OLUTSUOMI – Juomien Suomen uutisia ja tietoa oluesta

Olut-Suomi – oluenystävän oma verkosto

Archive for the ‘Olutravintolat ja pubit’ Category

Sahtimestaruus Hartolan kuningaskuntaan

leave a comment »

Sahdinvalmistuksen Suomen Mestaruus ratkaistiin tänään lauantaina Satakunnassa Jämijärvellä 49 kilpailijan kesken. Voittajaksi nousi Hannu Sirén, ansioitunut vanha tekijä Hartolasta.

Hannu Sirén, Hartola © Kuva J.T. Laakso.

Sirén (422 p.) päihitti toiseksi sijoittuneen honkajokisen Heikki Rajahakan (421 p.) yhdellä pisteellä.

Hartolalainen metsätalousalan yrittäjä Hannu Sirén on vuonna 2014 perustetun Hartolan Sahtiseuran puheenjohtaja. Päijät-Hämeen Hartola on Sahti-Suomen peruskuntia, jossa sahdinvalmistuksen perinne on pitkä.

Sahdinvalmistuksen SM on kerran aikaisemmin (2016, Seppo Koskinen) tullut Hartolaan. Kunta on saanut kunnian järjestää Sahti-SM -kilpailun kahdesti, vuosina 1996 ja 2019.

Hannu Sirén on edustanut kotikuntaansa SM-kisassa muutamia kertoja. Vuonna 2018 Sirén kipusi 3. sijalle. Hartolan kolmas sahtimestari, Tapani Virtanen, sijoittui myös kolmanneksi vuonna 2013.

Kotimaassa matkailevien sahdinystävien kannattaa muistaa, että Hartolassa valmistetaan yhtä harvoista kaupallisista sahdeista. Matti Punakallion valmistama Punakallion Sahti / Hartolan Sahti (9,0 %) on jatkuvasti saatavilla Punakallion omistamalla maalaisidyllisellä Krouvin-tanssipaikalla, jossa on myös camping-, mökkimajoitus- ja saunomismahdollisuudet.

Sahdinvalmistuksen Suomen Mestaruus -kilpailu järjestettiin lauantaina 07.08.2021 Satakunnan Jämijärvellä, Jämi-Areenalla. Paikallinen järjestäjä on LC Jämijärvi.

Sahti-SM -kilpailu, Jämijärvi 2021. Tulokset:

1. Hannu Sirén, Hartola, 422 pistettä;

2. Heikki Rajahaka, Honkajoki, 421 p.

3. Esa Lahtinen, Kuru, Ylöjärvi, 400 p.

4. Terho Liukkonen, Mäntyharju, 399 p.

5. Kauko Kuusikko, Jämijärvi, 382 p.

6. Tuula Viheroja, Rauma, 374 p.

49 kilpailijaa.

Vuonna 2020 Sahti-SM jouduttiin peruuttamaan koronapandemian vuoksi. Suomen Sahtiseura on järjestänyt kilpailuja vuodesta 1992 alkaen. Vuoden kuluttua Sahti-SM kisaillaan eteläisen Hämeen sydämessä, Hauholla. Vuoden 2022 kilpailu on 30-vuotisjuhlakisa.

* LUE lisää: Sahti-SM -kisat 1992-2021.

Kuningaskunta?

Hartola on Suomen harvoja kuningaskuntia, joiden perustamisen on sinetöinyt Ruotsin kuninkaan päätös. Hartola irrottautui emopitäjä Sysmästä 31.8.1784. Kuningas Gustav III nimesi uuden kunnan, tietenkin ruotsiksi, kruununprinssi Gustav Adolfi IV:n mukaan ja kunnan ruotsinkielinen nimi on edelleen Gustav Adolfs. Paikallinen kansa suomensi nimen muotoon Kustavus. Kunnanvaltuusto meni myöhemmin vieläkin pidemmälle ja julisti Hartolan Suomen ainoaksi kuningaskunnaksi marraskuussa 1987.


LUKIJALLE!

Sahtikisan järjestäjä on tosiaan muuttanut pistelaskusysteemiä, mutta unohtanut kertoa siitä – ainakin tiedotusvälineille. Myös Sahtiseuran julkaisemissa kilpailuohjeissa kuvaillaan pistelasku vielä ’vanhaan tyylin’. Suurin ero on se, että vv. 1992-2019 parhaat sahdit saivat vähiten pisteitä (eli enemmän ensimmäisiä sijoja tuomaroinnissa), ja heikommin sijoittuvat saivat eniten pisteitä (eli enemmän heikompia sijoituksia tuomaroinnissa).

Tähän uutiseen liittyi alunperin tällainen huomautus, joka nyt sitten on siis turha:

* * * HUOM! Jämijärven kilpailussa vaikuttaa olevan jokin virhe pistelaskussa, eivätkä Sahtiseuran ilmoittamat pistetiedot vastaa SS-seuran julkaisemia kilpailuohjeita. Tilanne tarkistetaan ja korjataan tähän uutiseen mahdollisimman nopeasti.


Mikko Salmi Teerenpeliin

leave a comment »

Mikko Salmi. Kuva: Teerenpeli Yhtiöt Oy.

Lahtelainen pienpanimo Teerenpeli Panimo & Tislaamo saa heinäkuussa uuden olutmestarin. Mikko Salmi alkaa vääntää teerenpeliä oikein päätoimisesti – tosin hän tullut tutuksi Teerenpelissä jo pitkään, vuosituhannen alkuvuosista alkaen. Kouluttajana, kirjailijana ja keikkakeittäjänä toimiva yrittäjä siirtyy uuteen tehtävään Lahteen 12.07.2021 alkaen.

Mikko Salmi, 47, aloitti oluenvalmistuksen Ravintolakoulu Perhon Haagan mikropanimossa. Helsingin Teerenpeli avattiin aluksi Kaisaniemessä, paikassa, joka nykyisin tunnetaan Oluthuone Kaislan ’uutena puolena’. Kaisaniemen Teerenpelissä Salmi valmisti ensimmäiset Teerenpeli-oluensa.

Keikkailu on jatkunut myöhemmin Teerenpelin siirryttyä Kamppiin vuodesta 2006 aina näihin päiviin saakka.

25-vuotisjuhlavuotensa merkeissä Teerenpeli julkaisi Salmen kirjoittaman suomen- ja englanninkielisen kirjan Viskiä ja Teerenpeliä (2019, 128 s.). Ravintola ja panimo Teerenpeli aloitti toimintansa Lahdessa vuonna 1994. Alkuvuosina valmistettiin oluita ja siidereitä. Viskin tislaaminen aloitettiin vuonna 2002 eli ensi vuonna (2022) saatavilla on jo 20-vuotiasta suomalaista mallasviskiä.

Salmen seuraava kirja on syyskuussa ilmestyvä Suuri Olutkirja (Readme, n. 300 s.) Mikko Salmi on nimetty myös olutkulttuurin edistäjäksi eli Hyväksi Tuomaaksi vuonna 2017.

Salmen päätyö yrittäjänä on koko ajan ollut vuonna 2002 rekisteröity Pieni Olutkoulu. Toimintaan kuuluu opetusta ja koulutusta sekä panimoyrittäjien neuvontaa ja konsultointia.

– Ei ollut erityistä ajatusta siirtyä yrittäjästä vakinaiseksi työntekijäksi, mutta kun tällainen yritys sitä kysyy, päätin nousta Lahden junaan, helsinkiläinen Salmi paljastaa. Teerenpelin luonne ’ihmisen kokoisena perheyrityksenä’ kiehtoo erityisesti oluentekijää, samoin porukan hyvä fiilis ja yhdessä tekeminen.

– Salmen persoona ja moniosaaminen vahvistavat Teerenpeliä oikealla tavalla juuri nyt, kun palaamme kasvu-uralle koronapandemian jäljiltä, Teerenpelin perustaja ja nykyisen Teerenpeli Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Anssi Pyysing painottaa.

Teerenpelin edellinen panimomestari on Juha Kylä-Kaila vuosina 2017-21.

* LUE myös: Hyvä Tuomas 2017, Mikko Salmi.

Written by Toimittaja

02.07.2021 at 15:24

Hartwallin panimoterassi avataan tänään Helsingissä

leave a comment »

KUVA: Helsinki Bryggerin ensimmäiset hanat: Weizen (5,0 %) vehnäolut, Easy Ale (3,8 %) ’helppo olut’ ’session’,
Lager (4,7 %) pohjahiivaolut, Fruit Bomb Ale (5,8 %) ’hedelmäpommi’ ja IPA (5,2 %) India Pale Ale.
Vasemmalla omistajan valmistama ’Hartwall Gin Long Drink’ (5,5 %). © Kuva: J.T. Laakso.

Alkuvuonna 2021 Hartwall Oy:n omistukseen siirtynyt ravintolapanimo Helsingin keskustassa avataan tänään pe 11.06.2021 kello 16.30. Helsinki Bryggeri Brewhouse (suom. ’Helsingin panimo panimo’) toimii remontin jälkeen aluksi Helsingin Torikortteleiden sydämessä pihaterassilla.

Panimoravintola siirtyi helmikuussa tehdyissä kaupoissa NoHo Partners Oyj:n omistukseen ja on edelleen muutos- ja remonttitöiden kohteena.

Helsinki Bryggeri -panimon panimo-päällikkönä jatkaa Roope Lehtoranta. NoHon ravintolapäällikkö on Perttu Pesonen.

Helsinki Bryggeri tulee valmistamaan sekä samoja tuotteita kuin Bryggeri Helsinki että yllätyksellisiäkin uutuuksia. Terassin alkuvalikoimassa on viisi Bryggeri-hanaa.

– Valikoimassa on tuttu vehnäolut ja uudistetut IPA sekä lagerit, panomipäällikkö Roope Lehtoranta kertoo. – Yllätyspuolta edustaa hedelmäpommi: Fruit Bomb Ale.

Myöhemmin valmistuvaan sisätilan ravintolaan on luvassa peräti 20 hanapaikkaa – aiemmin oli kahdeksan. Hanoihin tulee myös muiden panimoiden tuotteita.

Kesällä avataan panimomyymälä, josta saa ostaa mukaan paikallapullotettuja enintään 5,5-prosenttisia juomia. Hartwallin omistuksen mukana ravintolapanimo on menettänyt oikeuden myydä ulos vahvoja oluitaan sekä olutveron pienpanimovähennyksiin.

eeeeeeeeee Asiakkaat rahoittivat panimoravintolan

Rakuuna Olut Oy avasi Bryggeri Helsinki -panimoravintolan vappuna 2013. Rakuuna Olut keräsi ns. joukkorahoituksella asiakkailta huomattavan summan panimoravintolan rahoitukseksi.

Panimotoiminta myytiin tanskalaisomisteiselle Hartwall Oy:lle ja ravintolaliiketoiminta samanaikaisesti Suomessa ja pohjoismaissa toimivalle tamperelaiselle pörssiyhtiölle NoHo Partners Oyj:lle vuoden 2021 helmikuussa.

Hartwall on kertonut avaavansa ravintolapanimon myös Tampereelle, rautatieaseman päälle rakennetulle massiiviselle tasolle kauppakeskuksineen, viihde- ja ravintolamaailmoineen. NoHo Partners on suuri tekijä ravintola-alalla. Omistuksiin kuuluu myös olutpubeja. Aikaisemmin NoHolla (silloinen Restamax) oli lyhytaikainen belgialaistyylinen olutravintola (’bier café’) Tampereella ja Helsingissä. Nykyisin NoHolla on yhdessä Pyynikin Käsityöläispanimon kanssa ja Pyynikin nimellä panimoravintolat Tampereen ja Helsingin ydinkeskustoissa.

* LUE lisää avaamisesta: Bryggeri Helsinki avataan vapun aattona 2013.
– ja vastaanotosta: Bryggerin oluet, sisustus, ruoka.

* Helsinki Bryggeri Brewhouse (panimo), Sofiankatu 2, Hki. Avoinna 11.06.2021 alkaen koronarajoitukset huomioiden pe, la 12-23, ke, to 15-23. Aluksi avautuu vain terassi. Ruoka-annoksia toimittaa viereinen Salutorget-ravintola.

Helsingin uusin pubipanimo valmistaa heti aluksi 10 erilaista olutta

leave a comment »

Gustavo Vale © Kuva Arto Holappa.

Ruoka- ja olutravintolana 65 vuoden aikana tutuksi tullut Viisi Penniä on pitkittyneen uudistusremontin aikana alkanut sonnustautua panimoravintolaksi. Ovet avautuvat asiakkaille touko-kesäkuun vaihteessa. Luvassa on jopa kymmenen erilaista oman panimon olutta.

Vuodesta 1956 Helsingin Töölöntullilla toiminut ravintola on onnistunut yhdistämään kahden rinnakkaisen taloyhtiön liikehuoneistoja. Viime kuukausien aikana myös rinnakkaiset kellaritilat on yhdistetty ja Viiden Pennin ravintolapanimo, Mad Hopper Brewing Company on valmistunut.

Ravintolapanimossa on jo viikon verran tehty olutkokeiluja. Panimoravintolassa hiotaan remontin jälkiä ja valmentaudutaan keittiöpäällikkö Tommi Karhun johdolla ottamaan huomioon kellaripanimon tuotteiden tarjoamia mahdollisuuksia ruokalistoja laadittaessa. Ravintola on edelleen siis kiinni – näillä näkymin avajaisvaiheeseen päästään kuukauden kuluttua.

Luvassa on mahdollisesti jopa kymmenen erilaista omaa olutta jo avaamisvaiheessa. Ainakin saksalaisvaikutteinen vaalea pintahiivaolut kölsch, tumma portteri / stout sekä wienertyylinen lager.

Mad Hopperin oluenvalmistaja Gustavo Vale on saapunut perheineen Helsinkiin helmikuussa. Vale on syntyisin Brasiliasta, mutta asunut jo kouluiästä alkaen Yhdysvalloissa. Hän on opiskelut panimoalaa Berliinissä ja työskennellyt käsityöpanimoissa Saksassa, USA:ssa ja Brasiliassa.

Viisi Penniä on pian panimoravintola. © Kuva J.T. Laakso.

Saksan Baijerissa Vale työskenteli Paulanerin ravintolapanimossa mestarin apulaisena. Brasiliassa hän perusti oman Cerveja Artesanal Abáris -vieraspanimon, jonka nimissä valmistunut böömiläistyylinen Schwarz -olut (5,0 %) voitti kultamitalin European Beer Star -kilpailussa vuonna 2015.

Mad Hopperissa Gustavo Vale lupailee valmistavansa jopa yhden uuden oluen joka viikko.

Paljon on kiinni siitä, mitä asiakkaat haluavat, Vale toteaa nöyränä. – Aloitamme laajalla repertuaarilla. Listalla on kolme erilaista NEIPA-olutta, pohjoissaksalainen erikoisuus, vehnäolut Berliner Weisse, belgialaistyylinen vehnäinen ’valko-olut’ witbier sekä hedelmäinen sour IPA (India Pale Ale).

Abáris Schwarz 2015.

New England IPA eli NEIPA tarkoittaa eksottisen hedelmämäisiä, moderneja India Pale Ale -muunnelmajuomia, joiden tyylin ’perinne’ lienee vajaat kymmenkunta vuotta.

Vale on nyt toinen brasialialaistaustainen panimomies vaikuttamassa suomalaiseen oluttuotantoon. Se ensimmäinen on Tuusulassa vuonna 2014 perustetun, kesällä Helsingin Viikkiin siirtyvän Cool Head -panimon vetäjä Cleber Goncalves.

Panimoravintola Viiden Pennin omistajayhtiön Onniravintolat Oy:n toimitusjohtaja Gianjot ’Dollar’ Singh on huojentunut monenlaisten haankaluuksien – panimokellarin täyttyminen vedellä, remonttifirman konkurssi… eikä vähiten koronapandemia – jälkeen.

– Vastoinkäymiset ovat vain vahvistaneet meitä. Tästä lähtien keskitymme panimon oluiden laadun varmistamiseen sekä ruokatuotteemme hiomiseen.

PS. espanjan kielen sana ”vale” tarkoittaa suomeksi ”okei” (huudahdus), mutta myös ’vapaalippu’ ja ’jäähyväiset’. Toivotaan, että Jäähyväis-Kustaa jakaa ahkerasti ’vapaa (ilmais-) olutlippuja’ uutuuksista kiinnostuneille maistelijoille.

* LUE myös: Viiden Pennin kellariin tulee olutpanimo

……….* Panimoravintola Viisi Penniä / Ravintolapanimo Mad Hopper Brewing Co,
………. Mannerheimintie 53, Töölö, Hki. Avataan yleisölle toukokuun lopussa 2021.

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 16-21: Tammikypsytetty stout rospuuttokauden lämmittäjä

leave a comment »

* Routa Oak Aged Imperial Stout, Tornion Panimo Oy, Tornio yhteistyössä Pohjoisen Panimo Maistila Oy, Oulu 

Pisteet 90 / 100. Koffin portteri -asteikolla 94 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Tänään maanantaina pääsee eteläisissäkin maakunnissa taas pubeihin, terassillekin. Koronasulku on kestänyt peräti puolitoista kuukautta, kaksi kertaa kolme viikkoa. Ensimmäisen pubipäivän ensimmäisten maistelujen huipentumana testiryhmä osui pubissa todella sopivan vahvan portterierikoisuuden seuraan. Voisiko keväiseen viilentyvään iltapäivään löytyä mitään sopivampaa kuin rommitynnyrissä kypsytetty vahva, aromaattinen stout. Tästä on hyvä alkaa totutella koronanjälkeiseen uuteen normaaliin.

Väri on tumma, musta, täysin läpinäkymätön, kauniin kirkas. Vaahto on tummanruskea, pikkukuplainen, tiheä, niukka. Tuoksu on paahteinen, lakritsamainen, aavistuksen tervamainen.

Maku on täyteläinen, kuiva, paahteinen, tuoreen hedelmämäinen, tervamainen, suoraviivainen – saattaa liittyä myös liian viileään tarjoilulämpötilaan. Juoman vahvuutta ei maistellessaan huomaa, mutta rauhallisen nautiskelun jatkuessa pitkään myös samettisen pehmeä täyteläisyys ja voimakkuus alkavat tuntua. Voimaa, tanakkuutta ja aromaattisia sävyjä nousee jälkimaussa hienosti esille.

Kevään routakeleille loistavasti sopiva olut on taitava taidonnäyte pohjoisesta oluenvalmistuksesta.

Valmistuksessa käytetyt mallaslajikkeet ovat: karamelli, rapea suklaa, rapea paahdettu ohra, rapea mustamallas, kauramallas ja vaalea ale-mallas. Humalat ovat east kent goldings ja magnum.

Stout on kypsytetty tammisissa rommitynnyreissä, joissa oli kypsytetty 26 vuotta guyanalaista rommia. Erä rommia on ajautunut yrityskauppojen mukana Tornion Panimon tislaamolle: Routa Premium Guyana Pure Rum 1988 (55 %), Alkossa 197,53 € / 0,5 l.

Ruokajuomana hyvin maustetun pihvin, sisäelinten ja riistapaistin kanssa. Sopii myös makeiden jälkiruokien kanssa.

– J.T. Laakso 

9,5 %-til., tumma, musta pintahiivaolut, tammiviskitynnyrissä kypsytetty stout, imperial stout BA (oak barrel aged ); kantavierre 19,5 ˚Pl, katkeroainepitoisuus 50 EBU, väri 90 EBC; ravintosisältö / 100 ml. energiaa  kJ / 70,0 kcal, rasva – g, josta tyydyttyneitä rasvoja – g, hiilihydraatit  g, josta sokereita – g, proteiini – g, suola – g. Suositus tarjoilulämpötilaksi 10-14 ºC. Uutuus 2019.

Hana 0,3 l. Anniskeluhinta 8,00 €. Kertalasipullo 0,33 l. Alkon tilausvalikoima vähittäismyyntihinta 6,53 €; panimomyymälässä, Tornio 5,50 €. (hana)    

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

Written by Toimittaja

19.04.2021 at 14:15

Maanantaina kello 5 ravintolaan!

with one comment

© Kuva J.T. Laakso.

Ravintolasulku päättyy tulevana maanantaina 19.04.2021. Ravintolat, kahvilat, baarit ja pubit voidaan avata kello 5.00. Anniskelu voidaan aloittaa kello 7.00. Sosiaali- ja terveysministeriön tänään (16.04.2021) aamupäivällä julkistama asetuksen muutos tulee voimaan 19.04. klo 0.00.

Ravintoloita ja pubeja avataan, mikäli ravitsemusliikkeen omistaja haluaa avata sen.

Koronapandemian hallitsemiseksi määrätty sulkutila (29.03.-18.04.2021) päättyy, mutta voimaan tulee edelleen useita rajoituksia. Pääosin Suomi jakautuu kahteen osaan pandemiatilanteen vakavuuden mukaan. Tiukat rajoitukset ovat voimassa eteläisissä maakunnissa ja löyhemmät maan pohjoisosissa.

Ravitsemisliikkeiden rajoitukset 19.04.2021 lukien: Uusimaa, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjanmaa

Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on kolmasosa asiakaspaikoista. Alkoholia saa anniskella klo 7-17, ja sallittu aukioloaika on klo 05-18. Muissa ravintoloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Anniskelu on sallittu klo 7-17 ja sallittu aukioloaika on klo 05-19.

Näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen ovat kiellettyjä.

Ravitsemisliikkeiden rajoitukset 19.04.2021 lukien Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla

Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Asiakaspaikkarajoitus ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.

Anniskelu päättyy klo 22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki klo 05-23.

Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen ovat kiellettyjä.

Tarkennuksia asetukseen tehdään viikoittain

Asetuksessa määriteltyjä rajoituksia tarkastellaan tautitilanteen kehittymisen mukaan kahden viikon kuluttua eli vapun jälkeen 03.05.2021. Sen jälkeen rajoituksia tarkastellaan viikoittain ja mahdolliset muutokset toteutetaan hallituksen päättämillä asetuksen muutoksilla.

Esimerkiksi ravintoloiden ja pubien terassien avautuminen ratkaistaan vasta kahden viikon kuluttua vapun jälkeen.

Written by Toimittaja

16.04.2021 at 11:09

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 13-21: Oikea käsityöolut ei ole pelkkä houkutteleva nimike

leave a comment »

* Duchesse Cherry, Brouwerij Verhaeghe, Vichy, Belgia 

Pisteet 93 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Suomen tai suomalaisen olutkulttuurin yksi heikkous liittyy kieleen ja käsitteisiin. Ja ehkä ennen kaikkea kielen käyttöön ja käsitteiden hämärtämiseen. Tänne, kauniin äidinkielen kehittäneen pohjoisen maan arkeen on iskostunut / iskostettu – orwellilaisittain ilmaistuna – uuskielen käsitteitä. ’Olut’ on uuskielellä ’beer’ ja ’brew’, ’panimo’ eli ’oluttehdas’ on ’brewery’ tai ’brew house’ tai hirveimmillään ’brewing company’, ’maistelu’ on ’tasting’, ’baari’ ja ’ravintola’ ovat ’pub’, ’brew pub’ (suora suom. ’panopubi’) ja ’restaurant’. Mainiosti onnistunut olut ei suinkaan on ’maukas’ tai ’hyvä’, vaan ’niin craftia, niin craftia’. (Engl. ’craft’, suom. ’käsityötaito’).

Flanderin Yhdistynyt Kuningaskunta.

MUTTA: asiaan! Käsitteet ’lähituotanto’, ’lähiolut’, ’paikallisolut’ ja ’käsityö(läis)olut’ ovat saaneet uuskieliset merkitykset. Paikallisesti tuotetun suomalaisen lähioluen keskeiset markkina-alueet ovat Kiina ja Yhdysvallat. Käsityöpanimossa enintään sormenpäät koskettelevat näppäimistöä toimihenkilön silmäillessä prosessia automatiikan mittaristolta.

Pitkän panimo- ja olutperinteen maissa käsityömäinen lähtökohta saattaa olla edelleen kunniassa. Belgian flanderilaisen perhepanimon tunnus on “Een weinig minder maar beter bier”, ’hiukan vähemmän mutta parempaa olutta’. Lähitiloilla viljellyt oluiden raaka-aineet valikoidaan huolellisesti ja olut käytetään villihiivoilla. Kuluttajaa ei houkutella Uuden Seelannin tai Australian humalilla.

(PS 1. Olutbaaria ja -ravintolaa tarkoittava käsite ’pub’ tulee englannin kielen käsitteestä ’public house’ (suora suom. ’julkinen’ tai ’yleinen’ ’talo’) ja on siinä määrin yleistynyt uudissana, ettei sitä voine enää pitää uuskielen ilmaisuna. – Emme varmaankaan saa oikeita suomen käsitteitä ’oluttupa’ tai ’krouvi’ enää käyttöön. Yrittämälläkään. )
(PS 2. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas käyttää esimerkillisesti etiketeissään kaunista ja tärkeää suomenkielistä ilmaisua: ”Suuria juomia – pieniä määriä”. Suomalaista sydäntä lämmittää.)

Väri tumma, erittäin tumman rubiininpunainen, kuultaa laidoilta kauniisti läpi, kirkas. Vaahto on valkoinen, hyvin niukka, mutta ohut vaahtorengas pinnan laidoilla kestää pitkään. Tuoksu on voimakkaan marjamainen, kirsikkamainen.

Maku on täyteläinen, pehmeän kuiva, pehmeys tekee sekaan melkein makeutta ja korostaa täyteläisyyttä. Kokonaisuus on upean luonteikas, voimakas, hapanmarjainen, maukas, juotavuuskin on kunnossa. Mukava maistaa hitusen tavanomaista vahvempaakin kriek-tyyliä muistuttavaa kirsikkaolutta.

Duchesse ei ole varsinaisesti lambic, vaan ’länsiflanderilainen ruskea-punainen ale (pintahiivaolut)”, jonka käyminen alkaa villihiivoilla. Belgian Limburgin alueella kasvaneista kirsikoista valmistettu olut lasketaan Bordeaux-viinitynnyreihin kypsymään kuudeksi kuukaudeksi. Tynnereissä olut käy toisen kerran, edelleen villihiivoilla. Puolen vuoden kuluttua mukaan kaadetaan 20 kg belgialaisia hapankirsikoita (”kriek gorsem”) 100 olutlitraa kohden. Sekoitus kypsyy tynnyreissä vielä 24 kuukautta (kaksi vuotta), jonka jälkeen olut suodatetaan ja pakataan. Varsin vankka pohja (16,0 ˚Platoa) rakennetaan mallastetusta ohrasta ja vehnästä. Katkeroita ei käytetä nimeksikään (8 EBU).

Ruokajuomana maukkaan erikoismakkaran, jauhelihapihvin, perunan ja sienimuhennoksen kanssa.

Adolphe ja Paul Verhaeghe aloittivat vuonna 1855 perhepanimon ja -siiderimön toiminnan. Nykyisin panimoa johtaa Karl Verhaeghe, perheen neljännen sukupolven edustaja. Panimo on oikea, aito pien- tai käsityöpanimo, oluet tehdään ’brassée artisanalament’ ja johtava filosofia on: “een weinig minder maar beter bier”, ’vähemmän mutta parempaa’.

Flanderilaisia punaisia Duchesse-oluita alettiin valmistaa 1920-luvulla maailmansodan tuhojen jälkeisessä nousussa. Suosituin näistä oluterikoisuuksista on Duchesse de Bourgogne (6,2 %), ”The one and only” (’ainutlaatuinen’), ‘robijnrood’ (rubiininpunainen) kirsikkaolutsekoite. Valikoimissa myös Suomessa (anniskelussa hana ja pullo, myös Alkossa 4,60 € / 0,33 l., tilausvalikoima). Kolmas Duchesse-sarjan tuote on Chocolate Duchesse Cherry (6,8 %), kirsikkaolut, johon tynnyrikypsytysvaiheessa lisätään kaakaota.

Verhaeghella on kaksi muutakin tuotesarjaa. Barbe-olutsarjassa valmistetaan neljää olutta: vaalea Barbe d’Or (7,5 %), meripihkanvärinen Rufa (8,0 %), punainen hedelmäolut Ruby (7,0 %) ja yönmusta Noire (9,0 %). ”Streekbieren” (’paikallisolut’) -sarjassa on samoin neljä laatua: vaalea Streuvels (7,5 %), janojuoma Vichtenaar (5,1 %), panimon ainoa lager Verhaeghe Pils (5,1 %) ja kirsikkaolut Echt Kriekenbier (6,8 %).

Verhaeghe on valmistanut oluen myös pelkästään Suomen markkinoille. Juha Lehdon ja Servaali Oy:n hyvien yhteyksien avulla hankittu Hyvät Olutravintolat -yhdistyksen kuukauden hanaolut oli Jan Bier (7,5 %) jo tammikuussa 2007. * LUE arvio!

– J.T. Laakso 

6,8 %-til., tumma, punainen pintahiivaolut, hapan kirsikkaolut, kypsytetty tammitynnyreissä; ”Vlaams rood bruin” / ”Punainen ale-sekoiteolut Belgian Flanderista”; kantavierre 16,0 ˚Pl, katkeroainepitoisuus 8,0 EBU, väri  EBC; ravintosisältö / 100 ml. energiaa  kJ / 60,0 kcal, rasva – g, josta tyydyttyneitä rasvoja – g, hiilihydraatit  g, josta sokereita – g, proteiini – g, suola – g. Suositus tarjoilulämpötilaksi 8-12 ºC. Uutuus .

Hana 0,4 l. Anniskeluhinta 9,80 € (Kalakortti 7,48 €); myös klp 0,33 l. Alkon hinta 4,75 € (tilausvalikoima). Maahantuoja Brew Seeker / Momentin Group Oy, Hki. (hana)    

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

Written by Toimittaja

29.03.2021 at 08:55

Ravintoloiden koronasulku jatkuu 18.4. saakka

leave a comment »

Koronaviruksen rajoittamiseen ja hallitsemiseen tähtäävä pubien ja ravintoloiden sulku (08.-28.03.2021) jatkuu uudella kolmen viikon jaksolla sunnuntaihin 18.04. saakka. Eduskunta vahvisti ravintolasulkuun liittyvän lainsäädännön hallituksen esityksen mukaisesti tänään poikkeuksellisessa sunnuntain (28.03.) täysistunnossa.

AVOINNA pubit ja ravintolat voivat olla Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja LapissaKittilän kuntaa lukuunottamatta. Koronapandemian perustasolla olevilla Keski-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla ravintolat voivat olla edelleen avoinna.

Maaliskuun alkupuolella avoinna olleet Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueiden ravintolat on pidettävä suljettuina 29.03. alkaen.

Panimoiden, sahdinvalmistajien ja viinitilojen omat myymälät voivat toimia edelleen tavalliseen tapaan.

Ruokaravintoloiden ateriamyynti ulos, toisaalla nautittavaksi, on edelleen mahdollista kautta maan. Alkoholijuomia ei saa myydä ateriakaupan yhteydessä.

Pääkaupunkiseudulle ja Turkuun kaavailtuja liikkumisrajoituksia ehditään käsitellä Eduskunnassa vasta pääsiäisen jälkeen. Ne voivat astua voimaan aikaisintaan maanantaina 12.04.2021.

Written by Toimittaja

28.03.2021 at 16:47

Iso-Britannia: CAMRA 50 vuotta pubikulttuurin ja elävän oluen puolesta

leave a comment »

#CheersToCAMRA

– Camran 50-vuotisjuhlallisuudet alkavat ehkä ennätyksellisen vaikeana aikana juuri pub- ja panimotoiminnan kannalta kuukausien sulkumääräysten ja epäoikeudenmukaisten rajoitusten ollessa voimassa, brittiläisen oluenkuluttajajärjestön Camran puheenjohtaja Nik Antona huokaisee.

Campaign for Real Ale eli Camra perustettiin vuonna 1971, kun muutama perinteisen englantilaisen tuoreoluen ystävä huolestui suurten mannereurooppalaisten teollisuuspanimoiden (”big six”, suom. ’iso kuusikko’) aseman vahvistumisesta Brittein saarilla.

Käsipumpulla ilman lisä- tai ponneaineita annosteltavaa olutta kutsutaan nimellä cask ale (suom. ’tynnyri olut’) ja kansan suussa myös Real Ale (suora suom. ’oikea / aito olut’).

Nik Antona korostaa, että vuosipäivän juhlimisen rinnalla olutalan tulee vahvistaa sitoutumistaan pubien ja kuluttajien puolesta juuri nyt kuten myös huomispäivänä. – Meidän pitää varmistaa, että tulevaisuudessakin on hyviä pubeja tarjoamassa hyviä oluita kaikissa yhteisöissä myös seuraavat 50 vuotta.

oooooooooo* Juhlintaa pitkin vuotta

Camra käynnistää juhlavuoden tapahtumat tiistaina 16.03.2021. Koko vuoden ajan tulee olemaan monenlaista juhlaan liittyvää toimintasisältöä. Koronapandemia tietenkin vaikuttaa toteutuksiin. Yleisö pääsee tutustumaan läheisesti kampanjoinnin huippuhetkiin viiden vuosikymmenen ajalta. Kymmentä huipputapausta esittelevät verkkomateriaalit julkistetaan yksi kerrallaan kuluvan juhlavuoden aikana.

Vuoden aikana palkitaan 50 merkittävää henkilöä, ryhmää tai yritystä, jotka ovat edistäneet real ale -tavoitteita. Kultamitalistit eli Golden awards -voittajat julkistetaan pitkin vuotta.

Juhlaolutlaatikoihin kootaan 11 erikoisolutta, joiden valmistukseen brittiläiset panimot ja niiden huippupanimomestarit ovat virittäytyneet teräkunnossa. Laatikkoon sisältyy myös 50-vuotisjuhlalasi. Ennakkotilauksia otetaan vastaan 31.03. alkaen.

50 years of Camra ja Laura Hadland.

Camra julkaisee maaliskuussa historiikin 50 Years of CAMRA (224 sivua, pehmeäkantinen, hinta 16 £ eli 18,63 €). Kirjan on koonnut Thirst Median (suom. ’janomedia’) viestintäyrittäjä, toimittaja Laura Hadland.

Camran alusta saakka julkaisema tabloidimuotoinen kuukausilehti What’s Brewing muutetaan toukokuussa verkkolehdeksi. Verkkolehti alkaa julkaista myös uutiskirjettä Camran jäsenille. Neljännesvuosijulkaisu Beer säilyy edelleen kehitettynä painettuna laadukkaana aikausilehtenä.

Koronapandemian vuoksi Camran talviolutfestivaali on saanut nimeensä lisäkkeen: ’kotona!’. Great British Beer Festival Winter At Home! järjestetään maaliskuussa tulevana viikonloppuna 19.-21.03.2021.

Camran vuodesta 1972 alkaen järjestämä suurkoitos Great British Beer Festival 2021, saattaa kokea viime kesän kohtalon eli joudutaan mahdollisesti toteuttamaan verkkotapahtumana. GBBF on varannut Olympia-hallin Lontoossa elokuulle, 03.-07.08.2021, mutta järjestäjä kehottaa varautumaan muutokseen.

oooooooooo* Suomessakin on Camran ystäviä

Camralla on runsaasti ystäviä ja ihailijoita myös Suomessa. Valtava menestys Iso-Britanniassa on toiminut mallina olut-, pub- ja panimokulttuurin edistäjille kaikkialla maailmassa. Vuosikymmen sitten vuonna 2011 Camran juhlistaessa perustamisensa 40-vuotisjuhlallisuuksia Suomessakin järjestettiin Camra-tilaisuuksien sarja, seminaarikin. Samat järjestäjät aikovat olla asialla myös tänä vuonna, ehkä kesällä sulkutilan mahdollisesti purkauduttua.

oooooooooo* LUE: Camra 40-vuotta, Helsinki 2011.

oooooooooo* CAMRA says this is real ale. 2010-luvulla kuluttajat – Britanniassakin – siirtyivät entistä enemmän pubeista kotioloihin. Cask ale -valmistajat alkoivat pullottaa tynnyriolutta, joita Camra sitten suosittelee. Nyt kun pubit – Suomessakin – ovat kiinni voi kaupasta tai Alkosta onnistua löytämään Camran suosittamaa tynnyrituoreolutta, pullon kerrallaan.

oooooooooo* Olutkansalaiset kaikkialla maailmassa – siis kaikki olutsuomalaisetkin – voivat tervehtiä juhlivaa Camraa lisäämällä viesteihinsä aihetunnisteen: #CheersToCAMRA.

Helsinkiläistä olutta maistellaan nimikkopäivänä 3.3.

leave a comment »

Huomenna keskiviikkona hiljennytään muistelemaan ja kunnioittamaan helsinkiläisen oluen perinnettä. HelsOP eli Helsinkiläisen Oluen Päivä on asetettu maaliskuun 3:teen vuodesta 2016 alkaen, nyt siis viidettä kertaa.

Päivä on valikoitunut kaupungin ensimmäisen teollisen panimon, vuonna 1756 perustetun Stora Bryggerietin luvansaantipäivän 3.3.1759 mukaan.

Panimoala juhlisti suomalaisen oluen 250-vuotisjuhlavuotta paljastamalla 21.12.2006 Stora Bryggerietistä kertovan laatan Helsingin Eteläsatamassa. HelsOP:n juhlistaminen alkoi siis vuosikymmen myöhemmin 260-vuotisjuhlavuonna ja jatkuu edelleen nyt, 265-vuotisjuhlavuonna.

Vuonna 2017 valmistettiin HelsOP:n juhlaolut. H.O.P. 2017 vehnäolut (5,6 %). * LUE: H.O.P. 2017 (5,6 %) arvio.

Suomalainen panimoteollisuus 250 vuotta muistolaatta 2006.
Suomalaisen panimoteollisuusden 250-vuotisen perinteen muistolaatta paljastettiin Tuomaan päivänä 21.12.2006 Helsingissä Eteläranta 12:n kohdalla. © Kuva: J.T. Laakso

Päivän juhlistamista varjostaa tänä vuonna koronapandemiatilanne. Useimmat olutravintolat ovat kuitenkin edelleen avoinna ja valmiina tarjoamaan mahdollisuuden helsinkiläisen oluen nautiskelutuokioon. Monia helsinkiläisoluita saa myös Alkosta, päivittäistavarakaupoista ja panimomyymälöistä.

Helsinkiläisiä oluita valmistavat tänä päivänä: Perhon PanimoStadin Panimo (HUOM! Osittain valmistus Iisalmessa), Suomenlinnan Panimo (HUOM! Pääosa tuotteista valmistetaan Vantaalla), Etko Brewing8-bit BrewingBrewniverseMamu panimo. Hiljattain Hartwallin omistukseen siirtynyt Ravintolapanimo Bryggeri Helsinki on tilapäisesti suljettu.

* LUE uutinen 2016: Helsinkiläisen Oluen Päivä ensimmäistä kertaa.

Written by Toimittaja

02.03.2021 at 10:01

SULKU! Ravintolat kiinni 8.-28.03.2021

leave a comment »

Suomen hallitus tiedotti juuri tänään torstaina (25.02.2021) päätöksistään koronapandemian leviämisen hillitsemiseksi. Hallituksella on – presidentin siunauksella – valmius toteuttaa kevään 2020 mallin mukaisesti poikkeusolojen – ei siis kuitenkaan poikkeuslain – toimenpiteet kolmeksi viikoksi alkavan maaliskuun aikana: 8.-28.03.2021. Pubit ja ravintolat suljetaan kokonaan – noutoruoan myyminen on kuitenkin mahdollista viime kevään tapaan.

Jos kahta kertaa voi jo kutsua perinteeksi, niin edessä on ”perinteinen kevätsulku”.

Kansainvälisen Naisten Päivän (ma 8.3.) perinteiset maistelutuokiot on siis syytä siirtää Naisten Päivän aattoon, sunnuntaille. Silloinkin on otettava huomioon nykyisiä rajoituksia ja suosituksia, esimerkiksi korkeintaan kuuden henkilön yhteiskokoontuminen pääkaupunkiseudulla, istumapaikka kaikille pubeissa ja hygieniasuositukset. Kuuden henkilön kokoontumisrajoitus koskee myös yksityisiä tapahtumia.

© Kuva J.T. Laakso

Kolmivaiheisesti porrastetun pandemian etenemisen katsotaan siirtyneen toiseen leviämisvaiheeseen seitsemällä alueella: Helsinki ja Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme, Vaasa, Ahvenanmaa ja Lappi. Näillä alueilla uudet varovaisuustoimenpiteet toteutetaan tiukimmin.

Toisen leviämisvaiheen alueilla uudet lisätoimet ovat: yli 6 henkilön kokoontumisrajoitus, yli 6 henkilön yksityistilaisuuksien välttäminen sekä kuntien ja kuntayhtymien tehostuneet toimenpiteiteet karanteenin ja eristyksen toteutumisen seurannassa.

Ravintoloiden sulkeminen edellyttää lainsäädäntöä ja eduskunnan käsittelyä, joiden odotetaan toteutuvan maaliskuun ensimmäisen viikon aikana. Alan yrityksille varaudutaan maksamaan tukea sulun ajalta.

Ensimmäiset sulkemiset alkavat heti

Uusiin näkymiin sopeutuu ensimmäisten joukossa ravintolaketju Restel, joka päätti sulkea kaikki Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella toimivat Hemingway’s– ja Wanha Mestari -ketjujen juomaravintolat heti huomisesta, perjantaista 26.02.2021 alkaen.

– Pääkaupunkiseudun koronatilanne on pahentunut nopeasti ja ravintoloiden sulkeminen on väistämätöntä, Restelin juomaravintoloiden ketjujohtaja Jan Renlund sanoo. – Haluamme omalta osaltamme toteuttaa hallituksen linjausta mahdollisimman nopeasti, joten olemme päättäneet sulkea juomaravintolamme huomisesta alkaen.

Noho Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström on tänään julkistanut koko konsernin 1250 työntekijää koskevat YT-neuvottelut. Sulku vaikuttaa lisäksi Nohon 2000 vuokratyöntekijän asemaan. Monet helsinkiläiset laadukkaat ravintolat kuuluvat Noho-konserniin eritasoisten hampurilais- ja pitsabaarien rinnalla. Mukana on myös olutpubeja, esimerkiksi pari kuukautta sitten Pyynikin Käsityöläispanimon kanssa avattu olutbaari Helsingin Esplanadilla, Savoyn rakennuksen katutasolla.

Written by Toimittaja

25.02.2021 at 10:48

THL esittää: Pubit kokonaan kiinni 14.3. saakka

with 7 comments

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkistanut tänään (18.02.2021) suosituksia uusiksi rajoituksiksi koronapandemian torjumiseksi. Uudet rajoitukset olisivat voimassa seuraavat kolme viikkoa, sunnuntaihin 14.03.2021 saakka.

THL suosittelee, että baarit, pubit ja yökerhot suljetaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kokonaan mahdollisimman nopeasti ja pidetään kiinni 14. maaliskuuta asti. 

HUS-alueella suositellaan julkisten kokoontumisten osallistujamäärän rajoittamista kuuteen henkilöön. Myöskään yksityistilaisuuksiin ei tulisi kokoontua yli kuutta ihmistä. Tällä hetkellä yleisömäärä on rajoitettu 10:een.

Lisäksi THL suosittelee, että HUS-alueen asukkaat välttävät lomamatkustamista oman alueen ulkopuolelle 14. maaliskuuta asti.  Pääkaupunkiseudun talvilomaviikko on tulevalla viikolla 22.-28.02.2021.

THL:n mukaan viime viikkojen aikana HUSin ja muun maan epidemiakehitys on eriytynyt. HUSin alueella ilmaantuvuus on neljässä viikossa lähes kaksinkertaistunut 108,9 tapauksesta 100 000:ta ihmistä kohden 185,9 tapaukseen. Samaan aikaan ilmaantuvuus lähes kaikissa muissa sairaanhoitopiireissä on pääasiassa laskenut.

Written by Toimittaja

18.02.2021 at 11:46

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 07-21: Paikallishistoriaan rakentuvaa olut- ja panimokulttuuria

leave a comment »

* Many-Faced Got Imperial Gotland Dricka BA, Jopen B.V., Jopenkerk, Haarlem, Alankomaat 

Pisteet 94 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Alkon helmikuun erikoiserien harvinaisuuksia sisältävässä pienerät-valikoimassa on nyt todellinen erikoisuus! Kokeiltavaksi, maisteltavaksi, tutustumisen arvoiseksi. Hollantilaisoluen taustalla on runsas, useiden vuosisatojen mittainen olut-, sahti- ja panimohistoria, johon liittyy viitteitä suomalaiseenkin juomaperinteeseen.

Väri on puolitumma, ruskea, punertava, erittäin heikosti läpikuultava, samea. Vaahto on savumaisen harmaa, runsas, hauras, kuplainen, takertuu lasin laitoihin, kestävä. Tuoksu on savumainen, melkein kirpeä, tervamainen, pehmeä, katajan aromit vaikuttavat jäävän jonnekin piiloon.

Maku on täyteläinen, makea, savumainen, havupuumainen, hedelmämäinen, suutuntuma on karkea, kokonaisuus kuitenkin tasapainoinen, aromit voimakkaita ja luonteikkaita, jälkimaku on miellyttävä, pitkäkestoinen ja hitaasti hiipuva. Belgialaiset ja laajemminkin benelux-maiden tripel-tyyliset luostarioluet nousevat mieleen. Neljän vuoden aikana pullon pohjalle on laskeutunut tanakka hiivakerros, joka kannattaa sekoittaa lopuksi mukaan olueen. Harmi, että kataja jää muiden aromien jalkoihin, tai jonnekin taakse.

Valmistuksessa käytetään ohra- ja ruismallasta, kazbek- ja glacier-humalaa ja mausteena katajanmarjaa. Juoma käytetään perinteisellä saison-hiivalla ja kypsytetään punaviinitynnyreissä useita kuukausia. Nyt Suomeen tuotu erä on valmistettu vuonna 2016 ja pullotettu 22.12.2017. Parasta ennen -päiväystä ei ole edes mietitty, mikä viittaa myös belgialaisiin luostarioluisiin.

Ruokajuomana palvatun savulihan ja riistapaistin kanssa. Juotavuuden puolesta mainio ja erityinen juhlajuoma.

Aitoa drikkua Gotlannissa.

Gotlandsdricka Itämeressä sijaitsevan Ruotsin Gotlannin perinneolut (’Gotlandsdricka’ eli kansan suussa ’drikku’) on Suomen, Viron saarten ja Gotlannin muodostaman katajaolutalueen sahtien tapaan tuoreolut, jonka valmistuksessa ei (juurikaan) käytetä humalaa ja joka saa mausteisuutta siivilänä käytetyistä katajan (juniperus communis) marjaisista oksista ja olkipedistä. Myös puusta koverrettu kuurna-astia, josta vierre valutetaan käymisastioihin, antaa juomalle mausteensa.

Jopenin ’imperial’ drikku Hollantilainen Jopen-drikku valmistetaan isona keittoeränä modernilla panimotekniikalla terästankeissa, vahvalla humaloinnilla ja kypsytetään viinitynnyreissä. Pitkä säilyvyys vielä pullossakin viittaa pikemminkin Belgiaan kuin katajaolutalueen parhaimmillaan vain viikon verran juotavassa kunnossa säilyviin perinteisiin tuoreoluisiin. (Kaupalliset sahdit niin Suomessa kuin Viron Saarenmaallakin valmistetaan nykyisin ’teolliseen’ tapaan terästankeissa, joskus jopa tietokoneohjelmoituina.)

Mutta Gotland dricka Jopen onkin ’imperial’! Ja joka tapauksessa hieno hanke saada Gotlandsdrickaa tunnetuksi maailmalla ja tuoda esiin vielä ’monikasvoisuutta’ (’many-faced’). Ruotsalaista Gotlandsdrickaa on versioitu myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa. (Kuten Suomen sahtiakin.)

Perinteen kannalta epäkunnioittavana voinee pitää juomapullon etikettiin sisältyvää leikkiä. Kuutiokuvioiden laitoihin kiinnitetyistä kirjaimista muodostuu televisiosarja Game of Thronesin kolmen hahmon nimet: ’hukkunut jumala’, ’vanhat jumalat’ ja ’muukalainen seitsemän’.

Keskiaikainen Haarlem Jopen on saanut alkunsa kotikaupungistaan Haarlemista, joka oli keskiajalla merkittävä olutpanimokeskus. Paikalliset olutkulttuurin harrastajat halusivat palauttaa tämän maineen ja perustivat asiaa ajavan yhdistyksen, Biergenootschap (’oluennauttijat’), vuonna 1992. Perinneoluiden kokeileva valmistus kotioloissa aloitettiin saman tien. Panimo pitää perustamispäivänään 11.11.1994, Haarlemin kaupungin 750-vuotisjuhlavuonna. Panimoyritys Jopen B.V. perustettiin vuonna 1996 – nyt 25 vuotta sitten! – tarkoituksenaan valmistaa oluita vanhojen haarlemilaisten reseptien mukaan. Vanhin käsille saatu oli vuodelta 1407, mikä on otettu yhtiön edelliseen vuonna 2014 suunniteltuun tunnukseen (’reseptejä alkaen vuodesta 1407’). Vuosina 2014-19 käytössä ollut yritystunnus on edelleen nähtävissä Got-pullon kaulaetiketissa. Se vanhin on myös Jopenin ensimmäisiin kuuluvan kaupallisen oluen, Suomessakin valikoimissa näkyneen ’gruit-bierin’ (8,5 %) lähtökohta. Gruit tai ’koyt’ tarkoittaa maustetta.

jopenhrlm1994tunnus
Jopenin uusi yritystunnus 2019.

Jopenkerk Alkuvuosina Jopen toimi vieraspanimona. Oluet valmistettiin useissa eri panimoissa, esimerkiksi Suomessakin tunnetulla Van Steenbergellä. Vuonna 2005 Jopen ryhtyi muuttamaan perinteisestä käytöstä poistettua Jacobskerk-kirkkoa panimokseen. Vuonna 2010 rakennus avattiin uudella nimellä Jopenkerk. Valtavassa tilassa on olutpub, café ja avoin panimotila, jota asiakkaat voivat seurata ruokaa ja juomaa nauttien.

Nimi ’Jopen’ tarkoittaa keskiajalla käytössä ollutta 112 litran tynnyriä (’jopen-tynnyri’), jossa Haarlemin oluet kuljetettiin kuluttajien kolpakoihin.

– J.T. Laakso 

10,5 %, puolitumma pintahiivaolut, punaviinitynnyrissä kypsytetty (barrel aged, BA), ruotsalaistyylinen, sahtimainen katajaolut, Gotlandsdricka eli ’drikku’; kantavierre 20 °P, katkeroainepitoisuus 30 EBU, väri EBC, hollantilainen ’category S’; ravintosisältö 100 ml. energia kJ / 80,0 kcal; rasva g, josta tyydyttynyttä rasvaa g, hiilihydraatti g, josta sokereita g, proteiini g, suola g. Suositus tarjoilulämpötilaksi 12 ºC. Uutuus 2016.

Kertalasipullo oma erikoismuotoilu profiilikuvioineen 0,33 l. Alkon vähittäismyyntihinta 10,26 €. Maahantuoja Brews4U Finland Oy, Hki / Arcus ASA, Norja. (pullotettu 22.12.2017; P.E.-pvm x) 

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

Written by Toimittaja

15.02.2021 at 08:18

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 06-21: Pakkasella vahva bock maistuu ja lämmittää

leave a comment »

* Schneider Weisse Aventinus Weizen-Doppelbock TAP 6, Weisses Brauhaus G. Schneider & Sohn GmbH, Kelheim, Baijeri, Saksa 

Pisteet 100 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Tulipahan pakkaset Suomeen, eteläänkin! Lumineen kaikkineen. Mutta onneksi on maukkaita, vahvoja, lämmittäviä pukki- eli bock-oluita runsaasti valikoimissa. Testiryhmämme ovat jo vuosikymmenen ajan maistelleet rinnakkain parhaita, perinteisiä (vehnä)bockeja, joskus myös uusia, suomalaisiakin, siinä rinnalla vertaillen. Erilaisten testiryhmien antama pisteytys on (lähes) aina alkanut kiitettävällä numerolla 9, mutta joskus on mukava huomata, että mukana on myös täydet 100 pistettä saanut herkku.

Alkanut viikko huipentuu yhdistettyyn laskiaissunnuntaihin ja ystävän päivään (14.2.). Tässäpä vinkki ystävän ilahduttamiseen laskiaislenkin tai laskettelun jälkeen – suoraan hangessa viilennettynä.

Väri on tumma, ruskea, läpinäkymätön, samea. Vaahto on valkea, erittäin runsas, pilvimuotomainen, vaahtopinnan keskelle kehittyy kuplainen kumpare, takertuu laskeutuessaan rikkonaisesti lasin laidoille. Tuoksu on hedelmämäinen, banaanimainen, makea, voimakas.

Maku on täyteläinen, makea, pehmeän runsas, hedelmämäinen, banaanimainen, lievästi kirpeä, salmiakkimainen, hieman toffeemainen, luonteikas, maukas, vahva hedelmämäinen jälkimaku. Tätä vuodesta 1907 tuotettua klassikkoa paremmaksi ei oikeasti vahva vehnäbock voi tulla.

Valmistuksessa käytetään vehnä- ja ohramallasta. Humalalajike on hallertauer herkules. Olut kypsytetään vanhan tavan mukaisesti avosammioissa.

Ruokajuomana miedosti savuisen lihan, grillatun ja savustetun lohen, riista- ja karjalanpaistin kanssa. Rentoutumis- ja seurusteluolut. Sopii sahdin korvikenautinnoksi paikkakunnilla, joiden Alkossa tai ravintoloissa ei ole sahtia (lähinnä Finlandia Sahtia 8,0 % ja 10,0 %).

Baijerilainen perhepanimo on aloittanut vuonna 1872 – vuoden päästä (2022) siis juhlitaan 150-vuotisjuhlavuotta!

Schneider-oluiden nimet näyttävät taas tarkentuneen. Pitkäaikainen tapa, esimerkiksi Aventinuksen kohdalla Unser Aventinus (’meidän Aventinus’), muuttui vuonna 2019 muotoon Mein Aventinus (’minun Aventinus’) ja uusi omistajapolvi Georg Schneider VI.:n johdolla vuodesta 2000 alkaen lisäsi tuotteisiin numeroinnin, esimerkiksi Aventinus on ”TAP 6”. Nyt (2020) on sekä ”Mein” että ”Unser” hävinneet kokonaan ja ”TAP 6” pienentynyt marginaaliin etiketinkulmaan. Uudistus on paras sitten pitkäaikaisen ’Unser Aventinunuksen’ jälkeen. ”Tap” ei ole saksaa, vaan amerikanenglantia ja tarkoittaa olutravintolan ’hanaa’.

* PS. Tätä kirjoitettaessa Alkon verkkosivulla on – edelleen – vanha kuva ’TAP 6 Unser Aventinus’ -oluesta sekä edellinen nimi ”Mein Aventinus…”.

* LUE lisää vinkkejä: Olut-Suomi: Vehnäolutarvioita (useat oluet on arvioitu monta kertaa vuosikymmenten aikana. Tutustu!)

– J.T. Laakso 

8,2 %-til., tumma pullossakäyvä suodattamaton vehnäolut, Weizen-Doppelbock, vehnädoppelbock; kantavierre 18,5 ˚P; 1073-1080 o.g., (Alko 18,6 ˚P), katkeroainepitoisuus 16 IBU (14 EBU), väri 43 EBC; ravintosisältö 100 ml. energia – kJ / 70,0 kcal; rasva g, josta tyydyttynyttä rasvaa g, hiilihydraatti g, josta sokereita g, proteiini g, suola g. Suositus tarjoilulämpötilaksi 8-12 ˚C. Valmistettu vuodesta 1907. 

Kertalasipullo 0,5 l. Alkon vähittäismyyntihinta 4,98 €. Anniskeluhinta 10,50 e. Maahantuoja Brewery International AB, Tukholma, Ruotsi. (P.E.-pvm 20.10.2021)

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

Written by Toimittaja

08.02.2021 at 08:34

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 05-21: Helppoa, mausteista hapanolutta

leave a comment »

* Salted Licorice Raspberry Sour, CoolHead Brew / Plan Beer Oy, Tuusula  

Pisteet 88 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Keski-Uudenmaan Tuusulassa toimii kaksi melko uutta pienpanimoa, vieläpä samalla kadulla. Maku on tuttu ja supisuomalainen, mutta toisen on perustanut brasialialaissyityinen Cleber Goncalves suomalaisten ystäviensä kanssa. Jokin miellyttävän trooppinen hedelmämäisyys leimaa ’kylmäpään’ joitakin tuotesarjoja kiinnostavan mehukkaalla tavalla. Cleber perusti panimon vuonna 2016 – alkanut vuosi on siis 5-vuotisjuhlavuosi.

Väri on vaalea, punainen, vadelmamehun tai –kiisselin värinen, hyvin heikosti läpikuultava, samea. Vaahto on valkoinen, runsas, laskeutuu nopeasti viipyen epätasaisena oluen pinnalla ja lasin laidoilla, keskikestävä, pinnalle muodostuu harvassa muutamia isoja kuplia. Tuoksu on vadelmamehumainen.

Maku on kevyt, lähes kuiva, vadelmamainen, raikas, piirun verran makea lakritsamaisuus tulee mukaan melko alussa, yllättävästi ja mukavasti. Kohtalaisen onnistunut vadelmalla maustettu hapanolut. Juotavuus on helppo ja miellyttävä.

Valmistusainekset ovat ohramallas, vadelma ja raakalakrissajauhe. Valmistajalla on oma menetelmä happamuuteen: ’Nordic sour method’, suom. ’pohjoismainen hapantamismenetelmä’.

Ruokajuomana tavanomaisesti ajateltuna tätä olutta ei voi pitää. Kanelilla maustetun vadelmapullan kanssa jälkiruokavaiheessa.

– J.T. Laakso 

5,0 %-til., vaalea sour ale, hapan pintahiivaolut, maustettu vadelmalla ja lakritsilla, Nordic Sour –sarja; kantavierre 11,9 °Pl, katkeroainepitoisuus 2,0 EBU, väri EBC; ravintoarvot / 100 ml. energia kJ / 40,0 kcal, rasva g, josta tyydyttyneitä rasvoja , g, hiilihydraatit g, josta sokereita , g, proteiini , g, suola  g. Suositus tarjoilulämpötilaksi ºC. Uutuus kevättalvi 2020. 

Tölkki 0,33 l. Vähittäismyyntihinta 5,69 € (Alko, tilausvalikoima); 4,39 €, market. Jakelu Diamond Beverages Oy, Vantaa. (P.E.-pvm puuttuu). 

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

Written by Toimittaja

01.02.2021 at 08:22

%d bloggaajaa tykkää tästä: