tai vastaava, portteri, India Pale Ale ja Teerenpelin näyttely-pils).
* LUE: Teerenpelin olutnäyttelyyn valmistaman pils-oluen arvio.
Pils-pullon (4,5 %, 0,33 l.) voi hankkia myös Teerenpelin baareissa eri puolilla Suomea, panimomyymälästä Lahdessa sekä Ruoholahden K-Citymarketista Helsingissä. Teerenpeli ja Ruoholahden KCM ovat näyttelyn yhteistyökumppaneita.
Näyttelyyn liittyy kolme luentotilaisuutta talven aikana. Yhteistyössä Helsingin työväenopiston kanssa järjestettyihin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
* ke 12.02.2020 klo 17.30 HRM, toimittaja Maria Markus: Mitä olut on?
* ke 18.03.2020 klo 17.30 HRM. tutkija Jenni Lares (Tampereen yliopisto): Olut ja yhteisöllisyys Suomessa keskiajalta 1800-luvulle.
* ke 22.04.2020 klo 17.30 HRM, yliop. leht. Hanna Kuusi (HY): Juomaa ruuan kanssa ja illanviettoihin – naiset ja olut.
Myöhemmin vuoden aikana oheistoimintaa järjestetään vielä lisää. Luentojen lisäksi tulossa on myös erilaisia työpajoja, maistelutilaisuuksia ja olut ja ruoka -teemailtoja.
Oluttyyppitaulukon suomalaiset laatijat eivät ole sijoittaneet mukaan suomalaisia oluttyylejä kuten sahti ja kalja.
* Hotelli- ja ravintolamuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G 60, Hki. Avoinna ti, to-su klo 11-18, ke klo 11-20. Kuukauden viimeinen keskiviikko klo 17-20 vapaa pääsy! Liput aikuiset 10 €, opiskelijat, eläkeläiset 5 €. Museoon pääsee Museokortilla.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Kunpa EI olisi KALJAA!
Hotelli- ja ravintolamuseon kaljanäyttely on ikävä isku suomalaisten juomatapojen pitkäjännitteisille kehittämisyrityksille, joissa saavutukset ovat koko ajan olleet kiven alla.
Hyvä Tuomas 2019 -tunnustus jaettiin kahdelle: oluttoimittaja ja kirjoitteleva kokki
Hyvä Tuomas -tunnustuspalkinto ansiokkaasta toiminnasta olutkulttuurin parissa vuonna 2019 myönnettiin kahdelle helsinkiläiselle tänään Tuomaan päivänä (21.12.). Jussi Rokka tunnetaan Helsingin Sanomien toimittajana ja kokkikoulutuksen hankkinut maisteri Mariaana Nelimarkka ruokakirjoituksistaan.
Jussi Rokka on entinen Helsingin Sanomien toimittaja, joka eläkkeelle siirtyneenä jatkaa edelleen HS-oluttestien suunnittelijana ja kirjoittajana.
Rokka on yksi Suomen nykyisen olutkulttuurin pioneereja. Hän sai jo neljännesvuosisata sitten 1990-luvulla mahdollisuuden julkaista Helsingin Sanomien verkkoversiossa OlutHelsinki -nimistä uraauurtavaa osiota. Siitä kehittyi alalla tiiviisti seurattu tietopaketti uuden ajan nousevista helsinkiläisistä olutravintoloista. Tietopakettia ja olutuutisia myös päivitettiin ajoittain. OlutHelsinki ilmestyi ja päivittyi kolmen vuoden ajan (1998-2000).
Jussi Rokka tuntee myös oluen valmistuksen. Hän on jo vuosia osallistunut esimerkiksi helsinkiläisen St. Urho’s Pubin portteri- ja sahtiviikkojen Pyhä Urho -festarioluiden valmistajaryhmään.
Vanhat kunnon laatuoluet suosikkijuomia
Helsingin Sanomien ruokasivuilla julkaistiin pari viikkoa sitten (12.12.2019) Jussi Rokan (ja myös viiniasiantuntija Jouko Mykkäsen) joulun ajan suosikkijuomat. Rokan valinnat olivat: Sinebrychoff Oy / Carlsberg Group, Tanska, Porter (7,2 %, Suomi), Brouwerij Rodenbach, Grand Cru (6,0 %, Belgia), Abbey de Notre-Dame de Saint-Remy, Trappistes Rochefort 10 (11,3 %, Belgia), Heller-Bräu Trum GmbH, Aecht Schlenkerla Eiche Doppel Bock (8,0 %, Bamberg, Saksa) ja Fuller, Smith & Turner PLC / Asahi Europe Ltd / Asahi Group, Japani, Fuller’s ESB Extra Special Bitter (5,9 %, Lontoo, Iso-Britannia).
Kaikki suosikkioluet ovat Euroopan perinteisistä olutmaista ja niitä on valmistettu jo vuosikymmeniä. Modernit, hedelmämehuiset päiväperhot eivät tälle listalle mahtuneet.
* LUE myös Aromi-lehden julkaisema kirjoitus esimerkkinä toisen palkitun Mariaana Nelimarkan tyylistä. Lehtiartikkeliksi tarkoitettu kirjoitus päättyy sanoihin: ”Tervetuloa Finnjävel, yllätä meidät taas joka osa-alueella!”
Vastoin Hyvä Tuomas -valinnan alkuperäistä ajatusta vuoden 2019 Hyvät Tuomaat eivät ole tehneet varsinaisesti mitään erityistä olutkulttuurin edistämiseksi juuri vuonna 2019. Tunnustuksesta onkin tullut lähinnä ”elämäntyö”-palkinto tai muuten vaan miellyttäväksi koetun henkilön huomioiminen.
Hyvän Tuomaan valitsevat vuosittain Vanhat Tuomaat eli aiempina vuosina nimetyt Hyvät Tuomaat. Tänä vuonna tunnustus jaettiin 26. kerran.
Ajatuksena on ollut myöntää vuosittain myös Paha Nuutti -nimitys olutkulttuurin pahimmalle jarrulle kuluneen vuoden aikana. Tästä vuodesta (2019) alkaen Paha Nuutti -nimitys on siirretty seuraavan vuoden Nuutinpäivälle (13.01.). Vuoden 2020 Nuutinpäivän nimitys / nimittämättä jättäminen on vielä avoin.
Hyvä Tuomas kunniamaininnan saaneet 1994 – 2021
Lue lisää…Hyvä Tuomas 2018 on ravintolan osakas Helsingistä
Toiminnasta olutkulttuurin parissa vuonna 2018 myönnettiin Hyvä Tuomas -tunnustuspalkinto helsinkiläiselle ravintolan omistajalle Olli Majaselle tänään Tuomaan päivänä (21.12.).
Majanen oli mukana perustamassa panimoravintola Bryggeri Helsinkiä Helsingin torikortteleihin viisi ja puoli vuotta sitten vuonna 2013. Osakaskumppaneita olivat lammilainen liikemies Pekka Kääriäinen ja ravintolakokki Ali Suviala. Bryggeri Helsinkiin asettui myös Kääriäisen Rakuuna Olut Oy:n ravintolapanimo, jonka olutmestarina toimi saksalaisyntyinen Mathias Hüffner.
Vuosien saatossa osakas Ali Suviala on siirtynyt Scandic Simonkentän Más-ravintolan keittiöpäälliköksi ja Mathias Hüffner on muuttanut Lahteen. Myös itse Kääriäinen on keskittynyt muihin liiketoimiinsa aina Saksaa myöten sekä Veljesapu -asevelijärjestön johtamiseen.
Sen sijaan Majanen on nykyisin myös Rakuuna Olut Oy -panimoyhtiön toimitusjohtaja.
* Lue Hyvästä Tuomaasta 2018 lisää: ”Mieluummin olut vaikka viemäriin…”
Hyvän Tuomaan valitsevat vuosittain Vanhat Tuomaat eli aiempina vuosina nimetyt Hyvät Tuomaat.
Ajatuksena on ollut myöntää vuosittain myös Paha Nuutti -nimitys olutkulttuurin pahimmalle jarrulle kuluneen vuoden aikana. Nimityksen sai Sipilän porvarihallituksen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) alkoholipoliittinen työryhmä.
Hyvä Tuomas kunniamaininnan saaneet 1994 – 2018
1. sahtiyrittäjä Pekka Kääriäinen, Lammi 1994
2. ylipanimomestari Boris Orlo, Turku 1995
3. ravintoloitsija Jarkko Kovasiipi, Turku 1996
4. messuisäntä ja ravintoloitsija Markku Korhonen, Hki 1997
5. panimomestari Kimmo Jääskeläinen, Hki 1998 ja
6. keräilijä ja tietokirjailija Seppo Bonsdorff, Hki 1998
7. olutjournalisti ja -kirjailija Unto Tikkanen, Vantaa 1999
8. ravintoloitsija Juha Lehto, Hki 2000
9. alkoholivirkamies Pentti Salmi, Vantaa 2001
10. johtava tutkija Silja Home, Espoo 2002
11. olutasiantuntija Kari Likovuori, Hki 2003
12. ravintoloitsija Anssi Pyysing, Lahti 2004
13. edesmennyt ravintoloitsija Otto Lamberg, Turku 2005
14. panimomestari Sam Viitaniemi, Tampere 2006
15. toimitusjohtaja Rami Aarikka, Laitila 2007
16. olutkirjailija, toimituspäällikkö Kari Ylänne, Espoo 2008
17. yrittäjä Mika Heikkinen, Pori 2009
18. ravintoloitsija Thomas Aschan, Espoo 2010 ja
19. ravintoloitsija Markku Ristevirta, Helsinki 2010
20. eläkeläinen, kunniapj Eeva-Liisa Vaittinen, Malmin Mäskit, Hki 2011
21. panimomestari emeritus Ilkka Hyttinen, Kangasala 2012
22. yrityspalvelupäällikkö Lassi Puuppanen, Tammela 2013
23. toimitusjohtaja Pertti Oksa, Mikkeli 2014 ja
24. päätoimittaja Sakari Nupponen, Helsinki 2014
25. tutkimusjohtaja evp. Esko Pajunen, Helsinki 2015 ja
26. panimomestari Tuomas Markkula, Helsinki 2015
27. erikoismallasryhmän johtaja, panimomestari Timo Huttunen, Lahti 2016
28. oluenkeittäjä, olutkirjailija Mikko Salmi, Hki 2017
29. ravintolan osakas, toimitusjohtaja Olli Majanen, Hki 2018
Paha Nuutti 1999 – 2018
1999 professori Pekka Puska Kansanterveyslaitos; Terveys ry:n puheenjohtaja
2000 Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman olutmainoksen (Hartwallin Karjala) televisioon.
2002 kansliapäällikkö Markku Lehto, STM
2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)
2004 ylijohtaja Ilkka Suojasalmi, STTV
2005 toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy
2006 hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM
2007 toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia Oy
2008 entinen toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus
2009 pääministeri Matti Vanhanen (kesk), Nurmijärvi
2010 toimitusjohtaja Cay Sevón, Turku 2011 -säätiö, Turku
2011 peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (SDP), Espoo
2013 puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk), Kempele
2014 johtaja Pertti Paarnio, Helsinki
2015 ei nimetty
2016 Lännen Media -maakuntalehtien mediayhtiö
2017 ei nimetty
2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) alkoholipoliittinen työryhmä
One Pint Pubissa toimii elokuvakerho
Taisteluun apatiaa vastaan – elokuvilla! Ylen dokumenttiohjelma Docventures järjestää syksyn aikana 11.09.-16.10.2018 elokuvanäytöksiä One Pint Pubissa Helsingin Ruoholahdessa.
Dokumenttielokuvien erikoisohjelma Docventures on ollut viitisen vuotta Yleisradion TV2:ssa ja radiossa. Sähköisen median lisäksi Docventures-elokuvakerhoja on toiminut eri puolilla maata. Kerhot ovat olleet tietylle omalle piirille suljettuja tai kaikille avoimia, oman valintansa mukaan.
One Pint Pubin eli OPP:n elokuvaillat ovat kaikille aikuisikäisille avoimia ja maksuttomia. Pubin baaritiski toimii normaalisti koko elokuvanäytöksen ajan.
Cantillon Tyrnilambic eli Baie D’Argousier Lambic
Kulttuuri päihittää oluen!
Docventures elokuvakerho vaikuttaa olevan tärkeä kiinnostavana olutravintolana pitkään tunnetulle ja tunnustetulle OPP:lle. Elo-syyskuun aikana OPP on viestittänyt asiakkailleen toistakymmentä kertaa. Vain yhdessä (1!!!) kerrotaan valikoimaan tulleesta olutuutuudesta ja yhdessä naapurikaupungissa järjestetystä oluttapahtumasta. Kaikki muut asiat ovat käsitelleet musiikkiesityksiä ja elokuvakerhoa.
Elokuvayleisönkin kannattaa nauttia dokumentin kanssa OPP:n erikoisuuksia. Malmgårdin panimolla Loviisassa valmistutettu oma olut Alpo’s IPA (6,9 %, 100 IBU) ja belgialaisen De Proefbrouwerijn valmistama Red Neck (5,2 %), kaikkien punaniskojen rakastama red ale. Vastikään valikoimaan on tullut belgialaisen Cantillonin suomalaisista tyrnimarjoista valmistama Tyrnilambic eli Baie D’Argousier Lambic (5,0 %). Usein saatavilla on myös Lammin Sahtia (7,5 %).
One Pint Pub nimettiin viime kevään Helsingin Olutfestivaaleilla (HBF) Vuoden 2018 Olutravintolaksi. -> Lue uutinen!
Docventures elokuvanäytökset tiistaisin kello 21-24
* 11.9. ohj. James Erskine, Zara Hayes, Battle of the sexes, USA 2013 (miehet ja naiset tennispelin tuoksinassa), * 18.9. ohj. Gethin Aldous, Jairus McLeary, The Work, USA 2017 (neljän päivän ryhmäterapiajakso vankilassa), * 25.9. ohj. Matthew Heineman, City Of Ghosts, USA 2017 (suom. ’aaveiden kaupunki’, dokumentti Syyrian kaaoksesta), * 02.10. ohj. Pekka Lehto, Paha poliisi, Suomi 2017 (dokumentti Jari Aarnion tapauksesta), * 09.10. ohj. Kristoffer Borgli, Drib, Norja 2017 (näytelty dokumenttikomedia fiktiivisen Drip-juoman mainoskampanjaan houkutellusta säheltäjästä), * 16.10. ohj. Natalie Halla, Neljä elementtiä – maa, tuli, vesi, ilma, Suomi 2017 (dokumentti neljästä erikoisesta ammattilaisesta: luolatutkija, katastrofipalomies, vapaasukeltaja, laskuvarjohyppääjä).
Elokuvailtoihin ovat ”tervetulleita kaikki täysi-ikäiset dokumenteista, oluesta sekä kapakkakeskusteluista kiinnostuneet ihmiset”, tapahtumailtojen järjestäjät muotoilevat.
* One Pint Pub, Santakatu 2, Ruoholahti, Hki
Hyvä Tuomas 2017: Mikko Salmi – tuoreen kirjan julkaissut oluenkeittäjä
Oluttiedon välittäjä Mikko Salmi, Hyvä Tuomas 2017, Tuomaantynnyri olallaan. © Kuva J.T.Laakso.
Hyvästä toiminnasta olutkulttuurin edistämiseksi vuonna 2017 palkittiin helsinkiläinen Mikko Salmi, 44, Hyvä Tuomas -tunnustuspalkinnolla tänään Tuomaan päivänä (21.12.).
Mikko Salmi on vuosikymmenten saatossa tullut tutuksi omien oluiden tekijänä esimerkiksi Hotelli Haagan ravintolapanimossa ja Teerenpelin ravintolapanimossa Helsingissä sekä oluenkeittäjänä Sinebrychoffin Kappelin Panimosta Helsingissä Maatilapanimo Hollolan Hirveen. Salmi on myös paljon käytetty luennoitsija ja aloittelevien panimoiden neuvonantaja.
Mikko Salmi, Olut! – kirjan kansikuva.
Noin kuukausi sitten Mikko Salmi julkaisi tarinakirjan, jonka nimi kertoo kaiken: Olut! (Readme 2017, 250 s.).
Mikko Salmi pitää erityisen tärkeänä tehtävänään oluttiedon levittämistä ja olutkulttuurin kehittämistä kuluttajien keskuudessa. Koulutuksessa Salmen Pieni olutkoulu on suosittu tapa erilaisten yhteisöjen keskuudessa.
Tuoreen Hyvän Tuomaan valmistamia oluita on juuri tällä hetkellä mahdollisuus nauttia Helsingissä Kampin Teerenpelin Panimomestarin hanasta: Tuplaipa (7,5 %) ja Brown Ale (5,5 %). Seuraavaksi Hyvä Tuomas lupailee pilsiä vuodenvaihteen jälkeen.
Myös Maatilaravintola Hollolan Hirvessä on saatavilla Mikko Salmen käsityötaidon näytteitä tilausravintolan hanoista.
* Lue arvio Mikko Salmen valmistamasta oluesta vuodelta 2006: Mahtimikko Stout, Teerenpelin ravintolapanimo, Hki.
Hyvän Tuomaan valitsevat vuosittain Vanhat Tuomaat eli aiempina vuosina nimetyt Hyvät Tuomaat.
Hyvä Tuomas kunniamaininnan saaneet 1994 – 2017
OLUTSUOMI - Juomien Suomen uutisia ja tietoa oluesta 