OLUTSUOMI – Juomien Suomen uutisia ja tietoa oluesta

Olut-Suomi – oluenystävän oma verkosto

Archive for the ‘Kotiolut’ Category

Hyvä Tuomas 2021 nautti belgitrippeleitä laatupubissa – jo alaikäisenä

leave a comment »

Vuoden 2021 Hyvä Tuomas -huomionosoitus annettiin tänään, Tuomaan päivänä espoolaiselle olutharrastaja Andé Brunnsbergille.

André Brunnsberg, Hyvä Tuomas 2021. © Kuva J.T. Laakso.

– Aloin tutustua olueen alaikäisenä teinipoikana töölöläisnuorten porukassa, vuoden 2021 olutkulttuurin merkittävin hyväntekijä kertoo Hyvän Tuomaan julkistustilaisuudessa Helsingin Töölön Tullinportin kupeessa toimivassa Panimoravintola Viidessä Pennissä.

– Kävimme paikallisessa laadukkaassa olutpubissa ja joimme kaikenlaisia hienoja erikoisoluita, belgialaisia trippeleitä, aleja ja luostarioluita. Meiltä ei koskaan kysytty papereita, koska näiden tuotteiden nauttijoiden ei uskottu olevan alaikäisiä.

Brunnsberg kertoo päässeensä maltaan makuun jo nelivuotiaana, kun vanhemmat huomasivat (alkoholittoman) kotikaljan kadonneen pikkupojan suihin joulupöydässä.

Olutseuroja, talkootyötä, lehtijuttuja

15-17 -vuotiaiden töölöläisnuorten puistoissa pyörinyt pussikaljaporukka perusti myös olutseuran, aluksi vähän vitsinä – puistoissa juotiin muutakin kuin olutta. Sällskapet Ölarne rf (’oluennautiskelijoiden seura’) on edelleen toiminnassa ohjelmistoalalla työskentelevän Brunnsbergin ja parinkymmenen ystävyksen harrastuksena.

Brunnsberg on myös kirjoittanut lehtijuttuja olutaiheista, esimerkiksi Hufvudstadsbladet -sanomalehteen. Hän on usein mielessä, kun Suomen ruotsinkielinen media kaipaa kannanottoja oluiden maailmasta.

– Mielioluitani ovat puhdaspiirteiset saksalaiset lagerit sekä yleensä belgialaiset oluet, Brunnsberg paljastaa.

Uuden Hyvän Tuomaan valitsevat edellisten vuosien merkittävimmät olutkulttuurin edistäjät eli Vanhat Tuomaat. André Brunnsbergin nimittämistä he perustelevat ahkeroinnilla erilaisissa vapaaehtoistehtävissä olutharrastuksen alueella.

Hyvä Tuomas -huomionosoitus merkittävästä panoksesta suomalaisen olutkulttuurin edistämiseksi jaettiin tänään 21.12., Tuomaan päivänä, 28. kerran. Muutamina vuosina huomionosoitus on annettu kahdelle henkilölle, joten vuonna 2021 palkittiin 33. Hyvä Tuomas (miehiä 30, naisia 3).

Jokavuotisen Hyvän Tuomaan valinnasta vastaavat Vanhat Tuomaat eli edellisten vuosien Hyvät Tuomaat. Muutamina vuosina, viimeksi vuonna 2018, on nimitetty myös Paha Nuutti, erityisen pahasta ja vahingollisesta toiminnasta.

PS. Brunnsbergin mainitsema ’laadukas töölöläisravintola’ lausuttiin oikeasti myös nimeltä.
Tässä artikkelissa edelleen toimivan ravintolan nimi on jätetty kuitenkin pois – vaikka
anniskelurikos olisi jo vanhentunutkin. (toim. huom.)

* LUE: Hyvät Tuomaat ja Pahat Nuutit vuodesta 1994 alkaen.

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 45-21: Ruista ranteeseen!

leave a comment »

* Ryyskä Quadryepel 2021, UG – United Gypsies Brewing Oy, Lohja 

Pisteet 91 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

ruissecalecereale
Rukiintähkä. Kuva: Fazer.

Mukavaa Miesten viikkoa! Miessukupuolen oma teemaviikko on marraskuun alkupuolella ja huipentuu aina isän päivään, joka on tänä vuonna sunnuntaina 14.11.2021. Miesten viikkoa juhlitaan Suomessakin jo 17. kerran. Mutta millainen olut voisi olla juuri ’miesten olut’? Yhdeksi kriteeriksi voidaan ehdottaa oluen vahvuutta ja vahvan miehekkään rukiin käyttöä reseptiikassa. Ruista ranteeseen, sanottiin aikanaan ainakin pohojanmaalla.
OlutSuomi (Olutverkko) järjesti syksyllä 2016 olutkansanäänestyksen Suomen ”äijäoluesta”. Rukiinen voittaja oli siinäkin.
* LUE: OlutKansanÄänestys: Äijäolueksi sopii parhaiten…

Naistietäjien mielestä ruis (secale cereale) on Suomen suosituin viljalajike. ”Vanhimmat viljellyiksi oletetut rukiinjyvät ovat löytyneet Lähi-Idästä, jopa yli 11000 vuoden takaa. Suomessa rukiin viljely on alkanut viimeistään 500 eaa. Suomalaiset syövät ruista eniten maailmassa, vuodessa jopa 16 kg henkilöä kohden.” (Martat)
Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna 2017 julkistettiin suomalaisten äänestystulos, jonka mukaan ruisleipä valittiin Suomen kansallisruoaksi. Tämän kunniaksi Kalevalanpäivänä 28.02.2017 vietettiin ensimmäistä kertaa Rukiin päivää.

Väri on tumma, mustanruskea, valoa vasten punertavan sävyinen, kirkas. Vaahto on valkea, tiheä, niukka, muodostaa ohuen renkaan lasin laidoille. Tuoksu on hennosti makean marjamainen, syvän, kypsän viljamainen.

Maku on täyteläinen, puolikuiva, maustemainen, paksun marjamainen, kypsän vadelma- ja karpalomainen, metsämäinen, rommi- ja konjakkimaisia aromeja, yllättävän kevyen tasapainoinen ruisolut, jälkimaussa lievää karheutta, juotavuus on tottumattomalle haasteellinen, harjaantuneelle jopa tasapainoisen helppo. Ruis tuo aromiin syvyyttä, vahvaa luonnetta. Ruista ranteeseen!

Valmistuksessa käytetään ruista neljässä muodossa: ruismallas, karamelliruismallas, Tuoppi-kaljamallas sekä ruishiutale. Rukiin osuus mallaspohjassa on 15 %. Oluen nimi ’quadryepel’ on oivaltavasti muodostettu belgialaisen vahvan luostarioluen nimikkeestä ’quadrupel’. Nimen keskellä on englannin kielen sana ”rye”, suom. ’ruis’. Ryyskällä sinänsä ei ole yhteyksiä luostarioluisiin. ’Tuoppi’ on Laihian Mallas Oy:n erittäin tunnettu kaljamallas, josta voi kotioloissa valmistaa vähällä vaivalla kotikaljaa. Tuoppia käytetään myös hyvin yleisesti esimerkiksi sahdin valmistuksessa tuomaan tummaa väriä ja rukiista jykevyyttä nesteeseen.

Ruokajuomana savulihan, riistaruokien ja vaalean kalan kanssa. Syysolut.

Lohjalla toimiva panimo on perustettu vuonna 2016, viisi vuotta sitten (2021). Aluksi toimintaideana oli tarjota valmiuksia oluentekoon erilaisille ’vieraspanijoille’ / ’kiertolaispanimoille’ eli oluenvalmistajille, joilla ei ole omaa kalustoa eikä paikkaa. Englannin kielellä näistä on käytetty usein käsitettä ’gypsy brewery’, suom. ’mustalaispanimo’. (toim. huom. Olisi hyvin suotavaa, että tämä nimitys ei mitenkään vakiintuisi suomen kieleen.)

Nykyisin UG-panimolla on paljon myös omaa tuotantoa. Panimon vuosituotanto on kaikkiaan noin 100000 litraa.

– J.T. Laakso 

11,0 %-til., tumma pintahiivaolut, vahva ruisolut, ’oluttyylin’ nimi mukaile vahvan trappistiluostarioluen tyylinimeä ’Quadrupel’, mallaspohjassa 15 % ruista neljässä muodossa: ruismallas, karamelliruismallas, Tuoppi-kaljamallas sekä ruishiutale; kantavierre 23,0 °Pl, katkeroainepitoisuus 23,0 EBU, väri  EBC; ravintosisältö / 100 ml. energia 80,0 / – kcal/kJ, rasva  g, josta tyydyttynyt rasva  g, hiilihydraatit  g, josta sokeri  g, proteiini  g, suola  g. Olutmestari Juhani Palttala. Suositus tarjoilulämpötilaksi  °C. Uutuus 2021.

Tölkki 0,33 l. Alkon vähittäismyyntihinta 5,49 €; Panimokauppa Lohjalla 7,00 €. Alkon Kuukauden Erikoiserät ”Pienpanimoiden taidonnäytteet” –valikoima 04.11.2021 alkaen. (P.E.-pvm 12-2023)

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 30-21: Maalaispanimo-oluen tausta ulottuu Rooman keisarikuntaan

leave a comment »

* Olutpaja Agrippina, Olutverstas Oy, Laitikkala, Pälkäne / Helsinki 

Pisteet 93 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Suomalainen, helsinkiläinen ja maalaisolut, jolla on vankka saksalainen perinne on nyt tarkasteltavana. Koronakesän neljännen aallon oloissa on järkevää kannattaa matkailua omassa maassa. Ja mikä olisikaan parempi kohde kuin eteläinen Häme! Sieltäkin löytää hyviä panimokohteita, eikä siis pelkkää sahtia. Tämä hämäläis-helsinkiläis-saksalaistyylinen olut arvioitiin ja pisteytettiin sokkona ja mieluisa yllätys oli huomata olut hienoksi versioksi tunnetusta saksalaistyylistä.

Alkavalla viikolla oluesta kiinnostuneet olutsuomalaiset kokoontuvat Helsinkiin juhlimaan Olut-SuomiFoorumin 15. vuositapaamista. Loppuviikolla on myös Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtuma, jossa on tarjolla yli 30 panimon kymmeniä tuotteita. Pälkäneen panimo ei ole mukana, mutta jossain välissä on hyvä käydä myös tutustumassa helsinkiläisiin olutravintoloihin ja nauttia vaikkapa tuoppi Agrippinaa.

* LUE lisää: OlutSuomessa tapahtuu!

© Kuva J.T. Laakso

Väri on vaalea, keltainen, läpinäkyvä, kirkas. Vaahto on vitivalkoinen, pursuavan runsas, pumpulimainen, tiheä, muodostaa tiheän verhon lasin laitoihin, pian täysverhoon ratkeaa isoja aukkoja, kestävä. Tuoksu on hedelmämäinen, raikas, ruohomainen, mutta myös liimapaperimainen.

Maku on kevyt, kuivahko, suutuntuma on ärhäkkä, varsinkin kun luonteikas isku lopahtaa heti saman tien antaen tilaa viehkeälle, tasapainoiselle, häiriöttömän helpolle, miellyttävälle juotavuudelle. Olut on (hennossa) tyylissään luonteikas ja löytää runsaasti ystäviä esimerkiksi ruokailijoista, kevyen, naisellisen oluen ystävistä, keskusteluun painottavista seurusteluporukoista. Ja tietenkin eri oluttyylejä etsivistä alan maistelijoista.

Ruokajuomana kevyen kalan, risoton, raejuuston, juustojen, juusto- ja munakohokkaan, vihannesmunakkaan ja myös kylmänä maistuvien annosten kanssa.

agrippinacoloniakolschlasiDE
’Agrippina’ -Kölschlasi Kölnistä.

Kölsch-oluttyyli on perinteisiä saksalaisia paikallisoluttyylejä, suosittu Kölnin ympäristössä Rein-joen rannoilla. Kölschillä on EU:n nimisuoja, joten Pälkäneen Agrippinaa ei voi kutsua kölschiksi. Sana ’Kölsch’ tarkoittaa saksassa myös paikallista kieltä, murretta. Niinpä Kölschiä kutsutaankin maailman ainoaksi kieleksi, jota voi juoda.

Olutpajan Agrippinan nimi tulee Rooman valtakunnan keisarinnan Agrippinan mukaan. Hän oli keisari Neron äiti. Ennen ajanlaskumme alkua perustettu Kölnin miljoonakaupunki on latinankieliseltä nimeltään Colonia Claudia Ara Agrippinensium.

Olutpaja on helsinkiläisen oluentekijän Timo Jukan vuonna 2009 perustaman Olutverstas Oy:n tavaramerkki. Olutverstaan / Olutpajan tuotanto alkoi kesällä 2014, mistä alkaen panimo on toiminut Pälkäneen Laitikkalassa, Rönnvikin Viinitilan tiloissa.

– J.T. Laakso 

5,0 %-til., vaalea pintahiivaolut, saksalaisperäistä Kölsch-tyylin perinneolutta muistuttava kevyt ale; kantavierre  °Pl, katkeroainepitoisuus EBU, väri  EBC, ravintosisältö 100ml: energia  kJ /  kcal. Oluentekijä Timo Jukka. Suositus tarjoilulämpötilaksi  °C. Uutuus heinäkuussa 2020.

Hana 0,5 l. Anniskeluhinta 9,70 €; 0,3 l. hinta 5,60 €. Myös kertalasipullo 0,5 l. Saatavana esimerkiksi Rönnvikin Viinitilan myymälässä Pälkäneellä. Jakelu Juomatalo Pikkulintu Oy, Helsinki. (hana; P.E.-pvm ) 

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

Written by Toimittaja

26.07.2021 at 08:02

OLUTVERKON Viikon Olut 15-20: Perinteitä kunnioittava britti-staut Norjasta

leave a comment »

* Prestesonen Brun Staut, Kinn Bryggeri AS, Florø, Vestland, Norja 

Pisteitä: 93 / 100. Koffin portteri –asteikolla 96 / 100.  

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Hieno stautti vuonojen maasta! Alkon huhtikuun erikoiseriin on onnistuttu saamaan vuoden 2015 vuosikertaa, jolloin olut on parhaimmillaan. Laadukas portteri on erinomainen pääsiäisjuoma, joka saattaa sopia myös oluttyyliin tottumattomalle ruokailijalle.

* LUE ja tutustu Alkon erikoisvalikoiman muihin pohjoismaisiin oluisiin: Pienpanimoiden taidonnäytteet  

kinnbryggeriprestesonen075brunstaut19ploVäri on tumma, mustanruskea, läpinäkymätön. Vaahto on valkea, ruskehtava, aluksi runsas, mutta laskeutuu erittäin nopeasti jättäen mehiläispesän kennomaisuutta muistuttavia vaahtokuviota lasin laidoille, kestävä. Tuoksu on paahteinen, suklaamainen, kahvimainen, yrttimäinen, miellyttävän voimakas. Maku on täyteläinen, kuiva, paahteinen, mallasmainen, hieman mämmimäinen, karhean kahvimainen, pehmeä, hienovaraisen vahva katkerointi tuo makuaromiin pistävää terävyyttä, tyylipuhdas, maukas, juotavuus on lähes helppo.

Olut voisi tietenkin olla alkoholipitoisuudeltaan vahvempi, mutta englantilaiseksi, perinteiseksi portteriksi kuusiprosenttinenkin on jo harvinaisen vahva.

Kirkkoherran pojan stautti’ on valmistettu perinteisten, vanhojen englantilaisten portterireseptien mukaisesti ja mukaiseksi. Maltaat ovat Maris Otter pale ale (40%) ja värimaltaat: tumma ruskea (30 %) ja punertava amber (30 %), paahdettua mallasta. Humala on syvän brittiläinen East Kent Goldings (EKG) ja hiivana on käytetty englantilaista ale-hiivaa.

Olut paranee panimomestarin mukaan pullokypsytyksessä viileässä ja pimeässä tilassa 5 vuotta, ja Suomeen on saatu juuri vuonna 2015 valmistunut erä. Stautti on suodattamaton ja pastöroimaton. Ison, paksulasisen pullon pohjalla on hiivasakkakerros.

Ruokajuomana paistetun ja paahdetun pihvilihan, tuhdin loimulohen ja paahdettujen juuresten kanssa. Myös jälkiruokana vaikkapa suklaan kanssa. Helpon juotavuuden takia olut sopii juhlapöytään esimerkiksi pääsiäisenä, vaikka sukulaisten / perheen (koronapääsiäisenä!) keskuudessa kaikki eivät olisikaan brittiläisen portterin
sydänystäviä – entuudestaan.

kinnbryggeri10vuotta19tunnusBiologian professori Espen Lothe perusti Kinn-panimon huhtikuussa 2009, reilut kymmenen vuotta sitten. Hän oli ja on kiinnostunut maukkaasta ruuasta ja juomista sekä niihin liittyvistä perinteistä. Oluisiin Lothe tutustui kotioluen tekijänä, miltä pohjalta oma panimo sitten alkoi rakentua. Panimolla on oma graafinen suunnittelija. Oda Valle vastaa Kinnin graafisesta asusta sekä tuotteiden etiketeistä.

lippunorjaÄidinkieltä arvostavat nauttijat iloitsevat myös norjalaisten käyttämästä oluttyylin paikallistetusta nimestä: ’staut’, engl. ’stout’. Paikalliset oluet tulee aina nimetä omalla äidinkielellä, ja kotimaisesta olutkulttuurista vastuullisesti kiinnostuneiden tulee käyttää omaa kieltään. ’Stout’ on suomeksi ’stautti’, tietenkin.

J.T. Laakso

6,0 %-til., kantavierre 15,8 (Alko 16,9) °Pl, katkeroainepitoisuus 50 IBU (43 EBU), väri – EBC, tumma pintahiivaolut, englantilaistyylinen portteri, stout, ”staut”, suodattamaton, pastöroimaton. Valmistuserä 2015. Panimomestari Espen Lothe. Ravintoarvo 100 ml: energia – kJ / 60 kcal, rasva – g, josta tyydyttynyttä rasvaa – g, hiilihydraatit – g, josta sokereita – g, proteiini – g, suola – g. Suositus tarjoilulämpötilaksi 10-12 ºC. Uutuus 2014.
Kertalasipullo kruunukorkilla 0,75 l. Alkon vähittäismyyntihinta 7,81 €. (Vinmonopolet, Norja 99,90 NOK – Norjan kruunu – eli 8,87 €.) Valmistajalla myös 0,33 l. pullopakkaus. Maahantuoja Kinn Bryggeri AS, Norja. Alkon erikoiserät ”Pienpanimoiden taidonnäytteet” 2.4.2020 alkaen.
(P.E.-pvm 26.11.2020).

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.

Written by Toimittaja

06.04.2020 at 08:31

Sampo Järvi valittiin Vuoden Kotipanijaksi

leave a comment »

Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun voittajaksi on valikoitunut helsinkiläinen Sampo Järvi. Tulokset julkistettiin tänään lauantaina (8.7.2017) Helsingissä. Vuodesta 1995 alkaen järjestettyyn kilpailuun osallistui tänä vuonna ennätykselliset 113 olutta.

Sampo Järvi on työskennellyt monissa olutravintoloissa Turussa ja Helsingissä, parhaillaan HOK-Elannon Ølhus Stockholmissa. Hän on ollut useita kertoja Sinebrychoffin olutmestarikisan loppukilpailussa esittelemässä baarimestaritaitojaan. Vuonna 2011 Järvi sijoittui Olutkisälliksi.

Koulutukseltaan restonomi Sampo Järvi on jatkamassa syksyllä kasvatustieteen opintojaan Turun yliopistossa ja kouluttaa samalla Liiketalousopisto Perhon olutkoulussa.

Kotiolutkilpailussa on neljä sarjaa, joista Sampo Järvi voitti kahdessa.

Valtakunnallisen kotiolutkilpailun 2017 tulokset:

Lager: 1. Juho Lepistö (tšekkityylinen vaalea lager), 2. Kalle Ohvo (saksalaistyylinen pils), 3. Sampo Järvi (tumma bock).

Pale ale: 1. Sampo Järvi (punainen IPA), 2. Jani Kytöharju (Indian Pale Ale, IPA), 3. Tommi Vuori (tupla-IPA, DIPA).

Belgialaistyyliset oluet ja vehnäoluet: 1. Sampo Järvi (vehnäolut, Weissbier), 2. Jussi Wallendahr (saison), 3. Juuso Tenhunen (belgialaistyylinen tumma vahva ale).

Stout ja portteri: 1. Tero Rask (makea Sweet Stout), 2. Sami Vesterinen (Imperial Stout), 3. Markus Utriainen (baltti-portteri).

* Lue lisää: Vuoden Kotipanijat 1995 alkaen.

Written by Toimittaja

08.07.2017 at 13:26

%d bloggaajaa tykkää tästä: