OLUTSUOMI – Juomien Suomen uutisia ja tietoa oluesta

Olut-Suomi – oluenystävän oma verkosto

Archive for the ‘Kilpailut ja äänestykset’ Category

Suomen Paras Olut 2022: 23 pienpanimon 42 olutta karsittiin jatkoon

leave a comment »

Pöytä 3:ssa seurataan tarkkaavaisesti tuomarointiohjeita.

Vuoden 2022 parhaiden kotimaisten oluiden etsintä aloitettiin viikonvaihteessa ensimmäisten tuomarointikierrosten perusteella. Kesän aikana järjestettävälle jatkokierrokselle valittiin 13 sarjassa 42 olutta, joiden valmistajina on 23 kotimaista pienpanimoa. Suomen Paras Olut eli SPO julkistetaan syyskuun alussa.

– Voin todeta, että SPO-kilpailun panimo- ja olutmäärä on erittäin hyvä, kilpailujohtaja Anikó Lehtinen iloitsee. – Kun aloitettiin, olutmäärä oli noin 100. 

Ensimmäinen SOP valittiin syyskuussa 2011 Lahdessa. Oluita oli mukana 99 eli kaikki silloiset suomalaiset oluet, jotka olivat markkinoilla pullotettuina tai tölkeissä. -> L u e lisää: Suomen Parhaat Oluet vuodesta 2011 alkaen.

Tämän vuoden SPO-kilpailuun lähetettiin 427 olutta, 53 panimolta, joista eteenpäin selvisi 23 eli vajaa puolet (43,4 %). Kahden karsintakierroksen jälkeen mukana on 42 olutta eli vajaat 10 % ilmoitetuista.

Laskutavasta riippuen 44,2 % tai 38,7 %
panimoista mukana kisassa

Suomessa on 174 panimotuotteiden (olut, sahti; näistä 37 valmistaa hedelmäviinejä ml. siiderit) valmistusluvan hankkinutta panimoyhtiötä. Panimo- ja Virvoitusjuomateollisuusliitossa on seitsemän jäsenyritystä, joista yksi valmistaa / maahantuo ainoastaan alkoholittomia energia- tai virvoitusjuomia. Hartwallilla on kolme tuotantoyksikköä (HWL Lahti, Mattssonin panimo Lahti, ravintolapanimo Maltti Tampere, ravintolapanimo Helsinki Bryggeri Helsinki), MBH Breweriesillä kaksi (Saimaan panimo Mikkeli, Malmgårdin panimo Loviisa) ja muilla yksi (Olvi Iisalmi, Sinebrychoff Kerava, Momentin Group Mallaskoski Seinäjoki).

Pienpanimoliitto ilmoittaa jäsenyritystensä määräksi 75, joista osalla ei ole valmistuslupaa eikä siis todennäköisesti valmistustakaan.

137 oluenvalmistusluvan haltijasta 53 eli 38,7 % on ilmoittautunut mukaan SPO-kilpailuun. Kaikilla luvanhaltijoilla ei ole valmistustoimintaa, voisi arvioida noin parillakymmenellä. 115 valmistajasta 53 osallistujaa on prosentteina 44,2 %. Kaikista 174 rekisteröidystä valmistajasta 53 osallistujaa merkitsee noin vajaata kolmasosaa (30,5 %).

Hedelmäiset muotioluet toivat väriä tuomarointiin. © Kuvat J.T. Laakso.

* Suomen Paras Olut eli SPO 2022 -kisassa jatkavat esikarsintakierrosten jälkeen (järjestys tässä perustuu alkuperäiseen aakkosjärjestykseen, ei siis paremmuusjärjestykseen):

Oluttyyli: Vaalea lager  

Brew It Better Yourself 5,5 %, Olarin Panimo, Espoo,
Prykmestar Helles 5,5 %, Vakka-Suomen Panimo, Uusikaupunki / StaPa, Hki,
American Mosaical Lager 5,3 %, Stadin Panimo, Hki;  

Oluttyyli: Pils  

Hoppa Extra Pils 5,9 %, Panimo Hoppa / Kymen Kauppakartano Oy, Kuusankoski, Kouvola,
Horisontti Pils 4,9 %, Maku Brewing / Jussi Olut, Tuusula,
Väki Forestfinnish Pils 4,4 %, Panimoyhtiö Hiisi, Jyväskylä;   

Oluttyyli: Tumma tai värillinen lager  

Bock’s Doppelbock 7,5 %, Bock’s Corner Brewery, Vaasa,
Bock’s Dunkel 4,9 %, Bock’s Corner Brewery, Vaasa,
Kaski Mustakaura 5,0 % ,Takatalo ja Tompuri, Ravijoki, Virolahti;  

Oluttyyli: Vaalea tai keskitumma ale  

Red Ale 5,3 %, Stadin Panimo, Hki,
Pacific Pale Ale 5,3 %, Stadin Panimo, Hki, 
Wee Doze 10,5 %, Olarin Panimo, Espoo;  

Oluttyyli: APA ja Sessio IPA  

Prykmestar West Coast APA 5,5 % ,Vakka-Suomen Panimo, Uusikaupunki / StaPa, Hki,
American Pale Ale 5,3 %, Stadin Panimo, Hki,
American West Coast IPA 5,3 %,Stadin Panimo, Hki;

Oluttyyli: NEIPA  

Hazy Hoodz 6,7 %, Olarin Panimo, Espoo,
Hazy IPA 5,5 %, Mallaskoski, Seinäjoki / Momentin Group, Hki,
New England IPA 5,5 %, Stadin Panimo, Hki;

Oluttyyli: IPA  

Every Time We Touch 8,0 %, Etko Brewing, Hki, 
Double IPA 9,0 %, Maku Brewing / Jussi Olut, Tuusula,
Tropical Black IPA 6,5 %, Mallaskoski, Seinäjoki / Momentin Group, Hki;

Oluttyyli: Stout ja portteri  

Blackheart 12,0 %, Mallassepät, Naantali,
Imperial Stout 10,0 %, Maku Brewing / Jussi Olut, Tuusula,
Pata 5,2 %, Mallassepät, Naantali;

Oluttyyli: Vehnäolut  

Brewer’s Classic Weißbier 4,2 %, Saimaan Panimo, Mikkeli / MBH Breweries, Hki, 
Bikini Top 4,3 %, Fat Lizard Brewing Co., Espoo, 
Vehnäolut 4,8 %, Unison Brewing Co, Joensuu;

Oluttyyli: Maustamattomat ja maustetut hapanoluet  

Blue Moment 5,5 %, Linden Brewery, Rauma,
Floridus 7,7 %, Fiskarin Panimo, Fiskari, Raasepori / Bitter B. Oy, Hki (Brukett, Hki),
Zesty Case 5,3 %, Olarin Panimo, Espoo;

Oluttyyli: Maustetut oluet  

Blizzard Smoosh 5,0 %, CoolHead Brew / Plan Beer, Hki,
Mango Capac 5,0 t%, Naïlo Brewing Co., Oulu,
Mufloni Vadelma B-Weisse 5,0 t%, Panimoravintola Beer Hunter’s, Pori;

Oluttyyli: Kypsytetyt oluet  

DBA Bock Me Amadeus 11,9 %, Olarin Panimo, Espoo,
Routa Imperial Stout 9,5 %, Tornion Panimo, Tornio,
Space Noir 10,0 %, Etko Brewing, Hki;

Oluttyyli: Alkoholittomat ja vähäalkoholiset oluet  

Malmgård Oat Ale 0,5 %, Malmgårdin Panimo, Loviisa / MBH Breweries, Hki,
Brewer’s Special Utah Rye IPA 0,3 %, Saimaan Panimo, Mikkeli / MBH Breweries, Hki,
Zero Four 0,4 %, Kråkö Bryggeri / Mitrax Ky, Borgå / Porvoo;

Oluttyyli: Muut oluet  

HopHop DIPL 9,0 %, Loimaan Panimo, Loimaa,
Kaski Savubock 6,5 %, Takatalo ja Tompuri, Ravijoki, Virolahti, 
Tuco 7,0 %, Iso-Kallan Panimo, Kuopio.

Kilpailussa on mukana 23 panimoa, joista lähes puolet eli 10 käyttää itsestään ulkomaankielistä (muu kuin suomi tai ruotsi) nimeä. Oluita on 42, näistä yli puolet eli 23 on nimetty ulkomaankielisellä (muu kuin suomi tai ruotsi) nimellä, oluttyylin mukaan nimetyt eivät kuitenkaan ole mukana tässä luvussa.

SPO-kilpailun järjestää Suomalainen Olut ry, jonka jäsenet ovat Pienpanimoliitto ja Panimoliitto. Harrastajayhdistys Olutliitto ry on mukana kilpailun käytännön järjestelyissä.

Järjestäjät eivät ilmoita julkisuuteen, mitkä 53 panimoa ovat kisaan ilmoittautuneet eli 30 osallistujaa jää arvailun varaan.

Written by Toimittaja

14.06.2022 at 10:30

OlutSuomi – Viikon Olut 15-22: Moninkertainen juhlavuosi Laitilan Kukko-kaupungissa

leave a comment »

* Kukko Pils Juhlaolut, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Laitila 

Pisteet 93 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Laitilan kanafarmikaupungissa ja sen ympäristössä on tänä vuonna syytä juhliin, kaksin- jopa kolminkertaisesti. Ja miksei vaikkapa nelinkertaisesti – saman aiheen ympärillä. Oluenystävät ovat mukana, nyt myös kautta maan.

© Kuva J.T. Laakso.

Oluen väri on vaalea, keltainen, läpinäkyvä, hennosti harmaan samea. Vaahto on vitivalkoinen, runsaskuplainen, pehmeän poutapilvimäinen, takertuu laikkuina lasin laitoihin, keskikestävä. Tuoksu on raikas, hedelmämäinen, katkeromainen. Maku on kevyehkö, kuiva, hedelmämäinen, katkeromainen, viljamainen, tyylikkään tasapainoinen, luonteikas, maukas, juotavuudeltaan lähes helppo. Hieno katkeromainen jälkimaku.  

Valmistusainekset ovat vesi, pilsner- ja vaalea karamelli -mallas, hersbrücker- ja northern brewer –humalat sekä hiiva. Olut kuivahumaloidaan Hallertau hersbrücker -humalalla.  

Ruokajuomana helppo vaalea lager on erittäin yleissopiva erilaisissa yhteyksissä. Liha, makkarat, paistettu ja haudutettu kala, juurekset ja salaatit sopivat hyvin.  

Onnistunut Juhlaolut laajalle kuluttajakunnalle – kuten Kukko Pils on aina ollut 20-vuotisen kehityskautensa aikana. Onneksi olkoon!  

Juhlaoluen ensimmäinen, rajoitettu erä valmistui 16.11.2021 ja levittäytyi vain Laitilan ympäristössä seitsemän ravintolan ja runsaan 40 päivittäistavarakaupan kautta. Laitilan Tehtaanmyymälä tietenkin myös mukana, ja kaukaisin market taisi olla K-Supermarket Manhattan City – ilmeisesti rapakon takana.  

Kukko Pils Juhlaolut juhlistaa kahta, jopa kolmea kohdetta samanaikaisesti. Laitilan Kukko Pils (4,7 %) valmistui myymälä- ja ravintolavalikoimiin 20 vuotta sitten 21.03.2002. Siiderinkeittäjäksi tehtaalle tullut raumalaisnuorukainen Rami Aarikka oli epäonnistunut tehtävässään ja hänet siirrettiin toimitusjohtajaksi. Aarikka antoi Laitilan oluentekijälle tarkan ohjeistuksen: ”Pane sellainen kunnon reippaasti humaloitu kultainen pils, sellainen kuin Aura oli silloin, kun sitä vielä tehtiin Turussa.” Olutmestari Jani Vilpas vastasi: ”Mikäpä siinä, näin teen.”  

Koemaistajiksi Laitilaan pyydettiin juuri perustetun Turun Oluen Ystäväin Seura – TOYSsin edustusto. Samoja henkilöitä (Tanja Raunio, Mikko Hovi, Markku Haapio) kutsuttiin koemaistoon myös viime marraskuussa, kun Juhlaolut oli valmistunut maistelukuntoon.  

Kukko Pils oli Suomen – ja koko maailman – ensimmäinen pienpanimo-olut, joka pakattiin tölkkiin. Silloin vuonna 2002 tölkkiä olutpakkauksena vastustettiin vielä ankarasti. Olutpullojen hallinnointiin oli muodostunut ns. ‘pullopooli’, joka suhtautui hyvin vahvasti vastustaen uusiin tulokkaisiin – 1990-luvulla Suomeen oli perustettu puolen tusinaa uutta pienpanimoa, kuten Laitila vuonna 1995 – ja niiden oli mahdoton saada pullojaan kiertoon poolin yhtenäisten pakkausten sekaan. Tölkki oli siihen aikaan pantiton, eli suoraan hyödytöntä jätettä. Pienpanimo Laitila onnistui yhdessä kaupan organisaatioiden kanssa murtamaan tiensä Kukko-tölkit rutisten myymälöiden hyllyille.  

– Tätä markkinatalouden riemuvoittoa juhlistamaan on pantu Laitilan Kukko Pils Juhlaolut, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas nyt julistaa.  

Kukko Pils 20 vuotta, pienpanimo-olut tölkissä 20 vuotta, TOYS ry 20 vuotta. Tämä vuosi 2022 on kolminkertainen juhlavuosi.  

Oikeastaan listaan voi vielä lisätä neljännen juhlavuoden. OlutSuomen (silloinen Olutverkko) ensimmäinen Kukko Pils –arvio on julkaistu 20 vuotta sitten keväällä 2002. Pilsin edeltäjäoluet, Laitilan ensimmäiset mallastuotteet Kukko Höyryolut (4,3 %) oli ehditty arvioida jo edellisenä vuonna 2001. Siihen aikaan OlutSuomi ei käyttänyt arvioissaan pisteitä – ne tulivat vasta 2010-luvulla.  

* LUE: Kukko Pils arvio, huhtikuu 2002.

– J.T. Laakso 

5,0 %-til., vaalea pohjahiivaolut, lager, pils, ‘suodattamaton, kuivahumaloitu täysmallasolut’ / ‘ofiltrerat torrhumlat helmaltsöl’; kantavierre 12,5 %, katkeroainepitoisuus 32 EBU, väri 11 EBC; ravintoarvo 100 ml: energia 173 kJ/ 41 kcal, rasva 0 g, josta tyydyttynyttä rasvaa 0 g, hiilihydraatit 3,1 g, josta sokereita <0,1 g, proteiini 0,5 g, suola 0 g. Panimomestarit Ville Vilén ja Jani Vilpas. Suositus tarjoilulämpötilaksi 7-12 ºC. Uutuus 16.11.2021. 

Tölkki 0,5 l. Vähittäismyyntihinta 2,99 €, tehtaanmyymälä, Laitila 2,99 €. (P.E.-pvm 23.02.2023). 

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

OlutSuomi – Viikon Olut 14-22: Pale Ale voidaan tehdä myös perinteisen tyylin mukaisesti

leave a comment »

* American Pale Ale, Lindén Brewery Oy, Rauma 

13.04.2022 klo 9-19 Rauma-päivän torijuhla. 17.04.2022 Rauma-päivänä kaupunki täyttää 580 vuotta: 1442-2022. Pääsiäisen takia virallista päivää aiemmin.

Pisteet 91 / 100.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Oluttyylejä on nykyisin satoja, pahimmillaan tuhansia – tosin vain amerikkalaisissa olutkilpailuissa. Mikään mahti maailmassa ei ole oikeutettu säätelemään tyylejä – poikkeuksena eräitä paikallisia kulttuurituotteita, kuten suomalainen sahti ja belgialainen lambic. Kulttuurin ja kuluttajan kannalta oluenvalmistaja tulisi velvoittaa ilmoittamaan tuotteessaan tavoiteltu oluttyyli. Velvoituksen voi esittää kuluttaja. Niinsanottuja itsekeksittyjä, ”omia tyylejä” ei tule hyväksyä eikä ainakaan suosia.

Sitä paitsi oluita voi ja pystyy valmistamaan edelleen kannattavasti myös perinteistä tyylijaottelua noudattaen.

© Kuva J.T. Laakso.

Oluen väri on vaalea, keltaruskea, läpinäkyvä, kirkas. Vaahto on valkoinen, tiheä, niukahko, kestävä. Tuoksu on hedelmämäinen, raikas.

Maku on keskitäyteläinen, kuiva, hedelmämäinen, raa’an mangomainen, katkeromainen, tyylinmukainen, maukas, juotavuus on mukavasti helppo, luonteikkuus kaipaa lisää vahvuutta ja voimakkaampaa katkerointia, jälkimaku on hedelmämäinen ja miellyttävän kuiva.  

Valmistuksessa käytetyt mallaslajikkeet ovat pale ale ja pilsner. Humalat ovat magnum, mosaic ja citra. Käymishiiva on US-05.  

Ruokajuomana vähärasvaisen lihan, jauhelihapihvin ja kalan kanssa.

– J.T. Laakso 

5,3 %-til., vaalea pintahiivaolut, kuivahumaloitu American Pale Ale eli APA; kantavierre 12,4 °Pl, katkeroainepitoisuus 72 EBU, väri – EBC; ravintosisältö / 100 ml. energia / – kcal/kJ, rasva g, josta tyydyttynyt rasva g, hiilihydraatit g, josta sokeri g, proteiini g, suola g. Suositus tarjoilulämpötilaksi °C. Olutmestari Mikko Lindén. Panimo perustettu 2016. Uutuus loppuvuodesta 2018. 

Hana 0,4 l. Anniskeluhinta 9,40 €; 0,3 l. 6,50 €. (hana ). 

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

OlutSuomi – Viikon Olut 04-22: Wehnäbockin wuosikymmen: suomalaisoluiden pysyvää parhaimmistoa

leave a comment »

* Prykmestar Wehnäbock, Vakka-Suomen Panimo, Uusikaupunki / Stadin Panimo Oy, Hki

Pisteet 90 / 100.

Wehnäbockin etiketti sai Suomen Parhaan Oluen sinetin.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

Suomalainen pienpanimokin osaa valmistaa maailmanluokan vertailukelpoisia oluita, kunhan olutmestarit malttavat paneutua oluen tyyliin peittämättä virheitä – ja osaamattomuutta helpoilla extreme/keinoilla. Tällainen suomalainenkin versio saattaa nousta myös suosikiksi.
Hyvä esimerkki onnistumisesta on Uudessakaupungissa vuodesta 2007 toimiva Vakka-Suomen Panimo, jonka perustaja ja alkuvuosien olutmestari Jani Vilpas on kehittänyt useita pitkäikäisiä oluita VASPin vuosikymmenen aikana. VASP tosin oli katkolla kaksi vuotta sitten kevättalvella 2020 ajauduttuaan konkurssiin. Helsinkiläinen Stadin Panimo Oy hankki panimon kuitenkin omistukseensa ja oluentuotanto Uudessakaupungissa jatkuu. Muutamia Vilppaan suunnittelemia oluita valmistetaan edelleen, mutta niitä myös väistyy uusien laatujen tieltä. Suomen Parhaaksi Olueksi valitun mainion Wehnäbockin tarinakin saattaa olla tiensä päässä.
OLUTSUOMI julkaisee tämän viikon olutarvion kunnianosoituksena upealle ja pitkään suosikkiasemassa olleelle oluelle ja sen vuosikymmenelle. Jos oluenystävä vielä törmää Wehnäbockiin pubin pullovalikoimassa tai panimomyymälässä Uudessakaupungissa tai Helsingin Suvilahdessa, kannattaa hankkia – ja nauttia hartaudella.

vaspprmwehnabock17klp033l

Oluen väri on tumma, ruskea, läpikuultava, samea. Vaahto on valkea, savunharmaa, alussa tovin verran keskirunsas, laskeutuu nopeasti, niukka, tiheä, kuplainen rengas lasin laidoilla, vähäisiä kuplia myös pinnan keskiosissa, keskikestävä. Tuoksu on viljamainen, hieman makea.

Maku on täyteläinen, makeahko, pehmeä, kypsän hedelmämäinen, ananasmainen, sitruksinen, sahtimaista banaanimaisuuttakin tulee esille, vankkarakenteinen, luonteikas, maukas.  Olut valmistetaan keittomäskäystekniikalla, mikä tuo maku- ja tuoksuaromit vahvasti esille. Valmistusainekset ovat vesi, ohra- ja vehnämallas, humala ja hiiva. Yleensä vehnäoluessa humalointi ei ole oleellisen tärkeässä osassa, mutta tämä weizenbock on humaloitu amerikkalaisella cascade-lajikkeella.  

Ruokajuomana paahtopaistin ja grillatun kalan kanssa.  

Vuodesta 2010 alkaen tuotettu Prykmestar Weizenbock valittiin Suomen Parhaaksi Olueksi vuonna 2012, kymmenen vuotta sitten. Olut oli Alkon valikoimassa heinäkuusta 2011 alkaen ja poistui vuosikymmenen kuluttua tammikuussa 2021, tasan vuosi sitten.

– J.T. Laakso 

6,2 %-til., tumma, suodattamaton vehnäolut, weizenbock, täysmallasolut, pintahiivaolut; kantavierre 15,3 °Pl, katkeroainepitoisuus 27,2 EBU, väri 30 EBC; ravintosisältö 100 ml energia kJ / 60 kcal, rasva g, josta tyydyttynyttä g, hiilihydraatit g, joista sokereita g, proteiini g, suola g. Alkuperäinen resepti Jani Vilpas. Suositus tarjoilulämpötilaksi °C. Tuotannossa kevättalvesta 2010 alkaen.  

Kertalasipullo 0,5 l. Vähittäismyyntihinta (Alkossa 4,44 €, ei enää valikoimassa, poistunut 08.01.2021); anniskeluhinta €. (P.E. -pvm 09.09.2021)

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita

Sahtimestaruus Hartolan kuningaskuntaan

leave a comment »

Sahdinvalmistuksen Suomen Mestaruus ratkaistiin tänään lauantaina Satakunnassa Jämijärvellä 49 kilpailijan kesken. Voittajaksi nousi Hannu Sirén, ansioitunut vanha tekijä Hartolasta.

Hannu Sirén, Hartola © Kuva J.T. Laakso.

Sirén (422 p.) päihitti toiseksi sijoittuneen honkajokisen Heikki Rajahakan (421 p.) yhdellä pisteellä.

Hartolalainen metsätalousalan yrittäjä Hannu Sirén on vuonna 2014 perustetun Hartolan Sahtiseuran puheenjohtaja. Päijät-Hämeen Hartola on Sahti-Suomen peruskuntia, jossa sahdinvalmistuksen perinne on pitkä.

Sahdinvalmistuksen SM on kerran aikaisemmin (2016, Seppo Koskinen) tullut Hartolaan. Kunta on saanut kunnian järjestää Sahti-SM -kilpailun kahdesti, vuosina 1996 ja 2019.

Hannu Sirén on edustanut kotikuntaansa SM-kisassa muutamia kertoja. Vuonna 2018 Sirén kipusi 3. sijalle. Hartolan kolmas sahtimestari, Tapani Virtanen, sijoittui myös kolmanneksi vuonna 2013.

Kotimaassa matkailevien sahdinystävien kannattaa muistaa, että Hartolassa valmistetaan yhtä harvoista kaupallisista sahdeista. Matti Punakallion valmistama Punakallion Sahti / Hartolan Sahti (9,0 %) on jatkuvasti saatavilla Punakallion omistamalla maalaisidyllisellä Krouvin-tanssipaikalla, jossa on myös camping-, mökkimajoitus- ja saunomismahdollisuudet.

Sahdinvalmistuksen Suomen Mestaruus -kilpailu järjestettiin lauantaina 07.08.2021 Satakunnan Jämijärvellä, Jämi-Areenalla. Paikallinen järjestäjä on LC Jämijärvi.

Sahti-SM -kilpailu, Jämijärvi 2021. Tulokset:

1. Hannu Sirén, Hartola, 422 pistettä;

2. Heikki Rajahaka, Honkajoki, 421 p.

3. Esa Lahtinen, Kuru, Ylöjärvi, 400 p.

4. Terho Liukkonen, Mäntyharju, 399 p.

5. Kauko Kuusikko, Jämijärvi, 382 p.

6. Tuula Viheroja, Rauma, 374 p.

49 kilpailijaa.

Vuonna 2020 Sahti-SM jouduttiin peruuttamaan koronapandemian vuoksi. Suomen Sahtiseura on järjestänyt kilpailuja vuodesta 1992 alkaen. Vuoden kuluttua Sahti-SM kisaillaan eteläisen Hämeen sydämessä, Hauholla. Vuoden 2022 kilpailu on 30-vuotisjuhlakisa.

* LUE lisää: Sahti-SM -kisat 1992-2021.

Kuningaskunta?

Hartola on Suomen harvoja kuningaskuntia, joiden perustamisen on sinetöinyt Ruotsin kuninkaan päätös. Hartola irrottautui emopitäjä Sysmästä 31.8.1784. Kuningas Gustav III nimesi uuden kunnan, tietenkin ruotsiksi, kruununprinssi Gustav Adolfi IV:n mukaan ja kunnan ruotsinkielinen nimi on edelleen Gustav Adolfs. Paikallinen kansa suomensi nimen muotoon Kustavus. Kunnanvaltuusto meni myöhemmin vieläkin pidemmälle ja julisti Hartolan Suomen ainoaksi kuningaskunnaksi marraskuussa 1987.


LUKIJALLE!

Sahtikisan järjestäjä on tosiaan muuttanut pistelaskusysteemiä, mutta unohtanut kertoa siitä – ainakin tiedotusvälineille. Myös Sahtiseuran julkaisemissa kilpailuohjeissa kuvaillaan pistelasku vielä ’vanhaan tyylin’. Suurin ero on se, että vv. 1992-2019 parhaat sahdit saivat vähiten pisteitä (eli enemmän ensimmäisiä sijoja tuomaroinnissa), ja heikommin sijoittuvat saivat eniten pisteitä (eli enemmän heikompia sijoituksia tuomaroinnissa).

Tähän uutiseen liittyi alunperin tällainen huomautus, joka nyt sitten on siis turha:

* * * HUOM! Jämijärven kilpailussa vaikuttaa olevan jokin virhe pistelaskussa, eivätkä Sahtiseuran ilmoittamat pistetiedot vastaa SS-seuran julkaisemia kilpailuohjeita. Tilanne tarkistetaan ja korjataan tähän uutiseen mahdollisimman nopeasti.


Hyvä Tuomas 2020: Mallasohran kehittäjä

leave a comment »

Ohranjalostaja Reino Aikasalo. Kuva Borealis.

Vuoden 2020 Hyvä Tuomas -huomionosoituksen on saanut Reino Aikasalo, eläkkeellä oleva mallasohralajikkeiden jalostaja.

Reino Aikasalo on kotoisin rehevän Vilja-Suomen keskeltä Hollolasta, Lahden naapurista. Hän on tehnyt pitkän päivätyön Hankkijalla ja uuden yrityksen perustamisesta (1994) saakka Jokioisilla Boreal Kasvinjalostus Oy:ssä, josta siirtyi vuoden 2018 alussa viettämään eläkepäiviä Helsingissä.

Ohramallasta ituineen.

Hyvä Tuomas -huomionosoitus merkittävästä panoksesta suomalaisen olutkulttuurin edistämiseksi jaettiin tänään 21.12., Tuomaan päivänä, 27. kerran.

Jokavuotisen Hyvän Tuomaan valinnasta vastaavat Vanhat Tuomaat eli edellisten vuosien Hyvät Tuomaat. Muutamina vuosina on nimitetty myös Paha Nuutti, erityisen pahasta ja vahingollisesta toiminnasta.

* LUE: Hyvät Tuomaat ja Pahat Nuutit vuodesta 1994 alkaen.

Hyvä Tuomas 2019 -tunnustus jaettiin kahdelle: oluttoimittaja ja kirjoitteleva kokki

leave a comment »

rokkajussiHyvaTuomas2019
Jussi Rokka, Hyvä Tuomas 2019. © Kuva J.T Laakso.

Hyvä Tuomas -tunnustuspalkinto ansiokkaasta toiminnasta olutkulttuurin parissa vuonna 2019 myönnettiin kahdelle helsinkiläiselle tänään Tuomaan päivänä (21.12.). Jussi Rokka tunnetaan Helsingin Sanomien toimittajana ja kokkikoulutuksen hankkinut maisteri Mariaana Nelimarkka ruokakirjoituksistaan.

Jussi Rokka on entinen Helsingin Sanomien toimittaja, joka eläkkeelle siirtyneenä jatkaa edelleen HS-oluttestien suunnittelijana ja kirjoittajana. 

Rokka on yksi Suomen nykyisen olutkulttuurin pioneereja. Hän sai jo neljännesvuosisata sitten 1990-luvulla mahdollisuuden julkaista Helsingin Sanomien verkkoversiossa OlutHelsinki -nimistä uraauurtavaa osiota. Siitä kehittyi alalla tiiviisti seurattu tietopaketti uuden ajan nousevista helsinkiläisistä olutravintoloista. Tietopakettia ja olutuutisia myös päivitettiin ajoittain. OlutHelsinki ilmestyi ja päivittyi kolmen vuoden ajan (1998-2000).  

Jussi Rokka tuntee myös oluen valmistuksen. Hän on jo vuosia osallistunut esimerkiksi helsinkiläisen St. Urho’s Pubin portteri- ja sahtiviikkojen Pyhä Urho -festarioluiden valmistajaryhmään.

Vanhat kunnon laatuoluet suosikkijuomia

Helsingin Sanomien ruokasivuilla julkaistiin pari viikkoa sitten (12.12.2019) Jussi Rokan (ja myös viiniasiantuntija Jouko Mykkäsen) joulun ajan suosikkijuomat. Rokan valinnat olivat: Sinebrychoff Oy / Carlsberg Group, Tanska, Porter (7,2 %, Suomi), Brouwerij Rodenbach, Grand Cru (6,0 %, Belgia), Abbey de Notre-Dame de Saint-Remy, Trappistes Rochefort 10 (11,3 %, Belgia), Heller-Bräu Trum GmbH, Aecht Schlenkerla Eiche Doppel Bock (8,0 %, Bamberg, Saksa) ja Fuller, Smith & Turner PLC / Asahi Europe Ltd / Asahi Group, Japani, Fuller’s ESB Extra Special Bitter (5,9 %, Lontoo, Iso-Britannia). 

Kaikki suosikkioluet ovat Euroopan perinteisistä olutmaista ja niitä on valmistettu jo vuosikymmeniä. Modernit, hedelmämehuiset päiväperhot eivät tälle listalle mahtuneet.  

* LUE myös Aromi-lehden julkaisema kirjoitus esimerkkinä toisen palkitun Mariaana Nelimarkan tyylistä. Lehtiartikkeliksi tarkoitettu kirjoitus päättyy sanoihin: ”Tervetuloa Finnjävel, yllätä meidät taas joka osa-alueella!”  

Vastoin Hyvä Tuomas -valinnan alkuperäistä ajatusta vuoden 2019 Hyvät Tuomaat eivät ole tehneet varsinaisesti mitään erityistä olutkulttuurin edistämiseksi juuri vuonna 2019. Tunnustuksesta onkin tullut lähinnä ”elämäntyö”-palkinto tai muuten vaan miellyttäväksi koetun henkilön huomioiminen.

Hyvän Tuomaan valitsevat vuosittain Vanhat Tuomaat eli aiempina vuosina nimetyt Hyvät Tuomaat. Tänä vuonna tunnustus jaettiin 26. kerran. 

Ajatuksena on ollut myöntää vuosittain myös Paha Nuutti -nimitys olutkulttuurin pahimmalle jarrulle kuluneen vuoden aikana. Tästä vuodesta (2019) alkaen Paha Nuutti -nimitys on siirretty seuraavan vuoden Nuutinpäivälle (13.01.). Vuoden 2020 Nuutinpäivän nimitys / nimittämättä jättäminen on vielä avoin. 

Hyvä Tuomas kunniamaininnan saaneet 1994 – 2021 

Lue lisää…

World Beer Awards 2019: Suomalainen pakkausmuotoilu palkittiin, yksi mitali oluellekin

leave a comment »

WBA - World Beer Awards -tunnusMaailman parhaat oluet ja pakkausmuotoilut julkistettiin tänään Lontoossa. World Beer Awards -kilpailussa palkittiin Malmgårdin belgialaisella hiivalla käytetty pintahiivaolut Malmgård Belge (8,0 %).

Pakkausmuotoilun alueella palkintoja satoi Mustan Virran Panimolle ja Sinebrychoffille – jälkimmäiselle tosin lievästi sanottuna epämääräisesti.

mgpmalmgardbelgeale18plo033Loviisalaisen Malmgårdin panimon (nyk. MBH Breweries Oy, Hki) Belge on nyt siis ”Maailman paras (Suomessa valmistettu) tumma belgialaistyylinen olut”. Belge on ollut säännöllisessä tuotannossa syksystä 2009 alkaen, eli kultamitali on komea 10-vuotislahja!

Vuonna 2018 MgP:n pakkausuudistuksen yhteydessä Belge siirtyi pikkupulloon (0,33 l. – alkuperäinen pullokoko oli 0,5 l.). Nyt Alkon valikoimassa 3,99 € / 0,33 l.

* LUE: Belge ale -arvioita vuosien varrelta – myös aivan tuore arvio tasan vuosikymmenen takaa syksyltä 2009, jolloin olut tuli markkinoille.

mustanvirranpanimostolafspaleale16ploSavonlinnalainen Mustan Virran Panimo palkittiin ”Maailman parhaasta (suomalaisesta) pullosarjasta”, siis pullomuotoilusta. Vuonna 2016 perustettu panimo on käyttänyt alusta saakka näppäräntuntuista, kevytlasista pikkupulloa (0,33 l.), joka erottuu muista. Mallia kutsutaan nimellä ’stubby’. Samantyylistä pulloa käytti alkuvaiheessa noin 15 vuotta sitten Suomeen levinnyt saksalaistaustainen Lidl-myymäläketju.

Mustan Virran Panimon oluet palkittiin myös useilla hopea- ja pronssimitaleilla maasarjassa: Suomi.

koffkarhuspeltti18tlk

Keravalaisen Sinebrychoffin Karhu Speltti IPA (5,3 %) palkittiin lappilaisen taidemaalari Helena Junttilan suunnittelemasta hienosta tölkkigrafiikasta vuodelta 2018. Samantyylinen muotoilu on myös Karhu Ruis-IPAn (5,3 %, tlk 0,5 l. ja plo 0,33 l.) etiketissä.

koffkarhusaunajalkiloylyt53pr19tlk033Tarkkasilmäinen lukija kuitenkin huomaa, että WBA-julkistuksessa Karhu Speltti IPA:n kuva viittaa ilmiselvästi toiseen Karhu-perheen jäseneen: Karhu Sauna Jälkilöylyt Lageriin (5,3 %).

Koff Lager (4,6 %) pullo palkittiin ”Maailman parhaasta (suomalaisesta) pullomuotoilusta”. 

Sinebrychoffilla on ollut aiemminkin vaikeuksia tuotteittensa maailmanvalloituksessa. Hyvämuistinen lukija tietää, että itse mestari Michael Jacksonin Maailman oluet -kirjassa kehuttiin Koffin portteria (engl. Sinebrychoff Porter 7,2 %, Alkossa 3,22 € / 0,33 plo), mutta Koffin portterin, Sinebrychoffin johtoryhmän ja kansainvälisen markkinoinnin, Suomi-kuvan rakentajien, kirjapainotaidon mestareiden ja ehkä vielä edesmenneen brittiläisen Michael Jacksonin (1942-2007) perinnönkin harmiksi Kiinassa painetussa kirjassa oli kehujen vieressä Koff Lagerin (4,5 %) punaisena hehkuva värikuva.

koffkarhuspelttiwbamitalissa19karhusauna

World Beer Awards 2019 -kilpailussa Maailman parhaana (suomalaisena) tölkkimuotoiluna palkittiin Karhu Sauna, mutta Karhu Spelt -nimellä! Oluen oikea nimi tosin on ”Karhu Speltti IPA”.

Sahtimestaruus ensi kerran Lahteen

leave a comment »

Suomen Sahtimestari 2019 Ari Rämö Lahdesta Saaran ja kiertopalkinnon kanssa. © Kuva: J.T. Laakso.

Suomen Sahtimestariksi valittiin lauantaina Ari Rämö, 39, Lahdesta.

Paikallinen sahtiseura SahtiLahti juhlii ensimmäistä kertaa oman lahtelaisen Suomen Mestarin kanssa. SahtiLahden perustamisesta tulee kuluneeksi 20 vuotta ensi vuonna 2020.

Sahdinvalmistuksen Suomen Mestaruudesta kilpailtiin 28. kerran lauantantaina 03.08.2019 Hartolassa Päijät-Hämeessä. Mukana oli 51 osallistujaa.

Arviointi tehtiin ensimmäistä kertaa kouluarviostelun tyyliin 4-10 -asteikolla. Edellisinä vuosina tuomarit laittoivat ehdokassahdit paremmuusjärjestykseen sijoille 1-6.

Vuonna 2020 Sahti-SM järjestetään Jämijärven kunnassa Satakunnan ja Pirkanmaan rajalla.

 

 

Tulokset 2019:

1. Ari Rämö, Lahti  ( pistettä)
2. Reijo Mäki, Karvia ()
3. Jussi Mattila, Espoo ()
4. Pekka Nipuli, Heinola ()
5. Jukka Vierimaa, Kalajoki ()
6. Tuula Viheroja, Rauma ()

Sahdinvalmistuksen SM-kisa järjestettiin kautta maan tunnetussa Krouvin-Sahtikrouvissa Hartolan Kalhossa. Krouvinilla on kesäisin suosittuja tanssilavailtoja ja ennen muuta useita kertoja Suomen parhaaksi arvioitua Punakallion Sahtia (9,0 %, 7,30 € / 0,33 l.). Sahti-SM:n järjestäjä oli sahtimestari Hannu Sirénin luotsaama Hartolan Sahtiseura ry yhteistyössä Suomen Sahtiseura ry:n kanssa.

* Lue lisää Sahti-SM -kisoista 1992 alkaen ja sahdista – suomalaisesta perinnejuomasta.

Written by Toimittaja

03.08.2019 at 18:14

OLUTVERKON Viikon Olut 26-19: Vuoden Olutta voi maistella koko vuoden ajan

leave a comment »

* Laitilan Kukko Vahva Pils, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Laitila 

Pisteitä: 89 / 100

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.

suomenarvostetuinolutLWT18taloustutkimusMuistatko mikä valittiin Vuoden Olueksi 2019 HBF-festivaalilla viime huhtikuussa!? Kilpailuhenkisessä ajassamme tärkeätkin palkinnot jäävät usein päivän, muutaman päivän jutuiksi ja vaipuvat sitten unholaan. Juhannus – ja oikeastaan koko kesä, varsinkin jos on mukavan lämmintä ja hyvät olosuhteet – kohottaa suomalaisen mieltä: kesä parhaimmillaan on niin, niin suomalainen ilmiö. (Tosin kesä tietenkin on lähes kaikkialla muuallakin.) Niinpä onkin näin juhannuksen jälkilöylyissä helppo valita viikon maisteluolueksi suomalainen tuote. Ja muistuttaa, että Vuoden Olut on tarkoitettu pidettäväksi tapetilla, ja huulilla, koko vuoden ajan, ensi kevääseen saakka. 

lwtkukkovahvapilstlkAivan tuore valmistuserä Vuoden Olueksi 2019 huhtikuussa valittua vahvaa Kukko Pilsiä! Alko on laskenut Vahvan Kukon hintaa kevään jälkeen 8 senttiä (2,24 -> 2,16). Silti kauppahintaan on vielä rakoa…

Väri on vaalea, kullankeltainen, kirkas. Vaahto on vitivalkoinen, aluksi runsas, laskeutuu ja haihtuu nopeasti jättäen 10 mm:n pitsikuvion ympäröimään lasin laitoja. Tuoksu on vaisu, viljamainen.

Maku on kevyt, kuivahko, hedelmämäinen, aprikoosimainen, hennosti ahdasta luumumaisuutta, helläkätisesti katkeromainen, juotavuudeltaan helppo. Laatutaso ei yllä esimerkkinä olleen saksalais-pilsin rinnalle. Vuoden Olutta kannattaa toki maistella pitkin vuotta aina silloin tällöin.

LWT limonaadikori Tunturi-pyörän tarakalla.Valmistuksessa käytetään pilsner- ja vaaleaa karamellimallasta sekä hersbrücker- ja northern brewer –humalia.

Ruokajuomana juotavuudeltaan helppo ja kevyehkö pils sopii hyvin monenlaisten annosten kanssa, kevyt liharuoka, luumupossu ja grillattu kala kärkipäässä. Myös erinomainen saunaolut.

J.T. Laakso

5,5 %, kantavierre 13,5 p-%, (Alko 13,3 °P) katkeroainepitoisuus 35 (30) EBU, väri 10 EBC, ravintoarvo per 100 ml: energia 190 kJ/45 (Alko 50,0) kcal, rasva 0 g, josta tyydyttynyttä rasvaa 0 g, hiilihydraatit 3,3 g, josta sokereita <0,1 g, proteiini 0,6 g, suola 0 g; vaalea pils-tyyppinen täysmallasolut, lager. Vahvasti humaloitu täysmallasolut. Gluteeniton. Suositus tarjoilulämpötilaksi 7-12 ºC. Vuoden Olut 2019 (Helsingin Olutfestivaali HBF 5.4.2019).

Tölkki 0,33 l. Vähittäismyyntihinta 1,66 €, Alko 2,16 €; saatavana myös hana-astioituna keg 30 l. (P.E.-pvm 22.04.2020).

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.

Daniel O’Connell’s -irkkupubia kiitellään Kultaisella Humalalla

leave a comment »

kultainenhumala2019oconnellsirisbarkunniakirja

Kuva: Daniel O’Connell

Tampereen Rautatienkadulla toimiva irlantilaistyylinen Daniel O’Connell’s Iris Bar sai tänään perjantaina (24.05.2019) Kultainen Humala -kunniakirjan Pirkanmaan olutkulttuurin edistämiseksi tekemästään pitkäjännitteisestä työstä.

Kunniakirjan pokkasi pubin omistaja, irlantilaissyntyinen Simon Foster Tampereella parhaillaan järjestetyssä Suuret Oluet Pienet Panimot eli SOPP-tapahtumassa. 

O’Connell’s on toiminut rautatieaseman tuntumassa vuodesta 1996 alkaen. Pubia pidetään ainoana oikeana irlantilaispubina Tampereella ja se on myös koko Suomen arvostetuimpia sarjassaan.

Kultainen Humala -kunniakirja on myönnetty 17 kertaa vuodesta 2003 alkaen. Tamperelais-pirkanmaalaiset olutseurat Hämeen Tummat ja Vaaleat sekä Salhojankadun Olutseura ry myöntävät vuotuisen kunniamaininnan.  

oconnellsirishbar96tretunnusDaniel O’Connell’s Iris Bar, Rautatienkatu 24, Tampere. Avoinna ti-pe 16-02, la 14-02, su, ma 16-01. Kesäajat 3.6.2019 alkaen ti-pe 18-02, la 16-02, su, ma 18-01.

Suuret Oluet Pienet Panimot SOPP, Ratinan juhlapuisto, Tre, to 23.5. klo 15-24, pe 24.5. klo 15-01, la 25.5. klo 12-01.

Kultainen Humala -kunniamaininta  on myönnetty vuodesta 2003 alkaen
17 kertaa seuraaville oluttoimijoille:

Lue lisää…

HBF: Lagermaa Slovakian teeman kunniaksi Laitilan Vahva Pils valittiin Vuoden Olueksi!

leave a comment »

HBF2019avausSlovakiaSlavomiraMasurovaMarkkuKorhonen

Suurlähettiläs Slavomira Mašurová ja festivaalijohtaja Markku Korhonen kilistelevät 21. HBF:n avatuksi. © Kuva J.T. Laakso.

Helsingin Olutfestivaali HBF avattiin tänään perjantaina (5.4.2019) 21. kerran. Juhlava avaaja Helsingin Kaapelitehtaalla oli festavaalin teemamaa Slovakian suurlähettiläs.

Slovakia muodosti vuoteen 1990 saakka Tšekin kanssa Tšekkoslovakian tasavallan, joka oli yksi maailman merkittävimmistä olutmaista – ja itsenäinen Tšekki on tietysti edelleen.

Melkein kuin muistutuksena Slovakian aikaisemmasta olutmaineesta HBF:n kilpailussa nimettiin Vuoden Olueksi 2019 tšekkityylinen lager, suomalaisen valmistajan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kukko Vahva Pils (5,5 %, 35 EBU, Alkossa 2,24 € / 0,33 l. tölkki).  

Vain kolme kuukautta sitten Suomeen saapunut Slovakian uusi suurlähettiläs Slavomira Mašurová oli hyvin iloinen tästä lähes ensimmäisestä esiintymisestään suurlähettiläänä. 

– Olen juuri muutama kuukausi sitten synnyttänyt poikavauvan ja oluen juominen on ollut tauolla, Mašurová selvittää. – Nyt odotan kesää päästäkseni liikkumaan ja maistelemaan suomalaisia oluita. 

Mašurovan isä työskenteli slovakialaisessa humalatarhassa ja otti usein kaksi lastaan mukaan töihin. Oluen raaka-aine humala tuli siinä hyvin tutuksi pienestä pitäen.

– Meille Slovakiassa on hyvin merkityksellistä, että oluen kaikki raaka-aineet ovat lähituotteita. Humalan lisäksi meillä mallastetaan kotimaisia viljoja ja Slovakia tunnetaan puhtaista vesistä. 

Slavomira Mašurová eli lapsuutensa pienellä paikkakunnalla ison joen varrella, joka virtaa Slovakian vuoristosta Tšekin puolelle – osa vedestä päätyy tšekkiläisiin panimoihin oluen valmistukseen. 

Helsingin olutfestivaali jatkuu vielä lauantaina (6.4.2019) kello 12-01. HBF-jatkot ovat sunnuntaina Jätkäsaaressa Uudessa Saunassa, jossa festivaalin mahdollisesti myymättä jääneet Slovakian, Puolan ja Belgian oluet ovat myynnissä sunnuntaista kello 12 alkaen niin kauan kuin tuotteita riittää.

* HBF tulokset: Vuoden olut- ja siiderikilpailu Kaapelitehdas 5.-6.4.2019. Vuoden Viski -kilpailua ei tänä vuonna järjestetty lainkaan.  

* Lue tuore arvio: Vuoden Olut 2019!

* Vuoden Olut 2019: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Laitila, Kukko Vahva Pils (5,5 %) Lue lisää…

HBF:n Suomi-panimoista 11 toiminut alle kolme vuotta

leave a comment »

HBF - Helsingin Olutfestivaali vuodesta 1998Helsingin Olutfestivaalin HBF:n näytteilleasettajista alkaa hiljalleen tihkua tietoa. Suomalaispanimoita on kolme viikkoa ennen festivaalia tiedossa jo 32. Niistä peräti 11 on aloittanut oluenvalmistuksen vuoden 2016 jälkeen! Vanhin on kuitenkin Olvi Iisalmesta, perustettu 1800-luvun lopulla.

Alla julkaistaan näytteilleasettajien luettelo, johon tulee vielä muutoksia, lisäyksiä ja korjauksia. Muutokset tehdään tähän luetteloon aina HBF-tapahtumaan saakka 5.-6.4.2019.

Markku Korhonen HBF 14.02.2017

Helsingin Olutfestivaalin toiminnanjohtaja Markku Korhonen. © Kuva J.T. Laakso.

21. kertaa pidettävän HBF-olutfestivaalin teemamaa on Slovakia. Keskisen Euroopan pikkumaasta on tulossa 145 olutta, jotka on koottu yli kahdeltakymmeneltä pienpanimolta. Valtaosa tuottajista tuntuu olevan muutamia vuosia toimineita pieniä ravintolapanimoita.

Olutlistoilla on lähinnä moderneja brittiläis-, belgialais-, amerikkalaistaustaisia tuotteita, joita nykyään valmistetaan kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Perinteisiä slovakialaisia oluita on matkustettava maistelemaan Slovakiaan.

Slovakiasta tulee myös hunajaviinejä ja hunajatisleitä.

Juuri ennen HBF:ia (la 30.3.) järjestetyllä presidentinvaalin toisella kierroksella on voittajaksi selvinnyt Progressiivinen Slovakia -puoluetta edustava 45-vuotias asianajaja Zuzana Čaputová 58,4 prosentin kannatuksella. Hänestä tulee Slovakian ensimmäinen naispuolinen presidentti.

Kaikilla HBF-festivaaleilla on ollut tarjolla real ale -tynnyriolutta ja aitoja siidereitä. Niin on nytkin luvassa.

Olutfestivaalin kilpailussa valitaan parhaat oluet ja siiderit.

* HBF – Helsingin Olutfestivaali, Kaapelitehdas, Tallbergintie 1, Merikaapelihalli, Ruoholahti, Hki. Avoinna pe 17-01, la 12-01. Pääsyliput 12 € / päivä, 20 € / kaksi päivää, ryhmälippu 100 € / 10 henkilöä / 1 pvä (vain ennakkoon), ennakkoon Tiketti + 1,50 € / lippu toimituskuluja) sisältäen vaatesäilytyksen (?). Lasipantti 4 €, palautus 2 €. Maksaminen poleteilla (1€ ja 2€). Järjestäjä: Helsinki Beer Festival Oy.

Panimot (42) – Suomi 32:  Lue lisää…

Hyvä Tuomas 2018 on ravintolan osakas Helsingistä

with one comment

Toiminnasta olutkulttuurin parissa vuonna 2018 myönnettiin Hyvä Tuomas -tunnustuspalkinto helsinkiläiselle ravintolan omistajalle Olli Majaselle tänään Tuomaan päivänä (21.12.).

Bryggeri Helsinki 2013 tunnusMajanen oli mukana perustamassa panimoravintola Bryggeri Helsinkiä Helsingin torikortteleihin viisi ja puoli vuotta sitten vuonna 2013. Osakaskumppaneita olivat lammilainen liikemies Pekka Kääriäinen ja ravintolakokki Ali Suviala. Bryggeri Helsinkiin asettui myös Kääriäisen Rakuuna Olut Oy:n ravintolapanimo, jonka olutmestarina toimi saksalaisyntyinen Mathias Hüffner

Vuosien saatossa osakas Ali Suviala on siirtynyt Scandic Simonkentän Más-ravintolan keittiöpäälliköksi ja Mathias Hüffner on muuttanut Lahteen. Myös itse Kääriäinen on keskittynyt muihin liiketoimiinsa aina Saksaa myöten sekä Veljesapu -asevelijärjestön johtamiseen.

Sen sijaan Majanen on nykyisin myös Rakuuna Olut Oy -panimoyhtiön toimitusjohtaja. 

* Lue Hyvästä Tuomaasta 2018 lisää: Mieluummin olut vaikka viemäriin…”  

Hyvän Tuomaan valitsevat vuosittain Vanhat Tuomaat eli aiempina vuosina nimetyt Hyvät Tuomaat. 

Ajatuksena on ollut myöntää vuosittain myös Paha Nuutti -nimitys olutkulttuurin pahimmalle jarrulle kuluneen vuoden aikana. Nimityksen sai Sipilän porvarihallituksen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) alkoholipoliittinen työryhmä. 

Hyvä Tuomas kunniamaininnan saaneet 1994 – 2018

1. sahtiyrittäjä Pekka Kääriäinen, Lammi 1994
2. ylipanimomestari Boris Orlo, Turku 1995

3. ravintoloitsija Jarkko Kovasiipi, Turku 1996
4. messuisäntä ja ravintoloitsija Markku Korhonen, Hki 1997
5. panimomestari Kimmo Jääskeläinen, Hki 1998 ja
6. keräilijä ja tietokirjailija Seppo Bonsdorff, Hki 1998
7. olutjournalisti ja -kirjailija Unto Tikkanen, Vantaa 1999
8. ravintoloitsija Juha Lehto, Hki 2000
9. alkoholivirkamies Pentti Salmi, Vantaa 2001
10. johtava tutkija Silja Home, Espoo 2002
11. olutasiantuntija Kari Likovuori, Hki 2003
12. ravintoloitsija Anssi Pyysing, Lahti 2004
13. edesmennyt ravintoloitsija Otto Lamberg, Turku 2005
14. panimomestari Sam Viitaniemi, Tampere 2006
15. toimitusjohtaja Rami Aarikka, Laitila 2007
16. olutkirjailija, toimituspäällikkö Kari Ylänne, Espoo 2008
17. yrittäjä Mika Heikkinen, Pori 2009
18. ravintoloitsija Thomas Aschan, Espoo 2010 ja
19. ravintoloitsija Markku Ristevirta, Helsinki 2010
20. eläkeläinen, kunniapj Eeva-Liisa Vaittinen, Malmin Mäskit, Hki 2011
21. panimomestari emeritus Ilkka Hyttinen, Kangasala 2012
22. yrityspalvelupäällikkö Lassi Puuppanen, Tammela 2013
23. toimitusjohtaja Pertti Oksa, Mikkeli 2014 ja
24. päätoimittaja Sakari Nupponen, Helsinki 2014
25. tutkimusjohtaja evp. Esko Pajunen, Helsinki 2015 ja
26. panimomestari Tuomas Markkula, Helsinki 2015
27. erikoismallasryhmän johtaja, panimomestari Timo Huttunen, Lahti 2016
28. oluenkeittäjä, olutkirjailija Mikko Salmi, Hki 2017
29. ravintolan osakas, toimitusjohtaja Olli Majanen, Hki 2018 

Paha Nuutti 1999 – 2018

1999 professori Pekka Puska Kansanterveyslaitos; Terveys ry:n puheenjohtaja
2000 Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman olutmainoksen (Hartwallin Karjala) televisioon.
2002 kansliapäällikkö Markku Lehto, STM
2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)
2004 ylijohtaja Ilkka Suojasalmi, STTV
2005 toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy
2006 hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM
2007 toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia Oy
2008 entinen toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus
2009 pääministeri Matti Vanhanen (kesk), Nurmijärvi
2010 toimitusjohtaja Cay Sevón, Turku 2011 -säätiö, Turku
2011 peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (SDP), Espoo
2013 puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk), Kempele
2014 johtaja Pertti Paarnio, Helsinki
2015 ei nimetty
2016 Lännen Media -maakuntalehtien mediayhtiö
2017 ei nimetty
2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) alkoholipoliittinen työryhmä 

Written by Toimittaja

21.12.2018 at 14:55

Suomen Paras Olut 2018 on Lammin Sahti

leave a comment »

Suomen Paras Olut tunnusTämän vuoden Suomen Paras Olut on Lammin Sahti (7,5 %).

Pientuottajien Suomalainen Olut -yhdistys on tänään julkistanut Suomen Paras Olut 2018 -kilpailun tulokset. Kahdeksatta kertaa järjestetty SPO-tuomarointi tehtiin jo kesällä, mutta tulokset julkaistiin nyt perjantaina (14.09.2018).

* Sarjojen palkitut oluet 2018

Vaalea lager

  1. North Arctic Lager (5,5 %), Tornion Panimo Oy / Sangen, Tornio
  2. Vastaranta Savulager (5,5 %), Panimo Kiiski Oy, Mäntsälä
  3. Rock – An allday, everyday Lager (4,7 %), RPS Brewing Oy, Kuopio

Tumma tai värillinen lager

  1. Savu Kekri (5,7 %), Iso-Kallan Panimo Oy, Kuopio
  2. Luomu Musta Valssi (5,5 %), Fiskarin panimo / Malty-J Oy, Raasepori, yhteistyössä Mathildedalin Kyläpanimo Oy:n kanssa
  3. Bock’s Dunkel (4,9 %), Bock’s Corner Brewery Oy, Vaasa

Eurooppalainen vaalea tai keskitumma ale

  1. New England IPA (5,5 %), Stadin Panimo Oy, Helsinki
  2. Bryggeri Summer Ale (4,6 %), Rakuuna Olut Oy, Helsinki
  3. Lapland Red Ale (5,2 %), Tornion Panimo Oy / Sangen, Tornio

Amerikkalaistyylinen vaalea ja keskitumma ale

  1. The Lizard NEIPA (5,5 %), RPS Brewing Oy, Kuopio
  2. Thunder Chief (5,4 %), Hopping Brewsters Beer Company Oy, Akaa
  3. Juiciness (5,5 %), Cool Head Brew / Plan Beer Oy, Tuusula

Stout ja portteri

  1. Ikiiurso (13,0 %), Panimoyhtiö Hiisi Oy, Jyväskylä
  2. Coco Jambo (6,0 %), Cool Head Brew / Plan Beer Oy, Tuusula
  3. Moood (5,8 %), Pohjoisen Panimo Maistila Oy, Oulu

Muu tumma ale

Lammin Sahti Oy

  1. Lammin Sahti (7,5 %), Lammin Sahti Oy, Hämeenlinna
  2. Arkkitehti #000000 IPA (6,1 %), Ruosniemen Panimo Oy, Pori
  3. Porvari Oloroso Barley Wine (11,3 %), Ruosniemen Panimo Oy, Pori

Vehnäolut

  1. Weizen Bock (7,5 %), Koskipanimo Oy, Plevna, Tampere
  2. Porco Bianco (4,9 %), Hopping Brewsters Beer Company Oy, Akaa
  3. Heili (6,6 %), Panimo Honkavuori Oy, Joensuu

Marja-, hedelmä- ja hapanoluet

  1. Paljas saari (3,5 %), Kanavan Panimo Oy, Vääksy
  2. Viikinäinen Vattu Mojito Sour Ale (4,1 %, Rocking Beer Brewers Oy, Pori
  3. Scissors – Indie Pale Ale (5,4 %), RPS Brewing Oy, Kuoipio

Muut oluet

  1. Maple Bourbon Barley Wine (11,0 %), Cool Head Brew / Plan Beer Oy, Tuusula
  2. Bourbon Barrel Aged Imperial Stout (13,0 %), Pyynikin Käsityöläispanimo Oy, Tampere
  3. Ulrika Saison (5,5 %), Suomenlinnan panimo / Bitter B Oy, Hki / Vantaa)

* Suomen Paras Olut 2011-2019 

koffporteruusimuotoilu16plo

2019 Groteski savuvehnä, puolalaisperäinen grodziskie-tyyli (3,7 %), Iso-Kallan Panimo Oy, Kuopio
2018 Lammin Sahti (7,5 %), Lammin Sahti Oy, Hämeenlinna
2017 Thunder Chief (5,4 %), Hopping Brewsters Beer Company Oy, Akaa
2016 Mufloni Pilsner (5,5 %), Panimo Beer Hunter’s Oy, Pori
2015 Siperia Stout (8,0 %), Koskipanimo Oy, Tampere
2014 American Lager (4,5 %), Stadin Panimo Oy, Helsinki
2013 Imperiaali Stout (9,2 %), Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Laitila
2012 Prykmestar Wehnäbock (6,2 %), Vakka-Suomen Panimo Oy, Uusikaupunki
2011 Porter (7,2 %), Sinebrychoff  / Sinebrychoff Supply Company Oy, Kerava / Carlsberg Group, Kööpenhamina, Tanska

Written by Toimittaja

14.09.2018 at 21:05

%d bloggaajaa tykkää tästä: