OLUTVERKKO – uutisia ja tietoa oluesta

Olut-Suomi – oluenystävän oma verkosto

Olutkulttuuria pääkaupungin vuosisadoilla – ja tulevaisuudessa…

with 6 comments

Helsinki juhlii tänä vuonna Suomen pääkaupungiksi nimityksen 200-vuotista historiaa. Olutkulttuuria on ollut kautta vuosisatojen, jo huomattavasti aikaisemminkin. Mutta miltä mahtaa näyttää tulevaisuus?

Suomalainen panimoteollisuus 250 vuotta muistolaatta 2006.

Suomalaisen panimoteollisuuden 250-vuotisen perinteen muistolaatta paljastettiin Tuomaan päivänä 21.12.2006 Helsingissä Eteläranta 12:n kohdalla. © Kuva: J.T. Laakso

Lue: Helsinkiläisten elämästä menneillä vuosisadoilla 
Mieti ensin – siirry sitten ÄÄNESTÄMÄÄN!

* 200 vuotta sitten keisari Aleksanteri I:n julistaessa Helsingin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi maassa oli jo kaupallista panimotoimintaa. Stora Bryggeriet muodostettiin vuonna 1756 ja se toimi runsaat 20 vuotta nykyisen Wanhan Kauppahallin tienoilla.

Paul Sinebrychoff vanhemman perikunta muutti yhtiön osakeyhtiöksi vuonna 1888. Kuva: Sinebrychoff.

Nikolai Sinebrychoff sai huutokaupassa yksinoikeuden oluenpanoon vasta muutaman vuoden kuluttua, lokakuussa 1819. Sinebrychoff osti edellisen yksinoikeuden haltijan Österbergs Bryggerin, samoin Eteläsatamassa toimineen viinanpolttimon. Varsinainen oluenvalmistus alkoi Hietalahdessa, jonne rakennettiin (ilmeisesti) joskus 1820-luvun alkuvuosina myös varsinainen panimo. Koffin panimo toimi samalla paikalla Bulevardin varrella peräti vuoteen 1993, jolloin uusi moderni oluttehdas valmistui Keravalle.

* 100 vuotta sitten 150 000 asukkaan Helsingissä toimi useita panimoita Sinebrychoffin hallitessa markkinoita. Sörnäisissä Sörnäs Aktiebryggeri (1864-1917, Sinebrychoff osti ja lakkautti),  Talissa J.K. Kröckellin Tali Ölbryggeri , myöhemmin Muncksnäs Bryggeri (1873-1921), Toukolassa Hugo Bastmans Ångbryggeri (1896-1952, omistaja vuodesta 1932 Sinebrychoff), Vallilassa Fortuna Oy (1905-30). Vuodesta 1952 aina 1990-luvun pienpanimoihin saakka Hietalahden Sinebrychoff oli Helsingin ainoa panimo. Tuolloin – 1912 – elettiin edelleen suuriruhtinaskunnassa ja alkoholinvalmistuksen ja -myynnin keskettänyt kieltolakikin (1919-32) oli vasta tulossa.  Kieltolaki tosin oli hyväksytty jo Suomen ensimmäisessä yksikamarisessa eduskunnassa vuonna 1907, mutta keisari Nikolai II ei vahvistanut sitä koskaan.

* Nyt, keväällä 2012, Helsingissä toimii viisi panimoa. Pääkaupungin vanhin panimo on ravintolakoulu Perhossa toimiva Perhon Panimo, perustettu vuonna 1995. Rantakasarmissa vuodesta 1997 toiminut Suomenlinnan Panimo tuottaa myös Helsingin nimikko-olutta, Helsinki Portteria (5,6 %, saatavilla vain hanassa). Kalasatamassa toimiva Stadin Panimo aloitti vuonna 1999, ensimmäiset tuotteet valmistuivat vuonna 2000. Lahdessa vuonna 1995 aloittaneen Ravintolapanimo Teerenpelin Helsingin sivupanimo toimi aluksi (2003-06) Vuorikadulla nykyisen OlutHuone Kaislan paikalla ja siirtyi Kampin Teerenpelin yhteyteen vuonna 2006.  Ravintolapanimo Bruuveri avattiin Kampin kauppakeskuksessa vuonna 2006. Bruuveri kuuluu Mikkelissä vuonna 1995 käynnistyneelle Oxa Oy:lle (silloin Pienpanimo Naapuri, sittemmin Lappeenrannassa nimellä Saimaan Juomatehdas).

Kaikki nykyiset viisi helsinkiläistä panimoa ovat itsenäisiä ja suomalaisessa omistuksessa.

Vuonna 1992 Oy Sinebrychoff Ab:n omistajaksi tuli  jättiläismäinen tanskalainen panimokonserni Carlberg Bryggerier AS. Vuonna 2000 koko osakekanta siirtyi Carlsbergille. Toisen suuren suomalaispanimoyhtiön, Oy Hartwall Ab:n pääkonttori sijaitsee edelleen Helsingissä, vaikka panimotoimintaa pääkaupungissa ei koskaan ole ollutkaan. Perhyritys Hartwall fuusioitui vuonna 2002 brittiläisen Scottish&Newcastle Plc:n kanssa. Keväällä 2008 suomalaispanimo siirtyi hollantilaisen panimokonsernin Heineken N.V.:n omistukseen.

Molemmilla oli ollut kiinnostusta myös ravintolapanimotoimintaan. Hartwall suunnitteli 1980-luvun lopulla ravintolapanimoa Katajanokalle nykyisen näyttelytila Wanhan Sataman punatiiliseen makasiiniin, mutta ei saanut silloiselta valvontaviranomaiselta eli Alkolta tarvittavia lupia. Keravalle muuton aikoihin vuonna 1993 Sinebrychoff pystytti Osuusliike Elannon hallitsemaan Kappeliin ravintolapanimon, Suomen ensimmäisen. Se toimi vuoteen 1999, jolloin laitteisto myytiin Panimoravintola Plevnaan Tampereelle. Elanto kilpailutti ravintolapanimoa Hartwallin ja Sinebrychoffin välillä.

Myös kolmannella suurella suomalaispanimolla, Iisalmessa toimivalla Olvi Oyj:llä on historiallista taustaa Helsingissä. Vuonna 1878 perustettu Iisalmen Oluttehdas Oy, vuodesta 1932 Oluttehdas Oiva Oy osti Helsingin Kalliossa pari vuotta toimineen panimoyhtiö Olvi Oy:n tuotenimen ja tynnyrimerkin vuonna 1952.

Suomenlinnassa on pitkät panimoperinteet. Nikolai Sinebrychoffin isä Pjotr oli valmistanut Ruotsinsalmen linnoituksessa Kymissä olutta jo 1700- / 1800-luvun vaihteesta alkaen ja parikymppinen Nikolai siirsi tuotannon vuonna 1809 Suomenlinnaan linnoitussaaren varuskunnan sekä myös mannerhelsinkiläisten tarpeisiin.
Juhlavuonna kannattaakin nauttia Suomenlinnan Panimon erinomaista Helsinki Portteria hartaasti ja kunnioituksella.

* 50 vuoden kuluttua 2062 Helsinki viettää 250-vuotisjuhlaa Suomen pääkaupunkina (?). Miten mahtaa helsinkiläinen / suomalainen olut jaksella siinä vaiheessa?  Entä vuonna 2112?

* Ja nyt ÄÄNESTÄMÄÄN!

Mainokset

Written by Toimittaja

05.04.2012 klo 13:42

6 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. … ja langoissa pääjohtaja Markku Korhonen, 100 v.

    Tykkää

    Make

    06.04.2012 at 13:37

  2. Huhtikuussa vuonna 2062 valmistaudutaan kiihkeästi LXIV Helsinki Beer Festivaaliin.

    Tykkää

    Henrik Berner-Festphalen

    06.04.2012 at 12:56

  3. Vuonna 2112 tilanne on kehittynyt mahdottomaksi. Ei uskalla ajatella…

    Tykkää

    Esko

    06.04.2012 at 12:52

  4. Juopottelu ja muukin alkoholin väärinkäyttö on vähentynyt, käytännössä loppunut. Oluen hankintaan ei ole ikärajoja. Kansallista lainsäätäjää, eduskuntaa ei ole, joten siellä ei voida valmistella edes kieltolakia. Olutta ja viiniä kuluttaja voi ostaa suoraan ravintolasta mukaansa, samoin mistä tahansa kaupasta.
    Toisaalta kaikki mystiikka oluen ympäriltä on kadonnut omaan mahdottomuuteensa ja kansalaiset siemailevat raikkaita, yleishelppoja oluita tyylikkäästi ja huippukohtuullisesti. Joka päivä, mutta vain muutaman desin päivässä, yleensä poikkeuksetta ruuan kanssa.

    Tykkää

    Toivomusponsi

    06.04.2012 at 12:38

  5. Isot jyrää pienet. Suomen panimotoiminta on lopetettu ja pienentyneet tarpeet tyydytetään Keski- ja Itä-Euroopan valtavien tehtaiden tuotannolla. Nykyisen Suomen noin 420000 litran vuotuinen kysyntä on pudonnut noin 200000 litraan.
    Sahtia valmistetaan Yhdistyneen Euroopan (EU:n seuraaja) piskuisilla avustuksilla pienimuotoisessa panimomuseossa.

    Tykkää

    Mikko Toivola

    05.04.2012 at 21:32

  6. Helsinki tulee täyttymään ravintolapanimoista. Vuonna 2062 täällä on ainakin kolmekymmentä pienpanimoa ravintoloiden yhteydessä. (Tosin myöskin kuntarajat ovat siirtyneet historiaan eli Helsinki = suunnilleen nykyinen Hki, Sipoo, Porvoo, Mäntsälä, Vantaa, Kerava, Vihti, Kirkkonummi, Espoo. Erillistä Kauniaista ei enää edes muisteta.) Isoja maailmanmerkkejä ei juurikaan enää osteta ja ne ovat markkinoilla aivan marginaalissa.

    Tykkää

    Calle Kauniaisista

    05.04.2012 at 20:17


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: