OLUTSUOMI – Juomien Suomen uutisia ja tietoa oluesta

Olut-Suomi – oluenystävän oma verkosto

Posts Tagged ‘Panimohistoria

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 46-21: Tampere: taidetta ja teollisuutta – mutta ennen kaikkea olutta!

leave a comment »

* Art Ale DDH IPA, Koskipanimo Oy, Tampere 

Pisteet 92 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

finlayson200vuotta21VapriikkiNtunnus
Kuva: Museokeskus Vapriikki.

Tampereella on näinä vuosina ollut juhlittavaa! ’Suomen Manchesterin’ eli ’Mansen’ teollisuushistoria saavutti koronapandemian keskellä vuonna 2020 kunnioitettavan 200 vuoden rajapyykin! Vuonna 1820 skottilainen James Finlayson (1772-1852) perusti puuvillalanka- ja -kangastehtaan Tammerkosken rannoille. Kukoistus tosin alkoi vasta kolmen pietarilaisen liikemiehen ostettua tehtaan vuonna 1836. Finlaysonin tehdastoiminta loppui 179 (tai 163) vuotta myöhemmin Tampereella vuonna 1999 ja Forssassakin 2009.

Juhlavuoden merkeissä Koskipanimo Oy valmisti 200-vuotisjuhlaoluen (5,5 %, vaalea pohjahiivaolut, lager) vuonna 2020.

plevnafinlaysonjuhlaolutf200lager20etiketti
F200 Juhlaolut (5,5 %), 2020.

Viime vuonna juhannuksen aikoihin, 23.06.2020, Museokeskus Vapriikissa avattiin Finlaysonin alue 200 vuotta, Tampereen teollisuushistorian pysyvä näyttely. Vapriikki juhli vastikään itsekin museon perustamisen (1996) neljännesvuosisataa 30.10.2021. Joulukuussa museokeskus suljetaan aulatilojen uudistamisen ajaksi (13.12.2021 – 10.02.2022), joten näyttelyitä kannattaa käydä katsomassa juuri nyt, muutaman viikon aikana. Finlaysonin alueella toimii Finlayson Art Area -niminen (FAA) taidetapahtuma, kesäisin vuodesta 2015 alkaen. FAA:n juhlistamiseksi Koskipanimo on valmistanut myös tänä vuonna FAA-oluen, joka on siis Art Ale (6,0 %), saatavana pullossa (0,33 l.) ja Plevnan hanassa.

Tampere on myös merkittävä teatterikaupunki. Tampereen Työväen Teatteri viettää parhaillaan 120-vuotisjuhlavuotta – tosin ilman omaa juhlaolutta! Eikä juhlaoluttaan teettänyt tamperelainen Ahaa!-lastenteatterikaan, jonka toiminnan käynnistymisestä (1971) on tullut kuluneeksi 50 vuotta. Myös itse Koskipanimon ja panimoravintola Plevnan seuraava vuosijuhla on sekin lähellä: syksyllä 2024 tulee kuluneeksi 30 vuotta toiminnan käynnistymisestä.

plevnafaaartale21vaahtoaalasissa
© Kuva J.T. Laakso.
plevnafaaartale21hanaetiketti
© Kuva J.T. Laakso.

Väri on tummanpuoleinen, ruskehtava, läpinäkyvä, lähes kirkas, ’not so hazy’, kuten valmistaja painottaa. Vaahto on valkoinen, hyvin runsas, tiheä, jättää hitaasti laskeutuessaan pitsimäistä isoreikästä kuviointia lasin laitoihin, kestävä. Tuoksu on mallasmainen, katkeromainen, hedelmämäinen vivahde.

Maku on keskitäyteläinen, kuiva, pehmeä, mallasmainen, tyylikkäästi katkeromainen, vielä tyylikkäämmin hienostuneen karhea, raikas hedelmämäisyys aprikoosin muodossa nousee mukavasti esille, tasapainoinen, juotavuudeltaan sujuva, lähes helppo.

Valmistuksessa käytetään kaksoiskuivahumalointia, aromipuolta painottaen. Olut on suodatettu, ”koska taiteessa kauneus ja visuaalisuus on tärkeätä tulee oluenkin olla kaunista katsella”.

Ruokajuomana kala- ja äyriäisruokien kanssa.

– J.T. Laakso 

6,0 %-til., tummahko pintahiivaolut, suodatettu, kuivahumaloitu IPA, double dry hopped eli DDH IPA, kausituote; ”not so hazy”, suom. ‘ei kovin samea’; kantavierre  p-%, katkeroainepitoisuus  EBU, väri  EBC; ravintosisältö 100 ml. energia – kJ /  kcal, rasva  g, josta tyydyttynyttä  g, hiilihydraatit  g, joista sokereita  g, proteiini  g, suola g. Panimomestari Sam Viitaniemi. Suositus tarjoilulämpötilaksi  °C. Uutuus 2021.

Hana 0,25 l. – 4,70 €, 0,33 l. – 6,70 €, 0,5 l. – 8,80 €. Panimoravintola Plevna, Tre. Kertalasipullo 0,33 l. Vähittäismyyntihinta 3,60 €; 86,40 € / 24 plo monipakkaus panimokauppa, Tre. (hana)

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 44-21: Mieto, maukkaan luonteikas erikoiserä tšekkipilsiä

with one comment

* Pilsner Urquell Kvasnicový, Plzeňský Prazdroj a.s., Plzeň, Tšekin tasavalta / Asahi Group Holdings Ltd, Sumida, Tokio, Japani 

Pisteet 97 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Olutsyksyn kohokohtiin kuuluu maailman parhaimpiin oluisiin – ja kaikkien aikojen menestyksellisimpiin tyylinluojiin – kuuluvan Pilsner Urquellin erikoiserä saapuminen pubien hanavalikoimiin, suodattamattomana ja pastöroimattomana.
Hassunhauska yksityiskohta on Urquellin sijoittaminen Alkon tyypittelyissä ”matala-alkoholinen olut” -ryhmään (0,6-4,4%)! Siis näin huippuluonteikas olut! Tosin tuohon alkoholipitoisuusväliin mahtuvat lähes kaikki brittiläiset perinteiset alet ja muitakin yllätyksiä.

© Kuva J.T. Laakso.

Väri on vaalea, syvän keltainen, lähes kirkas. Vaahto on valkoinen, upean runsas, laskeutuu varsin nopeasti, jättää vaahtoroippeita lasin laidoille, keskikestävä. Tuoksu on luonteikkaan mallasmainen, hedelmämäinen.

Maku on keskitäyteläinen, kuiva, katkeromainen, hedelmämäinen, erityisen vahvaluonteinen, tuoreen, suodattamattoman Urquell-pilsin makuaromi on aivan erikoisen maukkaan mallasmainen, jota tšekkiläinen saazhumala katkeroi ja aromatisoi juuri oikeaan tyyliin.

Yllättävää – mieletöntä – että näin mieto olut voi olla jälkimakuun saakka alkusiemauksen tapaisesti vahvan luonteikas! Juotavuus on lähes helppo, edellyttää tosin avomielistä kiinnostusta, oikeisiin makuaromeihin.

Tällainen suodattamaton Pilsner Urquell on Tšekeissä juuri se tavanomainen oluttupajuoma, mihin sen maailmanmaine perustuu. OlutSuomen onneksi saadaan tännekin rajoitettu erä melkein vuosittain, erikoiskuljetuksella. Kannattaa maistaa, kun eteen tulee. Maailman maineikkaimpiin kuuluva tšekkipils on tässä, Tšekin ulkopuolisessa maailmassa harvinaisessa muodossa todellakin olutmaailman parhaimmistoa.

Ensimmäinen erä tätä kirkasta, vaaleaa pils-olutta valmistui 05.10.1842 Plzeňin Bürgerbrauereissa (Měštánský pivovar, suom. ’kaupunkilaisten panimo’) 29-vuotiaan Josef Grollin toimiessa panimomestarina. Vuonna 1839 aloittanut panimo rekisteröi merkin PrazdrojUrquell, suom. ’alkuperäinen lähde’) vuonna 1898.

Urquell-pullo oli perinteisesti vihreää lasia, mutta vaihtui ruskeaksi muutama vuosi sitten.

Olut valmistetaan edelleen lähes samanlaisella tekniikalla (ja salaista reseptiä noudattaen) kuin vajaat 180 vuotta sitten. Maltaat ovat läheisissä Böömin ja Määrin maakunnissa viljellystä ohrasta ja humalat Žatecin alueen kuuluisista humalatarhoista. Kolmas tärkeä ainesosa on Plzeňin oma kaivovesi. Oluen käymiseen käytetään omaa hiivakantaa. Kaikki Urquellin pils-oluet valmistetaan Plzeňissä – ”ja siitä pidetään kiinni”, panimossa korostetaan. Olutvierre keitetään kolme kertaa ja humalat lisätään kolmessa erässä. Erikoiserän nimessä sana ’kvasnicový tarkoittaa ‘hiivaista olutta‘.

Plzeňin panimo oli valtion omistuksessa sotien jälkeen aina samettivallankumoukseen saakka, 1945-89. Plzeňské pivovary, a.s. -osakeyhtiön (vuodesta 1994 Plzeňský Prazdroj a.s.) muodostamisessa suurimmaksi omistajaksi (51 %) tuli paikallinen pankki. Vuonna 1999 panimoyhtiö myytiin South African Breweries -konsernille, joka myöhemmin yhdistyi amerikkalaisen Millerin kanssa. SABMiller yhdistyi amerikkalais-belgialaiseen Anheuser-Bush/InBeviin vuonna 2016 ja Plzeňský Prazdroj siirtyi japanilaisen Asahin omistukseen maaliskuussa 2017.

Suodattamaton, pastöroimaton, avonaisissa tammiastioissa käytetty ja tammiastioissa kolme viikkoa kypsytetty pils on myös jatkuvassa tuotannossa rajallista jakelua varten, lähinnä panimolla vieraileville olutturisteille. Urquell-tuoppi voidaan laskea kolmella tavalla: ’hladinka’ – vaahtoa pari sormenleveyttä, ’šnyt’ – vaahtoa reilusti puolet tuopin sisällöstä ja ’mlíko’ – tuoppi täynnä pelkkää vaahtoa.

Plzeňský Prazdroj tuottaa pils-olutta 120000 pulloa ja 60000 tölkkiä tunnissa ja vuosituotanto on yli 100 miljoonaa litraa. Pils juhlii ensi vuonna (2022) 180-vuotista historiaansa.

– J.T. Laakso 

4,4 %-til., vaalea pohjahiivaolut, lager, pils, pastöroimaton, suodattamaton kellariolut, Kellerbier (rajoitettu erikoiserä) kantavierre 11,8 P˚, katkeroainepitoisuus 31 EBU, väri 11,9 EBC; ravintosisältö / 100 ml. energia 40,0 / – kcal/kJ, rasva  g, josta tyydyttynyt rasva  g, hiilihydraatit  g, josta sokeri  g, proteiini  g, suola  g. Suositus tarjoilulämpötilaksi  °C. Tuotannossa 05.10.1842 alkaen, jolloin panimomestarina toimi Josef Groll.

Hana 0,5 l. Anniskeluhinta 8,60 €; 0,3 l. – 6,50 €. (Normaali versio: Kertalasipullo / tölkki 0,5 l. Alkon vähittäismyynti-hinta 3,55 € / 3,36 €. Anniskelumyynnissä kerta-lasipullo 0,33 l. ja hanaversio 0,5 l.) Maahantuoja Olvi-Servaali, Hki / Iisalmi. (hana). 

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 25-21: Brittien maineikas ESB täyttää 50 vuotta

with one comment

* ESB Champion Ale, Fuller, Smith & Turner / Asahi UK Holdings Ltd, Griffin Brewery, Chiswick, Lontoo, Iso Britannia/ Asahi Europe Ltd / Asahi Group, Japani 

Pisteet 96 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Lontoolaispanimo Fullerin Extra Special Bitter valmistui markkinoille vuonna 1971, eli nyt vuonna 2021 vietetään laadukkaan ja arvostetun oluen 50-vuotisjuhlavuotta. Olut on saanut niin paljon palkintoja ja mitaleja, että valmistaja on alkanut kutsua sitä nimellä Champion Ale, ’mestariolut’. ESB on suuntaanäyttävä esimerkki brittien kansallisjuomasta, käsipumppuhanasta pubissa annosteltavana tuoreoluena (cask ale / real ale). Näin oli myös Suomessa 1990-luvulta saakka lähes neljännesvuosisadan ajan.

Väri on tumma ruskea läpinäkyvä kirkas. Vaahto on valkea, mukana hieman savunharmaata, tiheä, niukka, kestävä. Tuoksu on mäntymäinen, kuivan brittikatkeromainen.

Maku on täyteläinen, kuiva, paksun mallasmainen, katkeromainen, brittiläiset Kentin alueen humalat tunnistaa hyvin, puumainen, mäntymäisen raikas, pihkamainen aromi, maustemainen, toffeemainen, omintakeinen luonteikas oluttyylin klassikko, maukas, tasapainoinen, upean aromikas jälkimaku.

Valmistuksessa käytetyt maltaat ovat pale ale, suklaa ja kristalli. Humalalajikkeet ovat challenger, goldings, northdown ja target.

Ruokajuomana lampaanlihapaistos, Vorschmack ja stroganov sekä paistettu valkoinen kala.

Palkittu ja erittäin hyvin arvostettu Fuller’s ESB on ollut tuotannossa tasan 50 vuotta, vuodesta 1971 alkaen. Fullerin ’bitter’ ale oli tuolloin – ja on edelleen – ’London Pride Original Ale’ (4,7 %). Rinnalle haluttiin hieman toisenlainen bitter, joka nimettiin pian omalla tyylinimikkeellä ’Extra Special Bitter’ eli ESB.

Tynnyrikypsyvänä tuoreoluena ESB on ollut meillä Suomessakin eräänlainen malliolut brittiläiselle kansallisjuomalle eli cask alelle (myös real ale). Omistajanvaihdoksen jälkeen vuodenvaihteessa 2019/20 Fuller lopetti cask ale -viennin Iso Britannian ulkopuolelle. Lähes neljännesvuosisatainen perinne katkesi Suomessa. Eräiden muiden brittivalmistajien oluita on edelleen toki saatavissa cask ale -versiona suomalaisissakin olutravintoloissa.

Fullerin Griffin Brewery Lontoon Chiswickissä on perustettu 186 vuotta sitten, vuonna 1845. Yhtiön panimoliiketoiminta myytiin huhtikuussa 2019 japanilaiselle Asahi Group –panimokonsernille.

– J.T. Laakso 

5,9 %-til. (cask 5,5 %-til.), puolitumma pintahiivaolut, ’bitter’, ’Extra Special Bitter’, ’champion ale’. kantavierre 13,9 °Pl, katkeroainepitoisuus 30,0 EBU, väri  EBC; ravintosisältö / 100 ml. energia 51,39 (Alko 50,0) kcal / 215,4 (plo), 210,8 (cask) kJ, rasva – g, josta tyydyttynyt rasva – g, hiilihydraatit 4,67 (plo), 4,0 (cask) g, josta sokeri ? g, proteiini 0,51 (plo) 0,45 (cask) g, suola – g; Suositus tarjoilulämpötilaksi °C. Tuotannossa vuodesta 1971. 

Hana (keg-tynnyri) 0,586 l. Anniskeluhinta 9,20 €; myös kertalasipullo 0,5 l. Alkon vähittäismyyntihinta 3,98 €; myös tynnyrissäkypsyvänä tuoreoluena, cask ale (5,5 %), käsipumppuhanassa. (hana; P.E.-pvm ) 

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

Olvi ostaa Tanskan neljänneksi suurimman Vestfyen-panimon

leave a comment »

Tänään (12.05.2021) solmitulla sopimuksella Olvi Oyj on ostanut Bryggeriet Vestfyen A/S:n, Tanskan markkinoiden neljänneksi suurimman panimon, osake-enemmistön (60,88 %). Myyjinä on kaksi tahoa, Augustinus Industri A/S ja Bryggeriet Vestfyens Fond -säätiö. Kauppahinta on 50288946 DKK eli 6,76 m€, siis 192,50 € osakkeelta. Lopuista osakkeista tehdään samalla hinnalla ostotarjous muille 726 osakkaalle. Kauppahinta perustuu 150000000 DKK (20,17 m€) velattomaan yritysarvoon.

Vuonna 1885 perustetun Vestfyenin vuosituotanto on 65 miljoonaa litraa ja tuotantokapasiteetti 110 milj. litraa. Panimo sijaitsee Fyn-saaren länsiosassa 6000 asukkaan Assens-nimisessä kunnassa. Perinteinen lagerpanimo on viime vuosina panostanut myös moderniin pienpanimotuotantoon.

vestfyenpilsner45prosplojatlk
Vestfyen Pilsner 4,5 %.

Assensin olut- ja virvoitusjuomatehtaan rinnalla Vestfyen-yhtiöön kuuluvat Suomessakin tutut Indslev Bryggeri A/S (perustettu 1897, uudelleen 2006) ja Ugly Duck Brewing Co (perustettu 2012). Molemmat toimivat samoissa tiloissa Nørre Åbyssä Indslevissä, Assensista pohjoiseen. Kiitellyt itsenäiset panimot menivät konkurssiin kesällä 2018, mutta jatkoivat sitten Vestfyenin suojissa.

Lisäksi Bryggeriet Refsvindinge ja Bryggeriet Frejdahl, jonka tuotevalikoimassa on esimerkiksi Gudrun-simaa (19 %) ovat mukana konsernissa.

– Tanskan markkina on erittäin kilpailtu, mutta Olvi-konsernille hyvää kasvupotentiaalia omaava markkina, Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho pohtii tänään julkistetussa pörssitiedotteessa. – Olvi haluaa pitkäjänteisesti kehittää yrityksen liiketoimintaa paikallisista lähtökohdista, hyödyntämällä Olvi-konsernin pitkäaikaista kokemusta juomamarkkinoista.

– Yrityksen maantieteellinen sijainti on hyvä, lähellä Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden juomamarkkinoita. Olemme iloisia saadessamme uudelta markkinalta panimoyrityksen, jolla on kyky tuottaa monipuolista ja trendikästä tuotevalikoimaa.

uglyduckDKimperialvanillacoffeeporterplo
Ugly Duck, Imperial Vanilla Coffee Porter 10 %.

Vestfyenin hallituksen puheenjohtaja Poul Bertelsen korostaa yhtiön omassa tiedotteessa pitävänsä tärkeänä panimotoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen turvaamista Assensissa. Panimon toimitusjohtaja Rasmus Damsted Hansen tulee jatkamaan tehtävässään. Panimolla on sata työntekijää.

Kaupan ehtona on, että Olvi saa kasvatettua omistuksensa 90 prosenttiin. Takaraja on kuluvan vuoden elokuun loppu.

Bryggeriet Vestfyen on Tanskan neljänneksi suurin panimoyritys. Edellä ovat Carlsberg Bryggerier A/S, Royal Unibrew A/S ja Harboes Bryggeri A/S. Nykyisin vallitsevassa vilkkaasti muuttuvassa panimotilanteessa johtavaa asemaa pitävässä Tanskassa on 228 olutpanimoa (2020).

Kaikilla suurpanimoilla on kiinteitä yhteyksiä Suomeen. Carslberg omistaa keravalaisen Sinebrychoffin, Unibrew omistaa helsinkiläis-lahtelaisen Hartwallin, tamperelainen Pyynikin Käsityöläispanimo osti juuri talvella 2021 Harboesilta Pohjois-Virossa sijaitsevan Viru Õlu -panimon toimitilat, ja nyt siis iisalmelainen Olvi hankki Vestfyenin panimoyhtiön osake-enemmistön.

Helsingin uusin pubipanimo valmistaa heti aluksi 10 erilaista olutta

leave a comment »

Gustavo Vale © Kuva Arto Holappa.

Ruoka- ja olutravintolana 65 vuoden aikana tutuksi tullut Viisi Penniä on pitkittyneen uudistusremontin aikana alkanut sonnustautua panimoravintolaksi. Ovet avautuvat asiakkaille touko-kesäkuun vaihteessa. Luvassa on jopa kymmenen erilaista oman panimon olutta.

Vuodesta 1956 Helsingin Töölöntullilla toiminut ravintola on onnistunut yhdistämään kahden rinnakkaisen taloyhtiön liikehuoneistoja. Viime kuukausien aikana myös rinnakkaiset kellaritilat on yhdistetty ja Viiden Pennin ravintolapanimo, Mad Hopper Brewing Company on valmistunut.

Ravintolapanimossa on jo viikon verran tehty olutkokeiluja. Panimoravintolassa hiotaan remontin jälkiä ja valmentaudutaan keittiöpäällikkö Tommi Karhun johdolla ottamaan huomioon kellaripanimon tuotteiden tarjoamia mahdollisuuksia ruokalistoja laadittaessa. Ravintola on edelleen siis kiinni – näillä näkymin avajaisvaiheeseen päästään kuukauden kuluttua.

Luvassa on mahdollisesti jopa kymmenen erilaista omaa olutta jo avaamisvaiheessa. Ainakin saksalaisvaikutteinen vaalea pintahiivaolut kölsch, tumma portteri / stout sekä wienertyylinen lager.

Mad Hopperin oluenvalmistaja Gustavo Vale on saapunut perheineen Helsinkiin helmikuussa. Vale on syntyisin Brasiliasta, mutta asunut jo kouluiästä alkaen Yhdysvalloissa. Hän on opiskelut panimoalaa Berliinissä ja työskennellyt käsityöpanimoissa Saksassa, USA:ssa ja Brasiliassa.

Viisi Penniä on pian panimoravintola. © Kuva J.T. Laakso.

Saksan Baijerissa Vale työskenteli Paulanerin ravintolapanimossa mestarin apulaisena. Brasiliassa hän perusti oman Cerveja Artesanal Abáris -vieraspanimon, jonka nimissä valmistunut böömiläistyylinen Schwarz -olut (5,0 %) voitti kultamitalin European Beer Star -kilpailussa vuonna 2015.

Mad Hopperissa Gustavo Vale lupailee valmistavansa jopa yhden uuden oluen joka viikko.

Paljon on kiinni siitä, mitä asiakkaat haluavat, Vale toteaa nöyränä. – Aloitamme laajalla repertuaarilla. Listalla on kolme erilaista NEIPA-olutta, pohjoissaksalainen erikoisuus, vehnäolut Berliner Weisse, belgialaistyylinen vehnäinen ’valko-olut’ witbier sekä hedelmäinen sour IPA (India Pale Ale).

Abáris Schwarz 2015.

New England IPA eli NEIPA tarkoittaa eksottisen hedelmämäisiä, moderneja India Pale Ale -muunnelmajuomia, joiden tyylin ’perinne’ lienee vajaat kymmenkunta vuotta.

Vale on nyt toinen brasialialaistaustainen panimomies vaikuttamassa suomalaiseen oluttuotantoon. Se ensimmäinen on Tuusulassa vuonna 2014 perustetun, kesällä Helsingin Viikkiin siirtyvän Cool Head -panimon vetäjä Cleber Goncalves.

Panimoravintola Viiden Pennin omistajayhtiön Onniravintolat Oy:n toimitusjohtaja Gianjot ’Dollar’ Singh on huojentunut monenlaisten haankaluuksien – panimokellarin täyttyminen vedellä, remonttifirman konkurssi… eikä vähiten koronapandemia – jälkeen.

– Vastoinkäymiset ovat vain vahvistaneet meitä. Tästä lähtien keskitymme panimon oluiden laadun varmistamiseen sekä ruokatuotteemme hiomiseen.

PS. espanjan kielen sana ”vale” tarkoittaa suomeksi ”okei” (huudahdus), mutta myös ’vapaalippu’ ja ’jäähyväiset’. Toivotaan, että Jäähyväis-Kustaa jakaa ahkerasti ’vapaa (ilmais-) olutlippuja’ uutuuksista kiinnostuneille maistelijoille.

* LUE myös: Viiden Pennin kellariin tulee olutpanimo

……….* Panimoravintola Viisi Penniä / Ravintolapanimo Mad Hopper Brewing Co,
………. Mannerheimintie 53, Töölö, Hki. Avataan yleisölle toukokuun lopussa 2021.

Pääpanimomestari Heikki Vuokon vuoro ”luoda oma lukunsa” Sinebrychoffin tulevaisuudelle

leave a comment »

Pääpanimomestari Heikki Vuokko. Kuva Sinebrychoff.

Panimoyhtiö Sinebrychoff on nimittänyt uudeksi pääpanimomestarikseen panimomestari Heikki Vuokon. Hän haaveili aikoinaan valmistuvansa syöpätutkijaksi, mutta oluen maailma vei mennessään.

Heikki Vuokko seuraa tehtävässään Sinebrychoffilla 19 vuotta pääpanimomestarina toiminutta Tapio Kangas-Heiskaa, joka jäi eläkkeelle aprillipäivänä 1.4.2021.

Heikki Vuokko aloitti työnsä Sinebrychoffin panimolla helmikuussa 2007 ja valmistui Kööpenhaminassa sijaitsevasta Scandinavian School of Brewing -panimokorkeakoulusta vuonna 2017.

Vuodesta 2011 alkaen Vuokko on ollut vastuussa Sinebrychoffin uusien oluiden kehittämisestä, viimeisimpänä tämän kevään uutuuksista – kuten Karhu Pale Ale (5,0 %) ja Karhu Summer Ale (4,8 %). Vuosina 2008–10 hän vastasi Sinebrychoffin perustaman oman pienpanimon, Karhupanimon, toiminnasta Porissa. Vuokko valvoi baarityöntekijöiden Sinebrychoffin Olutmestari -kilpailun voittajien omien oluiden valmistamista kymmenkunta kertaa viime vuosikymmenellä. Koff antoi kilpailun voittajille palkinnoksi mahdollisuuden valmistaa oma olut.

– Olemme aina pyrkineet tuottamaan kuluttajille laadukkaita ja maistuvia oluita, minimoimalla samalla ympäristöjalanjälkeä, pääpanimomestari Vuokko korostaa. – Tällä tiellä haluamme pysyä tulevaisuudessakin.

– Edeltäjäni Tapio jätti suuret saappaat täytettäväksi, kuten myös kaikki häntä edeltävät panimomestarit yhtiömme pitkässä historiassa. Tätä taustaa vasten koen suurta kunniaa ja vastuuta jatkaa heidän työtään luomalla oman lukuni Sinebrychoffin tulevaisuudelle.

Nykyisin Keravalla toimiva Sinebrychoff on perustettu Helsingin Hietalahdessa, Bulevardin varrella lokakuussa 1819. Sinebrychoff kuuluu tanskalaiseen Carlsberg Group -panimokonserniin. Panimo on Hartwallin ja Olvin rinnalla yksi kolmesta suuresta maassamme toimivasta panimo- ja virvoitusjuomavalmistajasta.

* LUE: Sinebrychoffin – ja myös Heikki Vuokon – juomien arvioita vuosikymmneten varrelta.

Written by Toimittaja

09.04.2021 at 11:05

Helsinkiläistä olutta maistellaan nimikkopäivänä 3.3.

leave a comment »

Huomenna keskiviikkona hiljennytään muistelemaan ja kunnioittamaan helsinkiläisen oluen perinnettä. HelsOP eli Helsinkiläisen Oluen Päivä on asetettu maaliskuun 3:teen vuodesta 2016 alkaen, nyt siis viidettä kertaa.

Päivä on valikoitunut kaupungin ensimmäisen teollisen panimon, vuonna 1756 perustetun Stora Bryggerietin luvansaantipäivän 3.3.1759 mukaan.

Panimoala juhlisti suomalaisen oluen 250-vuotisjuhlavuotta paljastamalla 21.12.2006 Stora Bryggerietistä kertovan laatan Helsingin Eteläsatamassa. HelsOP:n juhlistaminen alkoi siis vuosikymmen myöhemmin 260-vuotisjuhlavuonna ja jatkuu edelleen nyt, 265-vuotisjuhlavuonna.

Vuonna 2017 valmistettiin HelsOP:n juhlaolut. H.O.P. 2017 vehnäolut (5,6 %). * LUE: H.O.P. 2017 (5,6 %) arvio.

Suomalainen panimoteollisuus 250 vuotta muistolaatta 2006.
Suomalaisen panimoteollisuusden 250-vuotisen perinteen muistolaatta paljastettiin Tuomaan päivänä 21.12.2006 Helsingissä Eteläranta 12:n kohdalla. © Kuva: J.T. Laakso

Päivän juhlistamista varjostaa tänä vuonna koronapandemiatilanne. Useimmat olutravintolat ovat kuitenkin edelleen avoinna ja valmiina tarjoamaan mahdollisuuden helsinkiläisen oluen nautiskelutuokioon. Monia helsinkiläisoluita saa myös Alkosta, päivittäistavarakaupoista ja panimomyymälöistä.

Helsinkiläisiä oluita valmistavat tänä päivänä: Perhon PanimoStadin Panimo (HUOM! Osittain valmistus Iisalmessa), Suomenlinnan Panimo (HUOM! Pääosa tuotteista valmistetaan Vantaalla), Etko Brewing8-bit BrewingBrewniverseMamu panimo. Hiljattain Hartwallin omistukseen siirtynyt Ravintolapanimo Bryggeri Helsinki on tilapäisesti suljettu.

* LUE uutinen 2016: Helsinkiläisen Oluen Päivä ensimmäistä kertaa.

Written by Toimittaja

02.03.2021 at 10:01

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 07-21: Paikallishistoriaan rakentuvaa olut- ja panimokulttuuria

leave a comment »

* Many-Faced Got Imperial Gotland Dricka BA, Jopen B.V., Jopenkerk, Haarlem, Alankomaat 

Pisteet 94 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Alkon helmikuun erikoiserien harvinaisuuksia sisältävässä pienerät-valikoimassa on nyt todellinen erikoisuus! Kokeiltavaksi, maisteltavaksi, tutustumisen arvoiseksi. Hollantilaisoluen taustalla on runsas, useiden vuosisatojen mittainen olut-, sahti- ja panimohistoria, johon liittyy viitteitä suomalaiseenkin juomaperinteeseen.

Väri on puolitumma, ruskea, punertava, erittäin heikosti läpikuultava, samea. Vaahto on savumaisen harmaa, runsas, hauras, kuplainen, takertuu lasin laitoihin, kestävä. Tuoksu on savumainen, melkein kirpeä, tervamainen, pehmeä, katajan aromit vaikuttavat jäävän jonnekin piiloon.

Maku on täyteläinen, makea, savumainen, havupuumainen, hedelmämäinen, suutuntuma on karkea, kokonaisuus kuitenkin tasapainoinen, aromit voimakkaita ja luonteikkaita, jälkimaku on miellyttävä, pitkäkestoinen ja hitaasti hiipuva. Belgialaiset ja laajemminkin benelux-maiden tripel-tyyliset luostarioluet nousevat mieleen. Neljän vuoden aikana pullon pohjalle on laskeutunut tanakka hiivakerros, joka kannattaa sekoittaa lopuksi mukaan olueen. Harmi, että kataja jää muiden aromien jalkoihin, tai jonnekin taakse.

Valmistuksessa käytetään ohra- ja ruismallasta, kazbek- ja glacier-humalaa ja mausteena katajanmarjaa. Juoma käytetään perinteisellä saison-hiivalla ja kypsytetään punaviinitynnyreissä useita kuukausia. Nyt Suomeen tuotu erä on valmistettu vuonna 2016 ja pullotettu 22.12.2017. Parasta ennen -päiväystä ei ole edes mietitty, mikä viittaa myös belgialaisiin luostarioluisiin.

Ruokajuomana palvatun savulihan ja riistapaistin kanssa. Juotavuuden puolesta mainio ja erityinen juhlajuoma.

Aitoa drikkua Gotlannissa.

Gotlandsdricka Itämeressä sijaitsevan Ruotsin Gotlannin perinneolut (’Gotlandsdricka’ eli kansan suussa ’drikku’) on Suomen, Viron saarten ja Gotlannin muodostaman katajaolutalueen sahtien tapaan tuoreolut, jonka valmistuksessa ei (juurikaan) käytetä humalaa ja joka saa mausteisuutta siivilänä käytetyistä katajan (juniperus communis) marjaisista oksista ja olkipedistä. Myös puusta koverrettu kuurna-astia, josta vierre valutetaan käymisastioihin, antaa juomalle mausteensa.

Jopenin ’imperial’ drikku Hollantilainen Jopen-drikku valmistetaan isona keittoeränä modernilla panimotekniikalla terästankeissa, vahvalla humaloinnilla ja kypsytetään viinitynnyreissä. Pitkä säilyvyys vielä pullossakin viittaa pikemminkin Belgiaan kuin katajaolutalueen parhaimmillaan vain viikon verran juotavassa kunnossa säilyviin perinteisiin tuoreoluisiin. (Kaupalliset sahdit niin Suomessa kuin Viron Saarenmaallakin valmistetaan nykyisin ’teolliseen’ tapaan terästankeissa, joskus jopa tietokoneohjelmoituina.)

Mutta Gotland dricka Jopen onkin ’imperial’! Ja joka tapauksessa hieno hanke saada Gotlandsdrickaa tunnetuksi maailmalla ja tuoda esiin vielä ’monikasvoisuutta’ (’many-faced’). Ruotsalaista Gotlandsdrickaa on versioitu myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa. (Kuten Suomen sahtiakin.)

Perinteen kannalta epäkunnioittavana voinee pitää juomapullon etikettiin sisältyvää leikkiä. Kuutiokuvioiden laitoihin kiinnitetyistä kirjaimista muodostuu televisiosarja Game of Thronesin kolmen hahmon nimet: ’hukkunut jumala’, ’vanhat jumalat’ ja ’muukalainen seitsemän’.

Keskiaikainen Haarlem Jopen on saanut alkunsa kotikaupungistaan Haarlemista, joka oli keskiajalla merkittävä olutpanimokeskus. Paikalliset olutkulttuurin harrastajat halusivat palauttaa tämän maineen ja perustivat asiaa ajavan yhdistyksen, Biergenootschap (’oluennauttijat’), vuonna 1992. Perinneoluiden kokeileva valmistus kotioloissa aloitettiin saman tien. Panimo pitää perustamispäivänään 11.11.1994, Haarlemin kaupungin 750-vuotisjuhlavuonna. Panimoyritys Jopen B.V. perustettiin vuonna 1996 – nyt 25 vuotta sitten! – tarkoituksenaan valmistaa oluita vanhojen haarlemilaisten reseptien mukaan. Vanhin käsille saatu oli vuodelta 1407, mikä on otettu yhtiön edelliseen vuonna 2014 suunniteltuun tunnukseen (’reseptejä alkaen vuodesta 1407’). Vuosina 2014-19 käytössä ollut yritystunnus on edelleen nähtävissä Got-pullon kaulaetiketissa. Se vanhin on myös Jopenin ensimmäisiin kuuluvan kaupallisen oluen, Suomessakin valikoimissa näkyneen ’gruit-bierin’ (8,5 %) lähtökohta. Gruit tai ’koyt’ tarkoittaa maustetta.

jopenhrlm1994tunnus
Jopenin uusi yritystunnus 2019.

Jopenkerk Alkuvuosina Jopen toimi vieraspanimona. Oluet valmistettiin useissa eri panimoissa, esimerkiksi Suomessakin tunnetulla Van Steenbergellä. Vuonna 2005 Jopen ryhtyi muuttamaan perinteisestä käytöstä poistettua Jacobskerk-kirkkoa panimokseen. Vuonna 2010 rakennus avattiin uudella nimellä Jopenkerk. Valtavassa tilassa on olutpub, café ja avoin panimotila, jota asiakkaat voivat seurata ruokaa ja juomaa nauttien.

Nimi ’Jopen’ tarkoittaa keskiajalla käytössä ollutta 112 litran tynnyriä (’jopen-tynnyri’), jossa Haarlemin oluet kuljetettiin kuluttajien kolpakoihin.

– J.T. Laakso 

10,5 %, puolitumma pintahiivaolut, punaviinitynnyrissä kypsytetty (barrel aged, BA), ruotsalaistyylinen, sahtimainen katajaolut, Gotlandsdricka eli ’drikku’; kantavierre 20 °P, katkeroainepitoisuus 30 EBU, väri EBC, hollantilainen ’category S’; ravintosisältö 100 ml. energia kJ / 80,0 kcal; rasva g, josta tyydyttynyttä rasvaa g, hiilihydraatti g, josta sokereita g, proteiini g, suola g. Suositus tarjoilulämpötilaksi 12 ºC. Uutuus 2016.

Kertalasipullo oma erikoismuotoilu profiilikuvioineen 0,33 l. Alkon vähittäismyyntihinta 10,26 €. Maahantuoja Brews4U Finland Oy, Hki / Arcus ASA, Norja. (pullotettu 22.12.2017; P.E.-pvm x) 

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

Written by Toimittaja

15.02.2021 at 08:18

Yle lähettää ohjelmasarjan oluen historiasta Suomessa

leave a comment »

Seppo Heikkinen

Ylen Radio 1 on koonnut kolmiosaisen ohjelmasarjan Oluen kuohuvasta historiasta Suomessa. Noin 45 minuutin mittaiset ohjelmat lähetetään ensi viikosta alkaen kolmena maanantaina 25.01. kello 12.20, uusinnat seuraavana lauantaina kello 17.10. Jaksot voi kuunnella myös Yle Areenasta toistaiseksi. Ohjelmasarjan toimittaja on Seppo Heikkinen.

Kuva: Yle / Laura Rahinantti

* ma 25.01. klo 12.10 (uusinta la 30.01. klo 17.10) Ennen vanhaan olutta nautitittiin koko ajan ja joka paikassa – myös kirkonmenojen jälkeen. Asiantuntijana historiantutkija Jenni Lares Tampereen yliopistosta.

* ma 01.02. klo 12.10 (uusinta la 06.02. klo 17.10) Suomessa on nyt panimobuumi, mutta niin oli jo 1800-luvun puolivälissäkin. Asiantuntijoina toimittaja Jussi Rokka ja ahvenanmaalaisen Stallhagenin panimon ent. toimitusjohtaja Janne Laiho.

* ma 08.02. klo 12.10 (uusinta la 13.02. klo 17.10) Työmiehen lauantain juominen oli ongelma, yläluokan nautiskelu sen sijaan eurooppalaista tapakulttuuria. Asiantuntijana ns. keskioluesta väitöstutkimusta valmisteleva helsinkiläinen Anikó Lehtinen ja yhteiskuntahistorian yliopistonlehtori Hanna Kuusi Helsingin yliopistosta.

Ohjelmasarjan tyyli on asiallisen rauhallinen – mikä on näissä yhteyksissä edelleen valitettavan harvinaista. Lyhyet arkistohaastattelut ja kuplettipainotteinen musiikki vuorottelevat ja rytmittävät ohjelmia puheen lomassa.

OLUTVERKON Viikon Olut 46-20: Superviikoilla iloa ja haikeaa: Siperia 15v, Pikkulintu 20v, hautajaiset…

leave a comment »

* Plevna Siperia Imperial Stout 2020, Koskipanimo Oy, Tampere

Pisteitä: 93 / 100.  Koffin portteri –asteikolla 96 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Alkanut viikko ja koko marraskuun loppupuoli ovat olutkulttuurin kannalta aikamoiset superviikot. Keskiviikkona 11.11. tulee kuluneeksi tasan 15 vuotta Koskipanimon Siperia Stoutin ensimmäisen tynnyrin korkkaamisesta 11.11.2005. Tapahtuma oli asiaankuuluvasti arvokkaan juhlava oluentekijä Sam Viitaniemen ja reseptinkehittämiseen osallistuneen Markku Ristevirran läsnäollessa. Siperia oli valmistettu Helsingin Puotilassa toimivan Olutravintola Pikkulinnun viisivuotisjuhlaolueksi. Pikkulintu on avattu 14.11.2000. Siispä tämän viikon lauantaina on Pikkulinnun 20-vuotispäivä – sitä juhlistetaan 14.-17.11.2020 erilaisilla maistelutilaisuuksilla.

Mutta marraskuun loppupuoliskolle ajoittuu myös haikeutta. Espoon Niittykummussa vuodesta 1993 toiminut olutravintola The Gallows Bird Public House viettää hautajaisiaan! Rakennus puretaan – juuri kun kolkon paloaseman ja uinuvan lähetyskirpputorin naapurina toiminut oluenystävän paratiisi on saanut puitteet kuntoon: ympärille on rakennettu valtavia kerrostaloja tuhansine uusine asukkaineen, viereen on tullut vilkas, suosittu marketti, metro valmistui monien erikoisten vaiheiden jälkeen, ja asemat pubin molemmin puolin. Hautajaistunnelmissa ollaan 19.-21.11.2020. Pub jatkaa hautajaisten jälkeen henkitoreissaan vielä viikon pari. Lähitienoilta etsitään uusia toimitiloja.

Väri on tumma, musta. erittäin heikosti läpikuultava, kirkas. Vaahto on ruskea, hyvin niukka. Tuoksu on paahteinen, vaimeahkosti, mutta tyylikkäästi, lakritsamaista makeutta. Maku on keskitäyteläinen, hieman makea, kevyesti paahteinen, lakritsamainen, hedelmämäinen, tervamainen vivahde, sulavalinjainen, tasapainoinen, maukas, tyylikäs, ei kuitenkaan säväytä erityisesti. 

Valmistuksessa käytetään pilsner-, wienna-, karamelli- ja paahdettua mallasta. Humalalajikkeet ovat amerikkalaiset Tomahawk, Simcoe ja Amarillo. Siperian valmistustekniikka on osin panimomestarin salaisuus, mutta nämä ainestiedot ovat menneiltä vuosilta. Reseptin (mahdollisia) muutoksia ei ole paljastettu.

Ruokajuomana erityisesti suklaisten jälkiruokien kanssa, myös tuhti paisti ja riistaruuat.

plevnasiperiaimperialstout05lasinalusta
Hanaetiketti

Uudessa pullotuserässä kannattaa nimeen liittää valmistusversion vuosiluku, kuten Alko on viisaasti tehnyt. Hanaetikettiä vuosiluvun painottaminen ei koske. Uutta on myös ’Plevna’-nimen ilmestyminen pulloetikettiin. Ravintolapanimon tuotteet on alunperin valmistettu Plevna-ravintolan hanoihin, mutta Siperia on ehkä aina – ja ainut – poikkeus, eikä se nimi oikein luontevasti Siperian eteen asetukaan. Pullon kruunukorkki on Koskipanimon lyhyehkön pullotushistorian aikana aiemminkin ollut ’yleisplevnakorkki’.

OLUTSUOMEN (aiemmin OLUTVERKKO) Viikon Olut –järjestelmässä on varottu esittelemästä samaa olutta useampia kertoja (vaikka vahinkoja saattaa ollakin). Siperia tekee nyt 15-vuotisjuhlan kunniaksi poikkeuksen. Linkistä pääsee tutustumaan Viikon Oluen 47-13 (18.11.2013) arvioon. Samalla voi lukea myös Siperian ensimmäisen arvion, joka on tehty oluen julkistamistilaisuudessa 11.11.2005, Olutravintola Pikkulinnun 5-vuotispäivänä. Tuolloin OLUTVERKON arvioissa ei annettu pisteitä.

Toinen linkki avaa uutisen Siperian nimityksestä Suomen Parhaaksi Olueksi syksyllä 2015, Siperian 10-vuotisjuhla alla. Uutisessa on myös tiivis katsaus vuonna 1994 aloittaneiden Koskipanimon ja Plevnan vaiheisiin.

* OLUTVERKON Viikon Olut 47/13, myös linkki
ensimmäiseen arvioon 11.11.2005: Siperia 18.11.2013 sekä 11.11.2005.

* SOP 2015: Siperia – Suomen Paras Olut 2015.

– J.T. Laakso 

8,0 %-til., tumma pintahiivaolut, portteri, “imperial stout”; “Siperia on jo leganda!”, panimomestari Sam Viitaniemi, etikettisuunnittelu Huugo Taivalkorpi, Fenno Design; kantavierre 19,9 °Pl, katkeroainepitoisuus 90 EBU, väri  EBC; ravintosisältö / 100 ml. energia 70 /  kcal/kJ, rasva  g, josta tyydyttynyt rasva  g, hiilihydraatit  g, josta sokeri  g, proteiini  g, suola  g;. Suositus tarjoilulämpötilaksi °C. Uutuus 11.11.2005.

Kertalasipullo 0,33 l. Alkon vähittäismyyntihinta 5,69 €. Panimokauppa, Tre 3,90 €. Alkon Kuukauden Erikoiserät ”Pienpanimoiden taidonnäytteet / Mästerprov av småbryggerier” –valikoima 05.11.2020 alkaen. (P.E. –pvm 07.10.2022). 

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

OLUTVERKON Viikon Olut 39-20: Sadonkorjuuajan kuninkaallinen uutuusolut

leave a comment »

* Aura Kuningasolut, Oy Hartwall Ab, Lahti / Helsinki / Royal Unibrew AS, Faxe, Tanska

Pisteitä: 91 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Ilman koronapandemiaa juuri nyt vietettäisiin Münchenissä Baijerissa sadonkorjuuajan suurta kansanjuhlaa, Oktoberfestiä. Perinteen mukaisesti ensimmäinen oluttynnyri olisi isketty auki toissapäivänä lauantaina 19. syyskuuta. Kauden juhlallisuudet kaikkialla mailmassa joudutaan nyt pitämään normaalia hillitymmin. Kausioluita sen sijaan voidaan nauttia, maistella ja vertailla lähes tavalliseen tapaan. Myös suomalaiset valmistajat julkistavat runsaasti kauden makuihin sopivia oluita, uutuuksiakin. Yksi näitä on perinteisesti tasavaltaisessa Suomessa tehty Kuningasolut – taustalla on Ruotsin hovin tahto ja tilaus. 

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on hwlaurakuningasolut20tlk-1.jpgVäri on tummahko, punertavan ruskea, läpinäkyvä, kirkas. Vaahto on valkea, hennosti savunharmaa, runsas, kuplainen, pehmeä, takertuu tanakasti ja tasaisesti lasin laidoille, kestävä. Tuoksu on upeasti mallasmainen, pehmeä, hedelmämäinen.

Maku on keskitäyteläinen, hieman makea, mutta samalla katkeromainen, pehmeän vahvasti mallasmainen, hennosti karamellimainen, kukkaisen aromaattinen, luonteikas, persoonallinen, maukas. Juotavuus on kohtuullisen helppo.

Olut on selkeästi puhtauslain (Reinheitsgebot v. 1516) mukainen maltaasta, humalasta ja vedestä taikurimaisesti valmistettu mallasjuoma. Auran etiketeissä on toistasataa vuotta – välissä tosin taukoja – käytetty humalaa ylistävä latinankielinen tunnuslause: ”Humulus anima cerwisiae” – ’humala on oluen sielu’.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on auranpanimoturkuhintaluettelokansi.jpgAuran panimo perustettiin Turun keskustassa vuonna 1884. Keskioluen vapautumisen (1.1.1969) mukana olutpanimotoimintaan vahvasti lähtenyt Hartwall Oy hankki Auran omistukseensa vuonna 1971. Auran / Hartwallin uudella panimolla Turun naapurikunnassa Kaarinassa alettiin valmistaa myös yhtä maamme suosituinta (keski)olutta Karjalaa, mikä häiritsi vahvasti maakuntakulttuuritietoista olutsuomalaista, pitkään. Karjalan edellinen valmistaja Lappeenranta-Lauritsala oli siirtynyt Hartwallille jo vuonna 1966. Hartwall valmisti alkuperäistä Auraa Kaarinan panimon lakkauttamiseen vuonna 1995 saakka. Auraa alettiin valmistaa Hartwallin Lahden tuotantolaitoksella jälleen vuonna 2004, Auran panimon 120-vuotisjuhlan kunniaksi. Turussa olutsuomalaiset suhtautuivat varauksin Lahden veteen ja modernisoituun reseptiin – mutta lopulta taidettiin Auran uusi tuleminen hyväksyä tyytyväisyydellä.

Tasavaltalaiselle olutsuomalaiselle Auran Kuningasolut tuntuu oudolta, epäilyttävältä. Etiketin mukaan Auran panimosta tuli Kustaa VI Adolfin (1950-73) johtaman Ruotsin kuningashuoneen hovihankkija vuonna 1966.

Ruokajuomana helposti juotava olut sopii syksyisten sadonkorjuuruokien kanssa varsin monipuolisesti, varsinkin liha ja kala, paistit ja sienet.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on hartwalltunnus.jpgTyylinimi vienna tai wiener (suom. ’viiniläinen’) viittaa Itävallan pääkaupunkiin Vieniin. Vienna ja naapurivaltio Baijerin pääkaupungin Münchenin mukaan nimetty münchener (suom. ’müncheniläinen’) –oluttyyli ovat lähisukua, makeahko, mallasmainen, väriltään punainen, aromaattisen katkeromainen, vienna kaiken kaikkiaan aavistuksen müncheneriä hennompi.

Kuningasolut on tasapainoisesti ja huolellisesti valmistettu vienna-lager. Tämä havinto huomioiden tuntuu yllättävältä, että pakkaustölkin pienelle painopinnalle on laitettu sama selostusteksti kahteen kertaan, kirjoitusvirheineen.

– J.T. Laakso

5,0 %-til., puolitumma pohjahiivaolut, gluteeniton luomu-lager, ’barna sör’; kantavierre 12 (Alko 11,9) °Pl, katkeroainepitoisuus 20,0 EBU, väri  EBC; ravintosisältö / 100 ml. energia 40,0 / – kcal/kJ, rasva  g, josta tyydyttynyt rasva  g, hiilihydraatit  g, josta sokeri  g, proteiini  g, suola  g. Suositus tarjoilulämpötilaksi °C. Uutuus 2020.

Kertalasipullo 0,5 l. Alkon vähittäismyyntihinta 3,40 €. Maahantuoja UDF – Uniq Drinks Finland Oy, Espoo. (P.E. –pvm 2021)  

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.

Written by Toimittaja

21.09.2020 at 08:02

OLUTVERKON Viikon Olut 38-19: Uusi baijerilainen Oktober-olut muistaa myös natsien uhreja

leave a comment »

* Erntefest Oktoberbier, Brauerei Aldersbach Freiherr von Aretin GmbH & Co. KG, Aldersbach, Baijeri, Saksa   

Pisteitä: 89 / 100.  

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

lippubaijeri

Saksasta ja Baijerista löytyy aina uusia Oktoberfest-kausioluita. Baijerin maailmankuulut Oktoberfest-olutjuhlat alkavat tulevana lauantaina 21.09.2019 – Tampereella tosin Plevnan Oktoberfest – 25. juhlafestari – ottaa varaslähdön jo perjantaina!

aldersbachererntefestoktoberbier19ploVäri on vaalea, keltainen, kirkas. Vaahto on vitivalkoinen, runsas, tiheä, kestävä. Tuoksu on vaimea, heinämäinen.

Maku on kevyt, puolikuiva, mallasmainen, tuoreen ruohomainen, yksioikoinen, kaipaa luonnetta.

’Erntefest’ (tai ’Erntedankfest’) tarkoittaa kyllä sadonkorjuujuhlaa, mutta sitä vietetään (lähinnä) kirkoissa Hitlerin ajan joukkomurhien uhrien muistoksi.

Erntefest Oktoberbier lienee vuonna 1268 perustetun Aldersbachin panimon uutuustuote. Panimo itse ei tunne lainkaan omaa merkkiään. Esitteissä mainitaan vahvempi versio Aldersbacher Festbier (5,8 %, kantavierre 13 °P). Aldersbach on ainoa panimo, joka on valmistanut Erntefest-juhlaoluen.

’Vapaaherra von Aretinin’ panimo on saksalaisittainkin pienpanimo. Vuosituotanto on noin 9 miljoonaa litraa. Dieter Ettlin lisäksi myös vantaalainen Solera Finland Oy tuo Suomeen joitakin Aldersbachin oluita, kuten Kloster Dunkel (tumma lager 5,3 %, Alkon hinta 3,98 € / 0,5 l.). 

* LUE ja tutustu: Syksyn 2019 kaikkiin kausi- ja Oktoberfest-oluisiin!

J.T. Laakso

5,6 %-til., kantavierre 12,0 (Alko 12,5) ºPl, katkeroainepitoisuus 15 IBU (18,0 EBU), väri EBC, vaalea pohjahiivaolut, lager. Suositus tarjoilulämpötilaksi 7 ºC. Syksyn kausiolut. Uutuus syksyllä 2019. 

Kertalasipullo 0,5 l. Alkon vähittäismyyntihinta 3,98 €. Maahantuoja Dieter Ettl, Hki. (P.E.-pvm 06.08.2020)

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.

 

 

OLUTVERKON Viikon Olut 37-19: Keksittyä panimohistoriaa uuden pienpanimon taustalla Irlannissa

leave a comment »

* McGargles Dan’s Double IPA, Rye River Brewing Co., Celbridge, Kildare, Irlanti   

Pisteitä: 87 / 100.  

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Uusi panimo ja – uudenlaiset kujeet! Irlantiin perustettiin runsaat viisi vuotta sitten panimo – nykypäivän kansainvälisessä hengessä – joka aloittaa maan panimoperinteen uudelta pohjalta: keksii itse panimoperheen historian.

ryeriverbrewingcomcgarglesdansDIPAploVäri on vaaleahko, kellertävän ruskea, läpinäkyvä, sameahko, lähes kirkas. Vaahto on vitivalkoinen, runsas, paksu, ehjä vaahtokerros takertuu lasin laidoille, kestävä. Tuoksu on hedelmämäinen, hunajamainen, voimakas. Maku on keskitäyteläinen hienosti mallassävytteinen, hedelmämäinen, paksu, ananasmainen, sitrushedelmänkuorimainen, raikkaan mäntymäinen, tasapainoinen, luonteikas.

Ruokajuomana pehmeän liharuuan ja mausteisten juustojen kanssa.

Vuonna 2013 perustettu Rye River eli ’ruisjoki’ –panimo edustaa uuden ajan pienpanimosuuntausta Irlannissa. Jo nyt – runsaan viiden vuoden aikana (2019) panimo työllistää 40 henkilöä ja on tuonut markkinoille yli 20 olutta neljään tuoteryhmään lajiteltuina: SolasCrafty Brewing CompanyGrafters ja ensimmäisenä juuri tämä McGargles.

ryeriverbrewingcomcgarglesneverest13tunnusPanimo suunnittelee kirjoittavansa Irlannin panimohistorian uusiksi. Apuna on kuvitteelinen panimosuku McGargles. Tuoteryhmän mukaan perheeseen kuuluu Danin  lisäksi  SeanDarraghRosieJimGranny (isoäiti), NedFrancis ja Frank. Ainakin tähän mennessä.

Dan’s DIPA –etiketin mukaan McGarglesia ’ei ole perustettu koskaan’ (”McGargles – Never est.”)

Rye River –maahantuoja on vuonna 2018 perustettu viinitalo Vinic Oy Turussa.

J.T. Laakso

8,0 %-til., kantavierre 17,1 °P, katkeroainepitoisuus 62 EBU, väri EBC, ravintoarvo / 100 ml energia – kJ / 60 kcal, rasva – g, josta tyydyttynyttä rasvaa – g, hiilihydraatit – g, josta sokereita – g, proteiini – g, suola  g; vaalea pintahiivaolut, suodattamaton, pastöroimaton Double India Pale Ale eli DIPA. Suositus tarjoilulämpötilaksi – ºC.

Kertalasipullo 0,33 l. Alkon vähittäismyyntihinta 3,88 €. Maahantuoja Vinic Oy, Turku. (P.E.-pvm 06-2020)

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.

 

 

Written by Toimittaja

09.09.2019 at 08:14

Lauantaina 1.6.: Sata vuotta Kieltolaista – juomakulttuuri Suomessa ennen – nyt – entäs huomenna!

leave a comment »

Kieltolain (1.6.1919-5.4.1932) alkamisesta tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta tulevana lauantaina 1.6.2019.

Surullisenkuuluisa, jopa tragikoominen vajaa 13-vuotinen vaihe suomalaisen juomakulttuurin historiassa on juhlan arvoinen. Olut-Suomi ja koko Juomien Suomi osallistuu juhlintaan kautta maan.

Helsingin kaupunginmuseo järjestää Hakasalmen Huvilassa Kieltolaki-tietoiskuja musiikkiesitysten saattelemana lauantaina kello 14-16.

Juomien Suomi -juhlintaan siirrytään heti kello 16 jälkeen kävellen hotelli Tornin pihalle O’Malley’s Irish Pubin terassille kesäkauden avajaisiin.

Pihaterassilla on kaikille avoin keskustelutuokio suomalaisesta juomakulttuurista eilen – tänään – entä huomenna?

* Osallistumismaksu (juomakulttuurikeskustelutilaisuuteen) 10 €.

kieltolakipirtukanistereita.jpg

Viranomaisten takavarikoimia virolaisia pirtukanistereita. Kuva: Helsingin Kaupunginmuseo.

Helsingin kaupunginmuseon Suruton kaupunki -näyttelyn (14.09.2018-01.09.2019) yhteydessä on asiantuntijoiden tietoiskuja kieltolakiajasta musiikin ja kulttuurin säestyksellä.

Aija Kaartisen aiheena on Kieltolakionnelan nousu ja tuho – kieltolakikeskustelun käänteet Suomessa.

Kirsi Rasinaho kertoo kieltolain arjesta otsikolla Lekkerikekkerit – alkoholin salakauppa kieltolain Helsingissä.

Maarit Niiniluoto ja Mikko-Olavi Seppälä keskustelevat kieltolain heijastuksista taiteeseen, mukana soivia makupaloja.

Tapahtuma sisältyy Hakasalmen Huvilan pääsylipun hintaan, 12 €. Suruton kaupunki -näyttely on avoinna kello 11-17.

Helsingin Kaupunginmuseo / Hakasalmen Huvila, Mannerheimintie 13b, Hki
Finlandia-talon vieressä, St. Urho’s Pubia vastapäätä.
Juomien Suomi / Olut-Suomi / Suomen Juoma Tiedotus juomakulttuurituokion järjestäjä.

SOPP siirtää olutkulttuurin historiaa ”totuudenjälkeiseen” aikaan

leave a comment »

olutmuovituopissa

Kylmä olut muovisessa ’tuopissa’ tuntuu käteen niljakkaan öljyiseltä.

Suuret Oluet – Pienet Panimot eli olut- ja panimotapahtuma SOPP käynnistyy Helsingin Rautatieasemalla 15. kerran, nyt viisipäiväiseksi venytettynä.

Tapahtumaviikon aattona SOPP julkaisi sosiaalisessa mediassa viestin: ”Tiesitkö muuten, että ensimmäinen SOPP järjestettiin jo vuonna 2003 Lahdessa ja heti seuraavana vuonna 2004 myös Helsingissä. Olemme ensimmäisestä SOPPista lähtien käyttäneet oikeita pestäviä laseja.” 

Sosiaalisen median viesti julkaistiin ilman kirjoittajan nimeä ”Suuret oluet Pienet panimot” -viestisivulla.  

Oikeasti Lahden SOPP 2003 oli ”muovituoppitapahtuma”, samoin Lahden SOPP 2004. Ensimmäinen Helsingin SOPP 2004 oli Lahden mallin mukaan ”muovituoppitapahtuma”.

Muutama viikko ennen toista Helsingin SOPPia 2005 järjestettiin ennakkotiedotustilaisuus. Olutravintola Kaislassa oli paikalla muutamia toimittajia, myös olutkirjoittajia. Toimittajat kysyivät, tarjoillaanko tapahtumassa oikeista laseista vaiko muovituopeista. Järjestäjien vastaus oli: muovituopeista.

Pitkän mykistyneen tuokion jälkeen eräs toimittaja totesi, että ”kyllä tapahtuman pitäisi keksiä muovituoppien tilalle jokinlainen kuksavaihtoehto, jos yhtään halutaan kantaa huolta olutkulttuurin tilasta”.

Tiedotustilaisuudessa asia jäi tähän.

Jotain taisi kuitenkin tarttua SOPP-järjestäjien korvan taakse, sillä 29.-31.07.2005 Rautatientorin SOPPissa todellakin oli lasiset tuopit. Lahden SOPP 2005 pari viikkoa aiemmin (15.-17.07.2005) oli todennäköisesti vielä ”muovituoppitapahtuma”.

Suomalaisen olutkulttuurin ohuen historian tietoinen siirtäminen ”totuudenjälkeiseen” aikakauteen – nykyisen ajan hengen mukaisesti – saattaa olla suunnitelmallista.

Myös Helsingin SOPP-tapahtumissa käytetyn talkooväen hengennostattamiseksi julkaistiin  sosiaalisessa mediassa samanlainen ”totuudenjälkeinen” väittämä: ”Talkoiden ansiosta SOPP:ssa on aina juotu lasituopeista eikä muovituopeista.”

Vaan kun ei ole. Aina.

* Lue myös: Bryggeri palautti muovituopit terassille

sopplogo* Suuret Oluet Pienet Panimot SOPP Helsinki, Rautatietori 24.-28.07.2018 (ti-la). Avoinna ti 16-24, ke 12-24, to, pe 12-la klo 12-01. Pääsyliput 10 €, klo 18:aan saakka maksuton. Lasipantti 4 €, palautuksessa 2 €, sis. illan pääsymaksuun. Joka ilta äänekästä musiikkia.
* Järj. Tapahtumapalvelu Järjestys Oy, Tre, yhteistyössä Lammin Sahti Oy, Lammi, Hämeenlinna.
* Mukana 37 (2017: 34), uusia 11 (poisjääneitä 8), kotimaisen panimon lähes 350 tuotetta virolaisilla ja espanjalaisilla oluilla ja siidereillä vahvistettuna.

KOMMENTTI

Oluen tarjoilu muovista tai lasista on varmaankin monien mielestä todella mitättömän pieni asia. Lasikysymys oli kuitenkin alun perin niin sanotun ”uuden olutliikkeen” ensimmäinen ja ainoa hanke, josta haluttiin pitää kiinni, lopulliseen tapakulttuurin muutokseen saakka.

Ei kuitenkaan ole syytä hyväksyä selvää tapahtumien kulun meikkaamista uuteen, ”totuudenjälkeiseen” uskoon.

Sen verran meillä täytyy olla uskallusta ja vastuuta ja rehtiä mieltä.

J.T. Laakso, toimittaja, olut- ja juomakirjoittaja

%d bloggaajaa tykkää tästä: