Hakutulokset
OLUTVERKKO yhteisarvioinnissa 31.12.2015 klo 12.00: Sinebrychoff Porter
Tänään Uuden Vuoden 2016 aattona tasan kello 12 julkaistaan samalla hetkellä lähes parikymmentä eri kirjoittajien näkemystä samasta oluesta. Sinebrychoff Porter valikoitui äänestyksen perusteella kirjoitusten kohteeksi. Samantapainen yhteisjulkistus on järjestetty pari kertaa viinikirjoittajien puolella.
Harri Metsäjoen ja Jouni Koskisen aloitteesta oluesta kirjoitetaan nyt samanaikaisesti ensimmäistä kertaa: Yhteiskirjoituksia, osa 1.
* Sinebrychoff Porter, Oy Sinebrychoff Ab, Kerava / Carlsberg Bryggerier AS, Kööpenhamina, Tanska
Pisteet 95 / 100. Koffin portteri –asteikolla 100 / 100.
Väri on tumma, musta, täysin läpinäkymätön. (10/10).
Vaahto on ruskehtava, runsas, hauras, päältä kuplainen, sekä pientä tiheää kuplaa että isoja puhkeilevia kuplia. Pitsikuviot lasin reunoilla ovat vähäisiä ja repeilevät valuen pääosin nopeasti alas. Pian oluen pinnalla on vain ohut, reunoja kohti vahveneva maitokahvinruskea kelmu. (7/10).
Tuoksu on paahteinen, hedelmämäinen, kuivatun luumun ja mätänevän kypsän päärynän tapainen, vaniljamainen, kahvimainen. (24/25).
Maku on täyteläinen, kihelmöivän vahva luonteeltaan, suutuntumassa melkein ennenmaistamatonta kivaa karheutta, paahteinen, kahvimainen, katkeromainen, hedelmämäinen, kypsän luumumainen, hennosti makeanpuoleinen, maukas. (44/45).
Jälkimaku on lievästi karhean lämmittävä, pitkäkestoinen. Sopii todellakin nautiskeluun. Kokonaisuutena hienosti onnistunut, tavallaan jo historiallinen suomalainen panimotuote. (10/10).
Porter on ollut Sinebrychoffin panimolla vakituisesti tuotannossa vuodesta 1957 alkaen. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi (2017) on siis samalla Koffin portterin 60-vuotisjuhlavuosi.
Pisteytys: väri: 10 + vaahto: 7 + tuoksu: 24 + maku: 44 + kokonaisuus: 10 = 95 / 100
Sinebrychoff Porter valittiin Suomen Parhaaksi Olueksi vuonna 2011.
7,2 %-til., kantavierre 17,0 % Pl (Alko 16,7 °P, katkeroainepitoisuus 45 (35,7) EBU, väri 300 (270) EBC. Tumma suodattamaton pintahiivaolut, portteri, Imperial Stout. Suositus tarjoilulämpötilaksi 10-18 °C. Valmistettu jatkuvasti vuodesta 1957.
Kierrätyslasipullo 0,33 l. Alkon vähittäismyyntihinta 2,45 €. Anniskeluhinta 5,20 €. Hana 0,4 l., satunnaisesti.
(Pullotestaus 31.12.2015; Parasta Ennen -päiväys 15.09.2016 – eli varsin tuore pullotus.)
– J.T. Laakso
Kirjoittaja on OLUTVERKON arviointitoiminnan järjestäjä ja vastaa testiraporteista
* Lue lisää: Portterin tarinasta. Hakuun tulee paljon muitakin aiheeseen liittyvää, mutta koffilainen erottuu selailussa helposti.
* Lue: OLUTVERKON Suuri Portterivertailu 2016.
* Lue myös vertailun vuoksi Olut-Suomi -tietokannasta: OLUTVERKON Suurin Portterivertailu 2006.
17 kirjoitusta Koffin portterista. Mukana samanhetkisessä julkistuksessa ovat OLUTVERKON ohessa:
* Jouni Koskinen, Hki: (5/5) ”Kevyttä mannermaista humalointia siellä on, mutta pääasiassa pintaan puskee mallasleipää, siirappia, pientä kahvisuutta paahteen kautta. Hedelmääkin.” ”Suutuntuma on aavistuksen ’sokerinen’. Maistaessa muistan ensimmäisen porterini Jyväskylässä. Sitä pullollista taisteltiin kurkkuun pitkään ja hartaasti. En vakuuttunut silloin, sen aika tuli myöhemmin.” ”On tässä puoli pistettä kotimaisuutta ja nostalgiaa toki.”
* Jaakko Matikainen, Joensuu: (41/50) ”Katkeroisen yrttinen ja palaneen paahteinen suklaalla höystetty nautinto. Nättiä makujen balanssia ja tällä kertaa ei ollut metallisuutta.” ”Parasta tuoreena.”
* Mika Laitinen, Jyväskylä: (ei numeroarviota) ”Tämä porter on minulle tärkeä olut, ja olen juonut sitä kaupallisista oluista ehkä eniten.” ”En ole huomannut tämän oluen muuttuneen 25 vuoden aikana, kun samaan aikaan moni muu vanha klassikko on muuttunut, joko mielessäni tai oikeasti panimolla, valjummaksi.”
* Ari Juntunen, Hki (Oulu?): (ei numeroarviota) ”Tuttua beigeä vaahtoa kerääntyy lasiin, tuoksu tuntuu aluksi häipyvän Kainuun pakkaseen, mutta hedelmäistä luumua sieltä pukkaa, ehkä tervaakin. Makukin on kypsän hedelmäinen, paahteisuutta on vuosien varrella laimennettu, tai sitten omat aistit ovat siihen turtuneet.” ”Ei tämä elämää suurempi tapaus enää ole, mutta oikein mukavaa käyttöolutta.”
* Arto Halonen, Hamina: (ei numeroarviota) Viittaus aiempaan arvioon (10/2014): ”Miltei sysimusta olut on kuin nestemäistä siirappia joisi. Maussa lakritsan ja salmiakin vivahteita, erittäin paahtunut (voisi sanoa, että palannut). Vähintään lievän nokinen jälkimaku kiusaa. Koko suu tuntuu siirappiselta.”
* Roni Laukkarinen, Jyväskylä: (4/5) ”Maussa miellyttävää pehmeyttä, suolaisuutta, hieman palanutta limppuisuutta, kahvisuutta. Jää kitalakeen kipristelemään mukavasti. Lämmetessään huoneenlämmössä oluesta tulee entistäkin nautittavampi.” ”Tässä on suomalainen ”halpisporter”, jota on silti juhlava juoda. ”
* Harri Metsäjoki, Rauma: (ei numeroarviota) ”Uhkea tuoksu; sienimäinen aromi, jäkälää tai muuta metsää. Makeus tekee oluesta miellyttävän. Katkero häviää, kun makeus nousee esiin, pieni sieni on pikantti aromi, ikääntyy nätisti.”
* Anikó Lehtinen, Hki: (ei numeroarviota) ”Minä en arviota kirjoita, koska olen Sinebrychoffilla töissä.” Mutta nyt saadaan ylöskirjattu aikalaistodistus tälle legendalle: ”Kun aloitin 1990-luvulla baarihommat, niin vanhemmat miehet tilasivat juomaa nimeltään Half&Half: puolet Koffin Porteria ja puolet keskiolut-lageria, yleensä Koffia.” ”Koffin Porterista ja minusta tuli vihdoin ystäviä 2000-luvun alussa. Tämä oli suklaan ansiota. Voilá!”
* Maria Alanko, Espoo: (37/50) ”Tuoksussa on paahteista kahvia, turvetta, talkkunajauhoa…” ”Klassinen porterin tuoksu.” ”Suutuntuma on viskoosinen ja paksuhko sekä hieman puraiseva.” ”Kärventyneen mallaslimpun vahva ja koko maun läpi jatkuva läsnäolo on kenties maun kiinnostavin piirre.”
* Sammeli Heikkinen ja Lasse Leipola, Hki: (ei numeroarviota) ”Lasse: Tuntuu ikääntyvän hienosti: hiilihapot pehmenevät ja maku pitenee entisestään. Myös tuoreena kyseessä on erinomaisen hieno olut, jossa lähes kepeä suutuntuma, mahtava paahteisuus, hento humalakatkero ja miellyttävä maltaisuus yhdistyvät hienosti.” ”Sammeli: Tuoksu aavistuksen mustaherukkainen. Maku tuttu: mukavan paahteinen ja rauhallinen. Ehkä jossain määrin öljyinen ja jälkimaussa vähän vetisyyttä. Hyväähän tämä on, vaikkei vaikka virolaisen Põhjalan Öölle pärjääkään.”
* Marjut ja Jussi Katajala, Espoo: (++) ”M: Maistuu oluelle.” ”J: Jälkimaku on katkera, jopa hieman greippinen. Sopisi tuhtien pataruokien, ehkä myös riistan seuraksi.”
* Nikolas Areva, Espoo: (4/5). ”Maussa tummaa suklaata ja kaakaojauhetta, vaniljaa ja espressoa. Erinomainen olut.”
Lisäksi muutamat esiintyvät (vain) nimimerkillä:
* nim. Musamies Markus, Kuopio: (41/50) ”Makuprofiili on hyvä ja tasapainoinen. Lähes nokisen paahteista maltaisuutta ja lakritsisuutta, kiedottuna sopivasti makua korostavaan humalointiin. Hieno oluthan tämä on.”
* nim. Viinimies Otto, Espoo: (ei numeroarviota) ”Väriltään läpinäkymätön, synkän mustanpuhuva, tummanruskea. Aromikas, paahteinen ja moniulotteinen tuoksu, josta erottuu ruislimppua, kärtsäisen paahteista mallasta, tummaa kahvia ja kevyesti mehukasta hedelmäisyyttä. Suussa pyörii lakritsia, tummaa mallasta, kevyttä salmiakkia, hillitysti pannuun seisomaan jäänyttä tummaa kahvia, hentoa tummaa hedelmää ja aavistus kielen kärjessä tuntuvaa siirappista makeutta.”
* nim. Lord of Lager, Suomi: (95) ”Sifonkisen mustan nestepinnan ylle kohoaa tyylisuunnan huomioon ottaen runsas vaahto caffè e latte.” ”Kermaisuus suorastaan hiipii kohti nenäkarvoitusta limppuisen humalan saattelemana. Tuoksussa elää vaatimattomasti suomalaisen miehen saunan puhdas sielu.” ”Salonkisen snadi siirappisuus sulattaa saletisti sisukkaimmankin suomalaisen Sepon sydämen.”
* nim. Ölmönger, Pori: (ei numeroarviointia) Tänä vuonna (2015) aloittanut ’möngertäjä’ / ’mongertaja’ kirjoittaa englanniksi. ”Tuoksu on makean mallasmainen, hennosti palaneen puun sävyä. Maku on aluksi paahteinen sitten karamellimaisen maltainen, suklaamainen, kahvimainen. Jälkimaussa hennosti katkeranmakeaa humalaa. Ei missään nimessä helppo pala, mutta juotavuudeltaan kuitenkin toimiva.” ”Mahdollisesti Suomen paras portteri.” (Suomennos OLUTVERKON Toimitus)
Äänestyksessä oli mukana 15 olutta: Sinebrychoff Porter, Maku Brewing IPA, Malmgårdin Panimo ESB, Belge ja Huvila Arctic Circle, Rakuuna Olut Bryggeri Roggenfest, Vakka-Suomen Panimo Prykmestar Savukataja ja Wehnäbock, Beer Hunters Mufloni Talviporter, Olvi Tuplapukki, Laitilan Kukko Tuima, Teerenpeli Onnenpekka, Nokia Panimo Vaalea Keisari, Mallaskoski Kuohu pils sekä Ayinger (Saksa) Winterbock.
OLUTVERKON arvioinneista ja Koffin portteri -asteikosta
* OLUTVERKOLLE esitettiin taannoin lukijakysymys: Mikä ihme on arvostelusivustollanne monien tummien oluiden yhteydessä mainittu Koffin portteri -asteikko?
* OLUTVERKKO vastaa: Kiitos – oikein hyvä kysymys! Merkintä ei ole kaikkien tummien oluiden kohdalla, vaan ainoastaan valmistajan portteriksi ja stoutiksi ilmoittaman tuotteen kohdalla.
Tämä selostus on aina silloin tällöin vuosien saatossa esillä Olutverkon sivuilla, sillä kysymyksessä on aika erikoinen hanke!
OLUTVERKON testiryhmät pyrkivät aina arvioimaan oluet TYYLINSÄ mukaisesti.
Koffin portteri -asteikko on erikoinen ja haastavakin yritys vertailla erilaisia porttereita ja stouteja nimenomaan Sinebrychoffin portteriin, jota testien järjestäjät pitävät suomalaisen oluen laadukkaana johtotähtenä. Moni portteri saattaa olla lähempänä mielikuvaamme ”aidosta” lontoolaisesta portterista kuin sinänsä erinomainen Koff Porter. Mutta samalla etäällä koffilaisen luonteesta.
OLUTVERKON testeissä on muuten tuotteita, jotka ovat saaneet YLI SATA PISTETTÄ Koffin portteriin verrattuna! Tämä tarkoittaa, että tuote katsotaan paremmaksi kuin Koffin portteri. Saattaa kuulostaa hankalalta, mutta ON tosi mielenkiintoista!
Tämä yritys edellyttää Koffin porterin jatkuvaa testaamista ja kylmäpäistä ja lahjomatonta vertailevaa maistelua sekä portterin tyylisuunnan jatkuvaa tutkimista ja tunnistamista. Koffin portteri lieneekin OLUTVERKOSSA eniten testattu tuote – useita testikertoja vuosittain.
OLUTVERKKO järjestää säännöllisesti kevättalvella Helsingissä (tarpeen mukaan muuallakin) jo perinteiseksi muodostuneen Portteriseminaarin, jossa pohdiskellaan muiden muassa arviointiin ja vertailuun liittyviä kysymyksiä. – Tervetuloa osallistumaan!
SOP 2017: Sinebrychoff juhlii omissa oloissaan
Sinebrychoffin 198. vuosipäivän kansainvälishenkinen tunnus.
Panimoyhtiö Sinebrychoff on alkanut kutsua perustamispäiväänsä, 13. lokakuuta, Suomalaisen Oluen Päiväksi eli SOP:ksi. Nimikkopäivä on hyväksytty melko yleisesti käyttöön olutsuomalaisten keskuudessa.
Tämän viikon perjantaille osuvan 198-vuotispäivän aattona päivän sankari on kuitenkin – päinvastoin kuin jo pitkään aiempina vuosina – vaiennut omasta vuosipäivästään, Suomalaisen Oluen Päivästä, täydellisesti.
– Suomalaisen Oluen Päivänä juhlimme tällä kertaa oman henkilöstön voimin, Koffin lakimies Marja-Liisa Weckström paljastaa hiljaisuuden syyn.
Sinebrychoffin 200-vuotispäivä lähestyy kahden vuoden kuluttua, sillä Nikolai Sinebrychoff sai panimo-oikeudet 13.10.1819.
Sinebrychoffin panimon lippulaiva eli Sinebrychoff Porter (7,2 %, Alkon hinta 2,98 € / 0,33 l.) viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlavuottaan. Portteri on ollut tuotannossa vuodesta 1957.
* OlutTiedotuksen toimitus kokosi vuonna 2009 – Sinebrychoffin 190-vuotispäivän alla – artikkelin Suomalaisen Oluen Päivän taustasta. Kotimaisen oluen tilanne osoittautui melkoisen kansainväliseksi. Artikkeli on edelleen ajankohtainen, vaikka paljon on myös tapahtunut vuosien aikana.
* Lue: Kansainvälinen Suomalaisen Oluen Päivä.
* Tilannekatsaus 2017: Kolme suurta panimoa hallitsee olutmarkkinoita. Olvi Oyj (Iisalmi) on edelleen täysin suomalainen – ja toimii menestyksellisesti myös ulkomailla omistaen panimoita Baltian maissa ja Valko-Venäjällä.
* Sinebrychoff / Sinebrychoff Supply Company Oy (Kerava) on edelleen (vuodesta 2000) kokonaan tanskalaisen Carlsberg Groupin omistuksessa. Oluenvalmistus on yhtiöitetty Supply Co:lle syksyllä 2014. Suomalainen Pekka Tiainen vaihdettiin norjalaiseen Anders Frydenlundiin Koffin toimitusjohtajaksi elokuusta 2017 alkaen.
* Hartwall (Helsinki) on siirtynyt hollantilaiselta Heinekenilta (omistaja vuodesta 2008) tanskalaisen Royal Unibrew AS -panimokonsernin omistukseen vuonna 2013. Samalla osa omistuksesta palasi Suomeen, sillä Hartwall-suvun sijoitusyhtiöstä Hartwall Capital Oy:stä tuli kaupan yhteydessä Royal Unibrewn osaomistaja (noin 10 %).
* Kaikki kolme ovat alkaneet valmistaa lagereiden lisäksi erikoisoluita. Hartwall on peräti avannut oman uuden pienpanimon, Mattssonin, Lahden tuotantolaitoksen yhteyteen.
* Pienpanimoiden määrä Suomessa on kuluvalla vuosikymmenellä kasvanut lähelle sataa. Osa pienpanimoista rakentaa toimintansa ulkomaanviennin varaan eli kansainvälistyminen on mukana myös pientuotannossa.
* Olut-Suomi voi juhlistaa Suomalaisen Oluen Päivää esimerkiksi osallistumalla Osl HOK-Elannon OlutHuone-ryhmän Päivän Juttu -tapahtumaan pääkaupunkiseudulla. Myös muualla maassa järjestetään SOP:n viettoa, koffittomastikin.
* Lue: OLUTONNI: Olut-Suomessa tapahtuu.
Kampanja: Kotimainen olut satana päivänä vuonna 2015 – 88. päivä: Prykmestar Suklainen PääsiäisPorter, Vakka-Suomen Panimo, Uusikaupunki
Kotimainen olut satana päivänä vuonna 2015 -kampanjan 88. päivänä eli Palmusunnuntaina aloitellaan pääsiäiskautta ja maistellaan suklaalla maustettua suomalaisen pienpanimon vahvaa kausiolutuutuutta.
Prykmestar Suklainen PääsiäisPorter, Vakka-Suomen Panimo Oy, Uusikaupunki (7,5 %)
Pisteet 88 / 100. Koff Porter –asteikolla 86 / 100.
Väri on tumma, mustanruskea, läpikuultava, kirkas. Vaahto on ruskehtava, aluksi runsas, haihtuu nopeasti kokonaan pois. Hidastelevalle maistelijalle lähes vaahdoton. Tuoksu on suklaamainen, tummasävyinen, mausteinen.
Maku on täyteläinen, tummasuklaamainen, makeanpuoleinen, vahvarunkoinen, lämmittävä, tasapainoinen, helposti juotava. Jälkimaku on vaimea. Suodatettu pohjahiivaolut on hyvin erityylinen vertailukohteena olevan Sinebrychoffin portterin (7,2 %) rinnalla.
Valmistuksessa käytetään pilsner-, münich-, karamelli- ja värimallasta, saksalaista Hallertauer Magnum -humalaa, suklaata ja suklaa-aromia. Käymiseen ja kypsymiseen on kulunut yhteensä 60 vuorokautta.
Ruokajuomana tuhdin liharuuan, pashan ja mämmin kanssa pääsiäispöydässä ja jälkiruokana esimerkiksi suklaan tai suklaakakun kanssa.
Prykmestar Suklainen PääsiäisPorter on valmistajan uutuus kevään 2015 pääsiäiskauteen. Tuotannossa on edelleen myös pitkäaikainen kausiolut Prykmestar Pääsiäisolut (4,5 %).
* Ensimmäinen testi: Pisteitä: 91 / 100. Koff Porter –asteikolla 86 / 100.
Väri on tumma, mustanruskea, täysin läpinäkymätön. Vaahto on ruskehtava, aluksi runsas, haihtuu nopeasti kokonaan pois. Oikeastaan vaahdoton. Tuoksu on suklaamainen. Maku on täyteläinen, tummasuklaamainen, vahvarunkoinen, kevyesti maustemainen, vaisu jälkimaku.
Valmistuksessa käytetään pilsner-, münich-, karamelli- ja värimallasta, saksalaista Hallertauer Magnum -humalaa, suklaata ja suklaa-aromia. Käymiseen ja kypsymiseen on kulunut yhteensä 60 vuorokautta.
Ruokajuomana vahvan, tuhdin liharuuan, pashan, mämmin kanssa.
J.T. Laakso
TIETOA OLUESTA: 7,5 %-til., kantavierre 18,0 p-%, katkeroainepitoisuus 24,6 EBU, väri 117 EBC, tumma pohjahiivaolut, suklaalla maustettu lager, baltiportteri, täysmallasolut. Kausituote.
Kertalasipullo 0,5 l. Alkon vähittäismyyntihinta 4,16 €. Hana olutravintoloissa 0,4 l. Anniskeluhinta 7,90 €.
TIETOA PANIMOSTA: Vakka-Suomen Panimo Oy on perustettu syksyllä 2007. Berliinissä opiskellut panimomestari Jani Vilpas ja myyntisihteeri Heidi Jaakkola olivat työskennelleet yhdessä lähes seitsemän vuotta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla huomatessaan suunnittelevansa kahvipöydän ääressä uuden panimon perustamista. Tilat löytyivät Vakka-Suomen Puhelin Oy:n rakennuksesta Uudenkaupungin keskustassa. Ensimmäiset tuotteet Pils (4,5 %), Pale Ale (4,2 %) ja Schwarz (4,5 %) valmistuivat juhannusviikolla vuonna 2008. Panimon tuotemerkki on Prykmestar, joka Uudenkaupungin murteella tarkoittaa panimomestaria.
Viime syksynä (2014) VASP rakensi Uudenkaupungin laitamille Sannon kaupunginosaan kokonaan uuden 1200 neliömetrin panimorakennuksen ja hankki Saksasta uudet tuhansien litrojen vetoiset panimolaitteet.
Olutalan luonnehdinta: VASP on kiinteästi mukana olutkulttuurin kehittämisessä. Panimon yksi toimintamuoto on oman oluen valmistaminen asiakkaille, myös oman reseptin mukaisesti. Esimerkiksi vuonna 2014 VASP teki Hämeenlinnan kaupungin 375-vuotisjuhlaoluen (4,5 %, tumma lager) ja vuodenvaihteessa ilmestyi säveltäjä Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden S150lius 2015 -juhlaolut (4,5 %).
Laitteisto: Saksalainen Kaspar Schulz: 2000 litran keittokattilat, mäskäyskattilat, 2000 l., 4000 l. ja 6000 l. käymistankit, astiointi- ja pullotuslinjat. Vuosituotanto: olut ja siideri 300000 litraa (panimon antama tietoa Alkon uuteen esitteeseen – edellisessä Alkon esitteessä: olut: 350000 litraa); olut 290000 litraa (arvio), siideri 10000 litraa (arvio). Kapasiteetti: olut 720000 litraa (panimon ilmoitus). Henkilökuntaa: 7 (yhtiön ilmoitus).
Luokitus: Vakiintunut uuden aallon pienpanimo, ensi askeleet teolliseen valmistustapaan on jo otettu.
* * * * *
Vastuullista Juoma- ja Olutkulttuuria edistämään:
Kotimainen olut satana päivänä vuonna 2015
Sinebrychoffin kuuluisa portteri hanaan talvikaudeksi
Keravalla toimiva Sinebrychoffin panimo on valmistanut maailmankuulusta portterista hanasta annosteltavan ravintolaoluen. Harvinainen tuotantoerä tulee noin 200 olutravintolan hanaan eri puolilla maata syyskuusta alkaen maaliskuun loppuun saakka.
Sinebrychoff Porter (7,2 %) on ollut saatavilla hanassa helsinkiläisen St. Urho’s Pubin Portteri- ja stout -päivillä vuosia sitten muutaman kerran. Myös Helsingin Olutfestivaalilla HBF:ssä ja sittemmin lopetetussa Tummien Oluiden Tori -tapahtumassa Tampereella Koffin portteri saattoi olla hanaoluena. Runsaasti palkintoja niin maailmalla kuin kotimaassakin kerännyt portteri valloitti ”nimikkokisansa” TOT:ssa niin säännöllisesti, että koko tapahtuma taidettiin lakkauttaa osin siitä syystä!
Beverage Testing Institute Chicagossa valitsi Sff Porterin vuonna 2000 USA:n parhaiden tuontioluiden joukkoon. Saattaa jopa olla, että suomalaista portteria arvostetaan enemmän maailmalla kuin kotioloissa. Koffin pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiskan mukaan portterin vuosituotanto (vain noin 80000 litraa) riippuu täysin viennistä.
Brittiläisessä maailman arvostetuimmassa The Brewing Industry International Awards -olutkilpailussa, ”oluiden Oscar -kisassa” Sff Porter on voittanut hopeaa kahdesti, vuosina 1998 ja 2002. Sinebrychoffin mukaan portteri on listattu Suomessa monta kertaa Vuoden Hanaolueksi – vaikka se siis on hana-anniskelussa todellakin harvinainen. Vuoden kotimainen hanaolut oli vuosina 1996-2005 Tampereella järjestetyn Tummien Oluiden Torin eli TOT:n merkittävin huomionosoitus.
Viime vuoden (2011) alkusyksystä Sinebrychoff Porter valittiin ensimmäistä kertaa järjestetyn Suomen Paras Olut -kilpailun kultamitalistiksi.
Imperial Stout
Sinebrychoff Porter on ollut lähes säännöllisesti tuotannossa Koffin panimoilla Helsingin Hietalahdessa (vuoteen 1993), Porissa (Koffin panimona 1972-2009) ja Keravalla (vuodesta 1993) melkein muuttumattomalla reseptillä jo 55 vuotta, vuodesta 1957 alkaen. Sinebrychoffin arvion mukaan portteri on pisimpään valmistettu suomalainen erikoisolut.
Sinebrychoffin portteri on maistuva jälkiruoka suklaan tai sikarin kanssa – tai jälkiruuaksi sinänsä! © Kuva J.T. Laakso
Sff Porter on useimmiten määritelty irlantilaistyyliseksi kuivaksi stoutiksi (Irish Dry Stout). Aikamme muotivirtauksen mukaisesti Sinebrychoff itse ilmoittaa nyt oluen olevan peräti Imperial Stout, ”keisarillinen portteri”. Nimityksellä korostetaan portterin / stoutin vahvaa luonteikkuutta. Alunperin lontoolaisen oluttyylin maailmanmenestys alkoi siitä kun Venäjän keisarinna Katariina II Suuri eli Екатерина II Великая ”Jekaterina Vtarovaja Velikaja” (1729-96) mieltyi vahvasti olueen.
Porterin nimitys tulee vahvimman nykytulkinnan mukaan 1700-luvun lontoolaisilta rautatieasemilta, joilla työskenteli kantajia, englanniksi ”porter”. Palvelua haluavat matkustajat huutelivat kantajia äänekkäästi: ”Porter! Porter!” Kantajat virkistäytyivät lähipubissa nauttimalla tuopin tummaa, vahvaa, ravitsevaa olutta, joka sekoitettiin kypsistä ja tuoreista tuotantoeristä pubissa. Oluttynnyreitä panimolta pubiin kahteen pekkaan lihasvoimin kuljettavat kantajat olivat tietenkin myös ”portereita”.
”Stout” nimityksellä kutsuttiin tuolloin ylipäätänsä ”vahvaa” olutta. Tyylillisiä eroja portterilla ja stoutilla ei ole.
Venäjän viennistä kehittyi mahtava liiketoiminta brittiläispanimoille. Myöhemmin (vuonna 1913) brittiläiset hankivat Venäjän markkinoita varten Liivinmaan kuvernementista (pohjoisosissa nykyinen Viron Tasavalta) Tarton panimon, jonka baltiansaksalainen Julius Reinhold Schramm perusti vuonna 1826 (panimon nimi oli Tivoli vuosina 1893-1913). Nykyisin se on Olvi Oyj:n omistama AS A. Le Coq.
Joskus – edesmennyt brittiläinen olutkirjailija Michael Jackson muiden mukana – Sinebrychoff Porteria näkee nimitettävän baltiportteriksi eli Baltian maissa valmistetuksi portteriksi. Virolaiset, latvialaiset, liettualaiset, puolalaiset ja venäläiset ”baltiportterit” ovat kuitenkin pohjahiivaoluita eli lagereita, joita luonteensa puolesta voi lähinnä verrata makeaan tšekkiläiseen tummaan lageriin.
OLUTVERKKO on arvioinut porttereita julkisuudessa jo lähes 15 vuoden ajan. Viime vuosina erilaisia porttereita ja stouteja on arvioitu myös ”Koffin portteri -asteikolla”. Olut saa pisteitä Sinebrychoff Porteriin verrattuna, esimerkiksi 93 / 100. Eli jos Koffin portteri on ”100” niin siihen verrattuna arvosteltava olut on ”93”. Vuosien saatossa oikeastaan vain muutaman kerran vertailuolut on saanut yli 100 pistettä eli arvioidaan Koffin portteria paremmaksi!
Lukija voi tutustua vertailuihin OLUTVERKON olutarvosteluja -sivuilla vuodesta 2000 alkaen. Ohje: avaa olutarvosteluja-sivu. Laita selaimen haku (search) -toimintoon hakusanaksi esimerkiksi ”portteri” tai ”Koff”.
* Lue: OLUTVERKON Suuri Portterivertailu.
* Lue: OLUTVERKON uusia olutarvosteluja.
* Lue: OLUTVERKON olutarvosteluja eri vuosilta.
OLUTVERKON tuore arvio. Teksti: J.T. Laakso
OLUTVERKON Viikon Olut: Sinebrychoffin portteri on Suomen paras olut
Sinebrychoff Porter, Oy Sinebrychoff Ab, Kerava / Carlsberg Breweries AS, Kööpenhamina, Tanska
97 / 100. Koff portteri –asteikolla 100 / 100 – asteikon standardi.
* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot vuoden alusta alkaen.
* Lue: Alkon 80-vuotisjuhlavuoden juhlaoluiden arviot.
* Osallistu: la 18.2. klo 16-17 Oluttyyli portteri – taustaa, tarinaa, maistelua. suomen paras portteri! T E R V E T U L O A !
Keskiviikkona 15.02.2012 käynnistyvien St. Urho’s Pubin Portteri- ja Stout -päivien merkeissä OLUTVERKON Viikon Oluena esitellään maamme laajimmin saatavilla oleva stout. Sinebrychoffin Portteri valittiin Suomen parhaaksi olueksi syyskuussa 2011 Lahdessa järjestetyssä ensimmäisessä Suomen Paras Olut –kilpailussa, jossa oli mukana 99 kotimaista mallastuotetta.
– Portterin hanaversiota kysellään kyllä aika ajoin, mutta tällä hetkellä astiajakelua ei ole tiedossa, Sinebrychoffin pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiska kertoo. Urhon pubissa Koffin Portteri on saatavilla pulloversiona.
Sinebrychoffin portteri on maistuva jälkiruoka suklaan tai sikarin kanssa - tai jälkiruuaksi sinänsä! © Kuva J.T. Laakso
Vuonna 1957 panimomestarit Boris Orlo ja Nils Sandman sekä laboratoriopäällikkö Aarne Rahiala kehittivät Koffin Hietalahden panimolla Helsingissä portterin, joka on ollut viimeistään vuodesta 1966 reseptiltään nykyinen.
Panimon siirryttyä Keravalle 1990-luvun alkupuolella värimaltaan osuutta jouduttiin hienosäätämään: Hietalahdessa maltaat annosteltiin käsin, mutta Keravalle seos saatiin valmiina mallastamolta.
Panimopiireissä liikkuvan legendan mukaan hiiva on samaa, jolla irlantilainen stout Guinness valmistetaan. Se on peräisin Park Royal -panimolta Lontoosta. Valmistuksessa käytetään neljää eri mallasta: pilsner-, münchener-, ruskea- ja karamellimallasta. Voimakas (Alko: 42 EBU) katkeroainepitoisuus saadaan Saazer- ja Nugget-humalilla. 60-80000 litran vuosituotanto on pysynyt melko vakaana.
Väri on tumma, täysin läpinäkymättömän musta. Vaahto on ruskea, pursuavan runsas, tiheä, kestävä, muodostaa kauniita pitsikuvioita lasin reunoille. Tuoksu on lakritsimainen, paahteinen, kahvimainen. Maku on täyteläinen, hedelmäinen, marinoitua omenaa, päärynää, luumua, hieman makea, paksu, paahteinen, katkeroinen, luonteikas. Sff portteri on aivan ehdoton jälkiruoka sinällään, ja sopii erinomaisesti tumman, kovan suklaan ja suklaakakun kanssa.
Portteri on menestys myös kansainvälisessä mitassa: Rinnakkain OLUTVERKON ryhmässä testattu amerikkalaisen Brooklyn Breweryn Black Chocolade Stout (10 %-til.) pärjää, mutta monet jäävät vertailussa Koffin porterin jälkeen. OLUTVERKON portteri- ja stout -testeissä on jo vuosien ajan vertailtu oluttyylin edustajia Sinebrychoffin Portteriin. Eli jos Koffin Portteri saa 100 pistettä, niin paljonko alle tai yli kukin testattu portteri sijoittuu. Asteikko löytyy OLUTVERKOSTA eri porttereiden yhteydestä.
– J.T. LAAKSO
Valmistajan tiedot: 7,2 %-til., kantavierre 17,0 % P, katkeroainepitoisuus 45 EBU, väri 300 EBC.
Alkon tiedot: 7,2 %-til., kantavierre 17,5 % P, katkeroainepitoisuus 42 EBU, väri 321 EBC, suodattamaton pintahiivaolut, portteri, Imperial Stout, Irish Dry Stout. Suositus tarjoilulämpötilaksi 10-15 °C.
Kierrätyslasipullo 0,33 l., Alkon hinta 2,21 e. Anniskeluhinta 5,40 e. Hana 0,5 l. satunnaisesti.
Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.
Sinebrychoffin Portteri valittiin Suomen parhaaksi olueksi
Sinebrychoffin portteri on maistuva jälkiruoka suklaan tai sikarin kanssa - tai jälkiruuaksi sinänsä! © Kuva J.T. Laakso
Sinebrychoffin Portteri on valittu Suomen parhaaksi olueksi tänään (30.9.2011) Lahdessa järjestetyssä kilpailussa. Lahden Messujen Sadonkorjuu-tapahtumassa pidettyyn kisaan otti osaa 99 olutta 17 suomalaispanimolta. Oluet arvioitiin 9 sarjassa. Lue tulokset artikkelin alalaidassa! 
Sff Porter (7,2 %) on ollut Sinebrychoffin tuotannossa lähes keskeytyksettä vuodesta 1957 lähtien. Myös resepti on säilynyt suunnilleen ennallaan. Valmistuksessa käytetään neljää mallasta: pilsner-, münchener-, ruskea- ja karamellimallasta. Humalalajikkeet ovat Saaz ja Nugget.
Vuonna 2001 Sinebrychoff valmisti mausteisen Talviportterin (Winter Porter 7,2 %) ja keväällä 2009 valmistettiin Englannissa pieni erä Sff Porter Marstons (5,92 %) tynnyrikypsytyksellä (real ale). Tämän syksyn (2011) Koff-uutuus on Puolukka Stout (4,7 %).
– Voittajaolut ei ole aivan helpoiten lähestyttävä mallasjuoma. Se antaa nauttijalleen kuitenkin erittäin paljon. Siksi sitä tulisi nauttia hitaasti ja monipuolisia makuja hakien, parhaan suomalaisen oluen kilpailun järjestäjän, Suomalainen Olut -yhdistyksen asettama tuomaristo toteaa Sinebrychoffin portterista. Vastikään muodostettu yhdistys pyrkii edustamaan kattavasti kotimaista olutelinkeinoa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Nokian Panimon toimitusjohtaja Matti Heikkilä.
Sinebrychoffin portteri on aina pärjännyt vertailuissa ja kilpailuissa mainiosti. Tampereella kymmenen vuoden ajan järjestetyssä Tummien Oluiden Tori -talvitapahtumassa Sinebrychoffin portteri voitti parhaan oluen kilpailun niin pitkään, että päätyi lopulta jäämään pois koko kilpailusta.
– Ei siis olekaan millään tavalla yllättävää, että Koffin portteri voitti tässä ensimmäisessä parhaan suomalaisen oluen kisassa. Kulttimaineen takia portteri tulee uusimaan voittonsa tuomariston kokoonpanosta riippumatta – ellei sitten voittajaa estetä osallistumasta mahdollisiin seuraavien vuosien kilpailuihin, OLUTVERKON testiryhmässä pohdittiin Lahdessa.
* OLUTVERKON testiryhmät erilaisilla kokoonpanoilla ovat arvioineet Sinebrychoffin portterin vuosittain, parhaimmillaan useitakin kertoja. Lue lisää: OLUTVERKON olutarvioita.
* Useiden vuosien ajan OLUTVERKON testiryhmät ovat verranneet arviointiin tulleita porttereita ja stouteja Sinebrychoffin portteriin. Vertailutuotteet on pisteytetty Koffin portteri -asteikolla, jossa Sinebrychoffin portterilla on 100 pistettä. Tutki arvioita ja etsi yli sadan pisteen porttereita – jos löydät! Annatko itse jollekin portterille yli sata pistettä? Lue lisää porttereista ja portteriäänestyksestä Suomessa!
OlutSuomi – Viikon Olut 05-23: Viikon juhlija Hartwall edistää myös pienpanimo-oluen valmistusta
* M Admiral Imperial Porter, Panimo Mattsson / Hartwall Oy, Hki / Lahti / Royal Unibrew AS, Faxe, Tanska
Pisteet 90 / 100. Koff portteri –asteikolla 88 / 100.
* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.
Lahdessa sijaitseva Hartwallin pienpanimo Mattsson on juuri toipunut 5-vuotisjuhlavuodestaan ja jatkaa oluterikoisuuksien hakemista entiseen malliin. Hartwallin panimoyhtiö Suomessa viettää perustamispäiväänsä (2.2.1836) nyt alkaneella viikolla. Kivennäisvesitehdas muuttui alkoholijuomien valmistajaksi Helsingin olympiavuonna 1952, kun kisaturisteille tarjottiin nopeasti toimivaa, valmiiksi sekoitettua drinkkiä: Gin Long Drink ja Brandy Long Drink.
Olutpanimoiden kanssa alettiin rakentaa yhteistyötä vasta 1960-luvulla, jolloin hankittiin myös omistuksia olutpanimoista ja lopulta omistukseen olutpanimoita. Uusi vaihe kääntyi päälle vuonna 2017. Lahden tuotantolaitoksen kylkeen pystytettiin oma pienpanimo, käsityöolutpanimo, joka sai nimekseen Mattssonin panimo, nyttemmin Panimo Mattsson. Eikä siinäkään vielä kaikki. Hartwall hankki Helsingin keskustan torikortteleista oman ravintolapanimon vuonna 2020. Sen nimeksi tuli Helsinki Bryggeri, edellisen omistajan Bryggeri Helsingin tyyliin. Edelleen perustettiin oma pienpanimo Tampereen Kannen Areena -tapahtumakeskukseen. Joulukuussa 2021 sinne hulinaan avattiin Maltti-niminen ravintolapanimo.
* LUE lisää: Mattssonin oluiden arvioita 2017-2023.
* LUE lisää: Hartwallin kaikkien panimoiden juomien arvioita 2000-2023.
Oluen väri on tumma, musta, läpinäkymätön. Vaahto on vaalean beige, alussa sirisevän äänekäs, runsas, laskeutuu nopeasti, pinnalle muodostuu erikokoisia kuplia, jotka nopeasti haihtuvat kokonaan pois. Tuoksu on paahteinen, pikimäinen, kovanoloinen. Maku on täyteläinen, kuiva, paahteinen, hedelmämäinen, pehmeän tummaluumumainen, samettimaisen pehmeä, tasapainoinen, tyylikäs, maukas, juotavuudeltaan helppo, jälkimaku on hento.
Sillä, mitä (tod. näk.) yleisesti tarkoitetaan etuliitteellä ‘imperial’ (suom. ‘keisarillinen’ -> ja varsinaisesti ‘todella vahva’, kuten keisarinvallalla oli tapana) ei ole juurikaan tekemistä tämän tyylikkään pehmeäluonteisen portterin kanssa. Koffin portterin (Sinebrychoff Porter, 7,2 %, irish dry stout) rinnalla tämä hentoluonteinen portteri kalpenee, eikä missään nimessä ansaitse ‘imperial’ -nimitystä. (Nimitys ei ole millään tasolla rekisteröity.)
Valmistuksessa käytetyt maltaat ovat pilsner ja münchener, humala on brittiläinen admiral. Valmistajalla on syksystä 2018 – ja edelleenkin – valikoimassa M Imperial Porter (7,0 %, humalat yhdysvaltalainen bravo ja saksalainen hersbrücker; OlutSuomi: Pisteet 92 / 100. Koffin portteri –asteikolla 94 / 100). Ilmeisesti Admiral on tämän oluen tytärtuote.
Ruokajuomana miedosti maustetun liha- ja riistaruoan kanssa. Ei jälkiruokaportteri.
– J.T. Laakso
7,0 %-til., tumma pintahiivaolut, portteri, ’mustanpuhuva tuhti’; kantavierre 18,1 °Pl, katkeroainepitoisuus 30,0 EBU, väri 150 EBC, ravintosisältö 100 ml sisältää energiaa 292 kJ / 70 kcal, rasva – g, josta tyydyttyneitä rasvoja – g, hiilihydraatit – g, josta sokereita – g, proteiini – g, suola – g. Panimomestari Bill Brinkmann. Suositus tarjoilulämpötilaksi ºC. Panimo perustettu 2017 (Hartwall-yhtiö 1836). Uutuus kevät 2022.
Kertalasipullo 0,33 l. Alkon vähittäismyyntihinta 3,79 €. Jakelu Hartwall Oy, Lahti / Hki. (P.E.-pvm 13.02.2023).
* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.
OlutSuomi – Olutverkon Viikon Olut 32-21: 500 Viikon Olutta! Viiden suurpanimon matala-alkoholi -oluet juhla-arvioissa!
OLUT-SUOMI – OLUTVERKON Viikon Olut No 500
Olut-Suomi eli alun perin Olutverkko julkaisi ensimmäisen Viikon Olut -sarjan arvion maanantaina 02.01.2012, runsaat yhdeksän ja puoli vuotta sitten. Tänään maanantaina 09.08.2021 on vuorossa 500. Olut-Suomi – Olutverkon Viikon Olut. Viikon Olut -arviot on julkaistu säännöllisesti joka maanantai jo 500 kertaa.
Tulevan vuoden (2022) tammikuussa Viikon Olut -arvioita on siis julkaistu tasan kymmenen (10) vuotta!
Juhlan kunniaksi Olut-Suomi julkistaa lähiaikoina yleisökyselyn, jossa tarkastellaan 500 arvion sarjaa sekä olut- ja juoma-arviointia yleiselläkin tasolla. Enää ei tarvitse nukkua montaa yötä! Malta siis.
* Arvioitavan oluen valinta
Olut-Suomi Viikon Olut on aina pyritty valitsemaan kyseisen viikon ajankohdan tilannetta huomioiden. Olut voi olla uutuus, panimolla saattaa olla juhlavuosi, jokin tapahtuma saattaa juhlistaa merkkivuottaan (Reinheitsgebot 2016, Kieltolaki 2019, Kieltolain päättyminen eli Alkon 80-vuotisjuhlavuosi 2012, Uskonpuhdistuksen 500. juhlavuosi 2017 jne.) sekä tietenkin kausioluiden ajankohdat: talviolut, vahva olut, pääsiäisolut, kevätolut, kesäolut, syysolut, sadonkorjuuolut, kekri-olut, jouluolut. Sahtia unohtamatta, ikinä.
Arvioitavat tuotteet on aina pyritty kuitenkin valitsemaan kaikkialla maassamme suhteellisen helposti saatavilla olevista oluista eli pienen tuotantomäärän hanaoluet pääsevät tässä yhteydessä melko harvoin esille. Perusteltuja poikkeuksia on.
Oluiden valinnassa ei (ainakaan) alkuvaiheessa ollut kovin vahvaa systematiikkaa. Siitä huolimatta todella harvoin on tullut valittua sama olut uudelleen. Poikkeuksia on tullut – tälläkin kriteerillä, tosin usein tarkoituksella.
Esimerkiksi Suomen Paras Olut, Sinebrychoff Porter (7,2 %) on aikoinaan ollut arviointiryhmien toiveherkku niin usein, että se on noussut pari kolme kertaa Viikon Olueksi. Samoin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan mainio suomalainen erikoisuus, pääsiäisolut Mämmi, joka on aina valmistettu hieman eri reseptillä. Edelleen myös Laitilan upea panos suomalaiseen kausiolutkulttuuriin: Tuomas Jouluolut, jonka valmistamiseen aina edellisvuoden Hyvä Tuomas on päässyt vaikuttamaan.
* Ei suosituimmuusasemaa
Arvioitavissa tuotteissa ei ole mitään ohjelmallista suosituimmuusjärjestystä. Ei painotusta pientuottajiin – suuretkin panimot tekevät juotavan hyviä oluita! Ei alkuperämaapainotuksia, joskin tarkkamuistinen saattaa arvella painopisteen liikkuvan Saksassa, Briteissä, Ruotsissa, Virossa, suhteellisesti Venäjälläkin, ehkä aikaisemmin myös Tanskassa.
500. Viikon Olut on – yllätys! Yllätys! YLLÄTYS! – nykyhetkessä varsinkin suurten valmistajien uudesta suositusta tuoteryhmästä – matala-alkoholipitoisten ja alkoholittomien oluiden joukosta – valikoituneiden tuoreiden tuotteiden esimerkkiviisikko. Viiden suurimman suomalaispanimon viisi matala-alkoholipitoista juomaa! Siis yksi jokaista sataa arviota kohden.
Viikon Olut -viisikko arvioidaan tässä artikkelissa tiiviisti. Alkuperäisessä mitassaan arvioihin pääsee tutustumaan 500. Viikon Olut -viisikko -linkin kautta.
xxxxxxxxxx* Tutustu 500 Viikon Olut -arvioon, vietä nostalginen hetki kuluneen vuosikymmenen oluita muistellen.
xxxxxxxxxxMiten monia olet itse maistellut? Onko joukossa erinomaisen hyviä oluita TAI olutarvioita?
xxxxxxxxxxEntä tosi huonoja / epäoikeudenmukaisia / (mielestäsi) vääriä arvioita TAI olutvalintoja?
xxxxxxxxxxxxxxx * Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.
xxxxxxxxxx* Voit kommentoida arvioita ja / tai oluita vapaasti, myös nimimerkillä. Kommenttiin merkitty
xxxxxxxxxxsähköpostiyhteys ei tule näkyviin julkisesti, Juomien Suomi / Olut-Suomi -toimitukselle toki.
* Crisp Vaalea Lager, Sinebrychoff Supply Company Oy / Sinebrychoff, Keravan panimo / Carlsberg Bryggerier AS, Kööpenhamina, Tanska
0,0 %-til., vaalea pohjahiivaolut, alkoholiton olut; kantavierre 4,1 (Alko 4,9) ˚Pl, katkeroainepitoisuus 20 (22) EBU, väri 8 EBC; ravintoainesisältö 100 ml. energia 16 (20) kcal/70 kJ, hiilihydraatit 3,8 g, josta sokereita 0,9 g, proteiini <0,5 g, rasva 0 g, josta tyydyttynyttä rasvaa 0 g, suola 0 g. Suositus tarjoilulämpötilaksi ºC. Uutuus elokuussa 2017.
Tölkki 0,33 l. Vähittäismyyntihinta 1,30 €. Alkon vähittäismyyntihinta 1,38 €. (P.E.-pvm 12.04.2022)
Pisteet 90 / 100.
Koff on Suomen kolmen suurimman panimon joukossa ja sillä on pitkähkö perinne nollaprosenttisten oluiden valmistamisessa. Vuosituhannen alussa nollaoluet tuotettiin Sveitsissä ja muualla Keski-Euroopassa. Makumuistin mukaan pari edellistä sukupolvea oli luonteettoman mauttomia ja poistuivat markkinoilta nopeasti. Vuonna 2017 alkanut Crisp-sukupolvi on paras ja vielä Suomessa valmistettu!
Tanskalaisten omistama Sinebrychoff on perustettu vuonna 1819 Helsingissä, josta se siirtyi viime vuosisadan lopulla moderneihin teollisuustiloihin Keravalle. Oluen vuosituotanto lienee noin 130-150 miljoonaa litraa (arvio).
* Lapin Kulta Pure 2,7 % Luomuolut, Oy Hartwall Ab, Lahti / Hki / Royal Unibrew AS, Faxe, Tanska
2,7 til-%, vaalea pohjahiivaolut, matala-alkoholinen lager, gluteeniton täysmallasolut, luomuolut/ ekoöl;”raikas luonnostaan”,”100 % täysmallasolut”; kantavierre 6,9 ˚Pl, katkeroaineet 14,0 (9,0) EBU, väri 7,0 EBC; ravintosisältö / 100 ml: energia 103 kJ / 25 (Alko 30) kcal, rasva 0 g, josta tyydyttynyttä 0 g, hiilihydraatit 208 g, josta sokereita <0,5 g, proteiinia 0,2 g, suolaa <0,02 g. Suositus tarjoilulämpötilaksi 6-8 °C. Uutuus .
Kertalasipullo 0,33 l. Vähittäismyyntihinta 1,35 €. Tölkki 0,33 l. Alkon vähittäismyyntihinta 1,39 €. (tlk; P.E.-pvm 20.02.2022)
Pisteet 88 / 100.
500 viikkoa sitten, kun Olut-Suomi – Olutverkko alkoi julkaista Viikon Olut -arvioita, Hartwall toimi vielä Torniossa, mutta pääyksikkö oli muuttanut Helsingin Konalasta Lahteen. Hartwallin päätuote oli Lapin Kulta. Nyt, 500 viikkoa myöhemmin, Lapin Kulta on enää kahtena versiona (0,0 % ja 5,2 %) sekä kahtena Pure (suom. ’puhdas’) -lisänimisenä luomuversiona (2,7 % ja 4,5 %). Huolellista tekoa, maukas, pehmeä, täysmallasykkösolut!
Tanskalaisomistukseen (toki eri konserniin kuin Sinebrychoffilla!) nykyisin kuuluva Hartwall on perustettu Helsingissä vuonna 1836. Se oli 1960-luvulle saakka kivennäisvesien ja virvoitusjuomien valmistaja – poikkeuksena vuoden 1952 maailmanmenestystuotteet Gin- ja Brandy-lonkerot. Yhtiö kasvoi hankkimalla omistukseensa kymmeniä pieniä (Tornio, Vaasan Bock) ja isoja (Aura, Mallasjuoma) suomalaispanimoita. Joitakin vuosia sitten Lahteen perustettiin ison tuotantolaitoksen rinnalle myös oma pienpanimo, Mattssonin panimo. Nyt Hartwall on yksi kolmesta suuresta suomalaispanimosta. Oluiden vuosituotanto lienee noin 120-150 miljoonaa litraa (arvio).
* Olvi I 2,7 % Itsenäinen Suomalainen, Olvi Oyj, Iisalmi
2,7 til-%, vaalea pohjahiivaolut, pastöroimaton lager, täysmallasolut; ”ykkösolut”, ”Säästä vesi kaloille – ota Olvi Ykkönen”; kantavierre 6,5 p-%, katkeroaineet 16 EBU, väri 8 EBC; ravintosisältö / 100 ml. energia 100 kJ / 24 kcal, rasva 0 g, josta tyydyttynyttä 0 g, hiilihydraatit 1,8 g, josta sokereita 0 g, proteiinia 0 g, suolaa 0 g. Suositus tarjoilulämpötilaksi 8-10 °C. Uutuus .
Kertalasipullo 0,33 l. Vähittäismyyntihinta 1,79 €, tölkki 0,33 l. – 1,29 € ja 0,5 l. – 1,95 €. (P.E.-pvm 30.04.2022)
Pisteet 91 / 100.
Olvi Ykkönen lienee nykyisin maamme pitkäikäisin mieto olut. Panimo on vuosien aikana myös tehnyt töitä ykkösoluensa parhaaksi. Olvi I:stä myydään myös suosituissa kartonkisalkuissa ja iso (0,5 l.) tölkkikin oli ainutlaatuinen innovaatio tässä tuoteryhmässä. Vertailussa näiden viiden oluen kesken on mukava havaita, että mietokin olut voi olla luonteikas ja maukas, jopa perinteisen oluen makuinen. ainakin vähän.
Olvi on perustettu Iisalmessa vuonna 1878 Iisalmen Oluttehtaan ja Kajaanin Kaljan yhteenliittymänä ja on edelleen tiukasti suomalaisessa omistuksessa oleva pörssiyhtiö. Vuoden 2020 tilinpäätöksen mukaan Olvin litramyynti oli 244,4 milj.l., josta oluen osuudeksi voidaan arvioida 120-140 milj. litraa.
Panimoliiton tilaston mukaan vuonna 2020 jäsenten olutmyynti oli 357 milj. litraa, josta kolmen suuren osuus lienee vähintään 350 milj.l. olutta.
* Laitilan Pale Ale, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Laitila
2,5 %-til., vaalea pintahiivaolut, matala-alkoholinen ale, ”raikas ja pehmeä suodattamaton täysmallasolut”, kantavierre 8,4 ˚Pl, katkeroainepitoisuus 26 EBU, väri EBC. Ravintoarvo 100 ml: energia 125 kJ/ 30 kcal, rasva 0 g, josta tyydyttynyttä rasvaa 0 g, hiilihydraatit 3,6 g, josta sokereita <0,1 g, proteiini 0,4 g, suola 0 g. Olutmestari Ville Vilen. Suositus tarjoilulämpötilaksi 8-12 ºC. Uutuus 03.2021.
Tölkki 0,33 l. Vähittäismyyntihinta 1,89 €. (P.E.-pvm ei selviä ainakaan tölkin pohjasta, kuten valmistaja lupaa)
Pisteet 91 / 100.
Laitila julkisti folköl-vahvuisen Pale Alen (3,5 %) joulukuussa 2015. Kevättalvella 2021 muotipaineet olivat kasvaneet ja oluen laimentamista jatkettiin. Uutuus on ykkösoluen veroinen Pale Ale (2,5 %). Jälleen testeissä yllätyttiin: mieto olut voi olla luonteikas ja maukas. LWT on tehnyt suursatsauksen matala-alkoholipitoisten juomien puolesta. Pale alen lisäksi neljästä tutusta Kukko-oluesta (Pils, Vaalea ja Tumma Lager, IPA) on vastikään valmistettu markkinoille 0,3-prosenttiset, käytännössä alkoholittomat, versiot.
Vuonna 1995 – runsas neljännesvuosisata sitten – perustettu Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Varsinais-Suomen Laitilassa on Suomen suurin pienpanimo ja maan neljänneksi suurin panimojuomien valmistaja. LWT vuosikertomuksessa 2020 ei mainita kertaakaan sanaa ”litra”, mutta entuudestaan olleen tiedon / arvion mukaan vuotuinen litratuotanto on runsaat 20 milj. litraa, josta oluen osuus lienee vajaat 10 milj.l.
* Keisari Radler Dry Lemon, Nokian Panimo Oy, Nokia
2,8 %-til., vaalea, matala-alkoholipitoinen, gluteeniton, mausteinen olut; ”Sitruunalimonadi & olut”, ”Kaveri tangolle, jalat polkimille ja menoksi.”; kantavierre 7,2 °Pl, katkeroainepitoisuus 10 IBU, väri 4 EBC; ravintosisältö 100 ml sisältää energiaa 114 kJ / 27 kcal, rasva g, josta tyydyttyneitä rasvoja g, hiilihydraatit 1,38 g, josta sokereita g, proteiini g, munanvalkuainen g, suola g. Diplomipanimomestari Riitta Sulkama. Suositus tarjoilulämpötilaksi ºC. Uutuus kevät 2021.
Tölkki 0,5 l. Vähittäismyyntihinta 1,98 €. (P.E.-pvm 22.01.2022)
Pisteet 88 / 100.
Tasan 30 vuotta sitten (1991) Tampereella ja Nokialla perustettu Pirkanmaan Uusi Panimo eli PUP (myöh. Nokian Panimo) on panostanut vahvasti oluen laimentamiseen. Menneinä aikoina panimo jopa päätti lopettaa kokonaan yli vähittäiskauppavahvuisten tuotteiden (silloinen yläraja oli 4,7 %) valmistamisen.
Viime aikoina vaikuttaa varsinkin erilaisiin virvoitusjuomiin panostaminen suorastaan riistäytyneen nokialaisten käsistä. Alkuvuoden uutuusluettelo on kuvaava: Sweet Strawberry, Amazing Apple, Cola Vanilla sekä Italian Spritz. Pirkkalaismurteella arjesta selviytyjän on mahdoton tietää, mitä tölkit sisältävät.
Mutta on toki oluitakin, mietoja tietenkin. Keisari-sarjan Sitruuna-Radler on tyylissään toinen suomalaisvalmisteinen ’limuolut’. Menneiden vuosikymmenten maahantuonti ja suomalainen valmistus ovat loppuneet aina lyhyeen, mutta miten käy nyt – aika on uusi, muoti on muuttunut, kansainväliset vaikutteet omitaan nopeasti. Keisarin kokeilu on tutustumisen arvoinen ja hieno erikoisuus.
Suomen viidenneksi suurimman panimon litramyynti vuonna 2020 oli tilinpäätöksen mukaan 5,35 milj.l., josta oluen osuudeksi ilmoitetaan (toisaalla) ”yli 3 miljoonaa litraa”. Kuluvan vuoden ensimmäisen puolikkaan kokonaismyynti litroissa oli 20 % (viidenneksen!) suurempi kuin alkuvuonna 2020. Vuoden 2020 kokonaismyynnissä oli 17 % kasvua vuoteen 2019 verrattuna viime vuoden tilinpäätöksen mukaan.
* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.
– J.T. Laakso
* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.
Pääsiäis- ja kevätkausi 2021: Keväiset kausiolutvalikoimat eivät innosta
H U O M ! Artikkelin otsikossa on pieni, mutta paha ajatusvirhe.
Pitäisi olla: ”eivät innosta valmistajia”.
Kuluttajathan ovat alkaneet odottaa kevätoluita jo Nuutin päivän jälkeen. Ja innolla!
OlutSuomi pahoittelee (Virhettä ei voi korjata otsikkoon linkkiteknisistä syistä.)
* * * * *
Ensimmäiset mämmituokkoset ovat ilmestyneet markettien hyllyille. Pääsiäiskautta siis aloitellaan ja pian myös pääsiäisen ja kevään kausioluet valmistunevat panimoiden tankeista.
Alkossa ei ole valikoimissaan tänäkään vuonna yhtäkään varsinaista pääsiäisolutta. Kausiolutvalikoima on korvattu vakituisista ja tilaustuotteista kootulla listalla. Porttereita, tummia, vahvoja oluita, bockeja ja luostarioluita. Hyviä laatuoluita kaikki – ja sopivat toki hyvin pääsiäisnautiskeluun ruokapöydässäkin.
Mutta: monentyylisen oluen joukosta puuttuvat edellisvuoden tapaan kaikki kolme Suomen Paras Olut -kilpailuissa voittanuta portteria – Sinebrychoff, Koskipanimon Siperia ja Laitilan Imperiaali, vaikka ne ovat Alkon vakiotuotteita. Samoin kaikki kolme Alkon sahtia puuttuu suosituksista.
Alkon oluiden tuotepäällikkö Timo Vallo on koonnut suosituslistalle tummanpuhuvien ja vahvojen oluttyylien edustajia: strong ale, trappisti-luostariolut, bock-lager, dobbelbock, tumma lager, portteri, stout, sweet stout ja oatmeal stout.
ALKON suositusvalikoiman oluet (tuotteita yhteensä, FI niistä suomalaiset): strong ale (37, FI 7) trappisti-luostariolut (23, FI 0) belgialainen luostariolut (15, FI 0) bock (14, FI 7) doppelbock (9, FI 2 ) tumma lager (25, FI 7) saison (19, FI 10) portteri (34, FI 14) stout (10, FI 1) sweet stout (7, FI 3) oatmeal stout (7, FI 1).
ALKO – Arkadia-Hki myymälän pääsisäissuositukset (4, FI 2, listaus alempana). Nämä siis EIVÄT ole päässeet varsinaiselle suosituslistalle, kuten ei suomalainen huippuportterikolmikkokaan.
P.S. Sinänsä hyvä
Toisaalta sinänsä on erittäin hyvä, että Alko muistaa kausien esillenostoissa myös vakiovalikoiman ’normaaleja’ tuotteita – aivan Olut-Suomen (aiemmin Olutverkko) esimerkin mukaisesti.
On myös hienoa, että valikoimassa edelleen olevia, selvästi joulun oluita nostetaan esille, kun niitä kerran vielä on hyllyillä! Esimerkiksi tällä Alkon suosituslistalla olevat jouluoluet Suomesta, Tanskasta ja Englannista ovat laadullisesti kovaa tasoa eli kannattaa vakavasti harkita myös pääsiäisen ja yleensäkin talven ja kevään ruokapöydän juomaksi.
* LUE lisää: Pääsiäis- ja kevätvalikoimista vuonna 2020.
Myös suomalaiset valmistajat ovat selvästi unohtaneet yhden parhaista olutkausista. Tänä vuonna pääsiäis- ja kevätoluista ovat luopuneet Laitilan mämmioluttehdas, Vakka-Suomen Panimo on jättänyt molemmat pääsiäisoluet väliin, jopa Mietaan Mämmiolut (kaupan omamerkkituote) taisi jäädä yhden vuoden ilopilkuksi, myös muiden Pyynikin kevättuotteiden jäähyillessä ja Mallaskoski vaikuttaa keskittyvän edeltäjänsä satavuotisjuhlavuoteen.
Pääsiäisherkkuja marketeissa
Toisaalta Hartwallin Lahden Erikois -sarjaan on ilmestynyt uusi pääsiäisolut ja Mustan Virran pyörteissä on kypsynyt taas pääsiäisportteri.
* Saison De Pâques (5,5 %, 3,75 € / 0,33 l. klp) Stadin Panimo Oy, Helsinki. Pääsiäis-saison.
* Malmgård Pääsiäisolut (5,5 %, 3,19 € / 0,33 l. klp) Malmgårdin panimo, Malmgård, Pernaja, Loviisa / MBH Breweries Oy, Hki. Suklaata, Malmgårdin peltojen spelttivehnää, hasselpähkinäuutetta.
* Mustan Virran Pääsiäisportteri (5,5 %, 2,98 € / 0,33 l. klp), Mustan Virran Panimo Oy, Savonlinna. Musta portteri palasi valmistukseen.
* Lahden Erikois Pääsiäisolut (5,3 %, 3,49 € / 0,5 l. tlk) Oy Hartwall Ab, Lahti / Hki / Royal Unibrew, Faxe, Tanska. Mukana karamellia, pehmeää suklaata, pähkinää ja kypsää hedelmää.
Alkossa – ei kuitenkaan suosituslistalla:
* O’Hara’s Leann Folláin Extra Irish Stout Barrel Aged Series, Edition No. 9 (9,2 %, 0,375 l. plo luonnonkorkilla lankakiinnityksellä 12,89 €), Carlow Brewing Co., Bagenalstown, Carlow, Irlanti, 200 päivää viskitynnyrissä kypsytetty tumma stout.
* Malmgård X-porter (7,0 %, 0,33 l. plo 4,43 €) Malmgårdin panimo, Malmgård, Pernaja, Loviisa / MBH Breweries Oy, Hki, tumma, brittityylinen portteri.
* Chateau Izabel Carsin Barrel Aged Imperial Milk Stout (10,0 %-til., 7,85 € / 0,33 l. klp), Kimito Brewing AB, Kimito – Kemiö, Kimitoön – Kemiönsaari, tumma portteri, makeahko ‘milk stout’, kypsytetty ranskalaisen Carsin-viinitilan tammitynnyreissä.
* Gouden Carolus Classic (8,5 %, 0,75 l. plo luonnonkorkilla lankakiinnityksellä 9,99 €), Brouwerij / Brasserie Het Anker, Mechelen, Belgia, tumma pintahiivaolut, belgialainen ale.
* LUE: OlutSuomi arvioi kausi- ja juhlajuomia.
Suomen Parhaat portterit Alkon valikoimassa
– ei kuitenkaan pääsiäisen suosituslistalla
* Koskipanimo, Tampere, Siperia Imperial Stout (8,0 %) 5,98 € (03-2020: 6,02 € eli – 0,04 €) / 0,33 l. plo (vakiovalikoima) Suomen Paras Olut 2015.
* LWT, Laitila, Laitilan Imperiaali Stout (9,2 %) 6,29 € (03-2020: 5,85 € eli + 0,44 €) / 0,33 l. (vakiovalikoima) Suomen Paras Olut 2013.
* Sinebrychoff, Sinebrychoff Porter (7,2 %) 3,27 € (03-2020: 3,23 € eli + 0,04 €) / 0,33 l. (vakiovalikoima) Suomen Paras Olut 2011.
SAHTIA SAA Suomessa Alkon valikoimista – mukana myös u u s i tuote!
* Finlandia Sahti, suomalainen juhlajuoma (8,0 %), Finlandia Sahti Ky, Sastamala, pantiton muovipullo 10,67 € (05-2020: 10,71 € eli – 0,04 €) / 0,75 l., 35 Alkon myymälässä.
* Finlandia Sahti strong, (10,0 %), Finlandia Sahti Ky, Sastamala, pantiton muovipullo 12,03 € (05-2020: 12,07 € eli – 0,04 €) / 0,75 l., 24 Alkon myymälässä.
* Lammin tummahkoa sahtia, (7,5 %), Lammin Sahti Oy, Lammi, Hämeenlinna, pantiton lasipullo patenttikorkilla 10,01 € (05-2020: 10,03 € eli – 0,02 €) / 0,5 l., vain Hämeenlinnan Lammin Alkon myymälässä.
* Kullervo Tumma Ruissahti (7,5 %), Õlu Bryki Raum – OBR, Eura, valmistuspaikka Suupohjan panimo, Isojoki / Lännen Lähipalvelu Osk, Eura. Muovinen viinipussi 26,69 € (11-2020: 26,75 € eli – 0,06 €) / 1,3 l., 10 myymälässä pääkaupunkiseudulla, Kankaanpäässä, Tampereella ja Turussa.
* Kotikalja – kuuluu myös suomalaiseen juhlapöytään kautta vuoden. Suosiotaan kasvattaa myös ruotsalaisperäinen must-juoma.
– Koff Perhekalja, Sinebrychoff Supply Company Oy, Kerava / Carlsberg Group, Tanska 1,5 l., 3,34 €.
– Olvi Kotikalja, Olvi Oyj, Iisalmi 1,0 l., 2,45 €.
– Ukko-Pekka Kotikaljan makuinen juoma, Finnspring Oy, Sykäräinen 1,5 l., 2,95 €.
– A. Le Coq Perinteinen Kvassi, UAB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua / AS A. Le Coq, Viro / Olvi Oyj, Iisalmi 1,5 l. 2,35 €.
– Spring Påskmust – Pääsiäisjuoma, Finnpring Oy, Sykäräinen 1,5 l.
– Åländsk Vårmust, Amalias limonadfabrik / Bryggeri Ab Bock – Wasa, Lemland, Ahvenanmaa 0,33 l.
OLUTVERKON Viikon Olut 42-20: Karhu – taidetta suomalaisten mieleen
* Karhu Laku Portteri, Sinebrychoff Supply Company Oy / Oy Sinebrychoff Ab, Kerava / Carlsberg Group, Kööpenhamina, Tanska
Pisteitä: 91 / 100. Koffin portteri -asteikolla 93 / 100.
* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.
Huomenna – jos kaikki menee hyvin – vietetään Suomalaisen Oluen Päivää eli SOPia. 13.10.1819 Sinebrychoffin panimo perustettiin Helsingin Hietaniemessä. Karhu on Koffin suosituista oluista varmaankin kaikkein suurin suosikki olutsuomalaisten keskuudessa.
karhu tai Karhu.
Karhun hyvä maine rakentui menneinä vuosikymmeninä osaltaan myös erittäin onnistuneeseen ”mainoskampanjointiin”. Ei Karhua mainostettu lainkaan! Tutuksi tullut karhunpää vain nousi esille mitä kummallisimmissa yhteyksissä – ja opittiin pian liittämään oikeaan yhteyteensä.
Myöhemmin Koff on alkanut modernisoida Karhua uusiin kuvioihin, esimerkiksi mariginaalisiin (’pientuotantojen’) oluttyyleihin ja alkoholittomiin juomiin. Mutta Karhu-maisella otteella: etikettisuunnittellussa on käytetty graafisen taiteen ja nimettyjen taiteilijoiden näkemyksiä karhusta ja – Karhusta. Kuten nyt vaikka Vilunkia.
* Tänä vuonna vietetään valtakunnallista ITE-taiteen 20-vuotisjuhlavuotta, joka huipentuu tulevana lauantaina (17.10.2020) Savonlinnassa Nälkälinnanmäellä – sekä ajan hengessä myös tietoverkko internetissä. Ilomantsissa on järjestetty vuodesta 2014 ITE-henkinen karhuviestoskilpailu – ja tämän vuoden puusta veistetyt karhuotukset esittäytyvät juhlatapahtumassa valokuvissa ja veistoksina.
PS Ensi vuonna Ilomantsin ITE-tapahtuma on 13.-15.08.2021 teemalla Karhu ja pentu.
* LUE lisää: ITE-karhu Savonlinnassa.
Väri on tumma, musta, läpinäkymätön. Vaahto on tummanruskea, pursuavan runsas, kermamaisen vahvarakenteinen, pikkukuplainen, takertuu lasin laidoille rikkonaisena kalvona, kestävä. Tuoksu on ensituntumalla saippuavesimäinen, hieman tunkkainen, mutta sitten samettimaisen paahteinen.
Maku on keskitäyteläinen, suutuntumassa paahteinen, tervaakin käväisee mukana, sitten nopeasti voimakkaan ja tuoreen lakritsimainen, makea, lakritsi jatkaa vahvana aromina, luonteeltaan varsin kova, oluen lämmettyä erottuu myös kuivan katkeromainen aromisävy, vasta jälkimaussa paahteisuutta nousee taas mukavasti esille.
Valmistusainekset ovat vesi, ohramallas, humala, lakritsiuute ja hiiva. Mallaslajikkeet ovat pilsner-, münchener-, väri- ja ruskeamallas.
Ruokajuomana liharuokien, maksapihvin ja poronkäristyksen kanssa, myös jälkiruokana.
Karhu oli alun perin vuonna 1853 perustetun Porin olut –panimon tuote, jota alettiin valmistaa kieltolain (1919-32) aikana ykkösoluena vuonna 1929. Karhu palasi tuotantoon vuonna 1958 edelleen ykkösoluena ja vuonna 1961 III veroluokan oluen.
taltutettuna osaksi Carlsbergiä.
Porilaispanimo siirtyi Koffin omistukseen vuonna 1972 ja omistaja sulki koko laitoksen vuonna 2009. Koff kutsui Karhua pitkään mielellään ’Porin olueksi’, ehkä edelleen. Viime vuosina Karhu-merkkiä on alettu käyttää monenlaisten, erikoistenkin, olutlaatujen yhteydessä. Ja nyt portteri on niistä yksi.
Erityispisteitä kauniin suomenkielisen portteri-sanan käytöstä. (Tosin lisäpisteet nollautuvat, sillä valmistaja kutsuu esitteessään tuotetta nimellä ’portteri tai porter’.) Sinebrychoff on valmistanut vahvaa portteria vuodesta 1957 alkaen. Sen virallinen nimi on ulkomaankielinen Sinebrychoff Porter (7,2 %, Alko 3,23 € / 0,33 l. plo).
* LUE lisää: Kansainvälinen Suomalaisen Oluen Päivä.
– J.T. Laakso
5,5 %-til., tumma, suodattamaton täysmallasolut, pintahiivaolut, lakritsiuutteella maustettu portteri; kantavierre 13,7 °Pl, katkeroainepitoisuus 31 EBU, väri 250 EBC; ravintosisältö / 100 ml. energia 52 / 216 kcal/kJ, rasva 0 g, josta tyydyttynyt rasva 0 g, hiilihydraatit 4,2 g, josta sokeri 0 g, proteiini <0,5 g, suola 0 g; Etikettitaiteilija Vilunki 3000 eli Mikko Viljakainen. Uutuus 01.09.2020. Suositus tarjoilulämpötilaksi °C.
Tölkki 0,5 l. Vähittäismyyntihinta 3,49 €. (P.E.-pvm 14.09.2021)
* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.
Pääsiäis- ja kevätkausi 2020: Alkossa ei yhtään kausiolutta – suosituksiin ei mahtunut Suomen parhaita porttereita eikä sahtia!
Kausioluiden tarjonta heikkenee edelleen Suomessa. Alkossa ei ole tänä vuonna yhtäkään pääsiäisolutta. Kausiolutvalikoima on korvattu vakituisista ja tilaustuotteista kootulla listalla. 166 monentyylisen oluen joukosta puuttuvat kaikki kolme Suomen Paras Olut -kilpailuissa voittanuta portteria – Sinebrychoff, Koskipanimon Siperia ja Laitilan Imperiaali, vaikka ne ovat Alkon vakiotuotteita. Samoin kaikki kolme sahtia puuttuu suosituksista.
Suosituksissa on muutama jouluolut ja alkoholittomia oluita.
Alkon oluiden tuotepäällikkö Timo Vallo on koonnut suosituslistalle tummanpuhuvien ja vahvojen oluttyylien edustajia: strong ale, trappisti-luostariolut, bock-lager, dobbelbock, tumma lager, portteri, stout, sweet stout ja oatmeal stout.
Alkon mukaan ympäri Euroopan juhlapyhiksi pannut pääsiäisoluet olivat aikaisemmin perusoluita tummempia ja vahvempia. Pääsiäisoluilla ei kuitenkaan ole yhtä yhtenäistä tyyliä, vaan ne vaihtelevat nykyisin laidasta laitaan.
– Alkon valikoimassa on paljon pääsiäiseen sointuvia oluita. Lampaan kyytipojaksi kannattaa valita olut, jossa on reilusti runkoa, Timo Vallo kuvailee ja vinkkaa valitsemaan esimerkiksi strong alen tai luostareissa pantavan trappistin.
Myös Alkon tuoteviestintäpäällikkö MW Taina Vilkuna suosittelee pääsiäispöydän olueksi tummia vaihtoehtoja.
– Stoutit ja portterit ovat erinomainen valinta, mutta hieman kevyemmän oluen ystävä voi poimia tumman lagerin. Mämmin kanssa puolestaan voi harkita portterin / stoutin ohella stoutin makeahkoja alatyyppejä, kuten sweet stoutia tai oatmeal stoutia.
Suosituslistaus
* strong ale (36 tuotetta): Suomi 7, Ruotsi 1, Tanska 1 (jouluolut), Islanti 1, Belgia 11 (niistä 1 jouluolut), Englanti 8 (niistä yksi jouluolut), Skotlanti 2, USA 4, Chile 1.
* trappisti (24): (Suomi 0), Belgia 16 (Achel, Chimay, Orval, Rochefort, Westmalle), Alankomaat 4 (La Trappe / Königshoven), Itävalta 3 (Engelzell), Englanti 1 (MSB).
* bock (16): Suomi 8, Saksa 5, Alankomaat 2, Espanja 1.
* doppelbock (7): Suomi 2, Saksa 5.
* tumma lager (24): Suomi 7 (2 alkoholitonta, 1 Koff Jouluolut), Viro 2, Latvia 1, Saksa 7, Tšekki 6, Espanja 1.
* portteri (31): Suomi 14 (mm. VASP 2, Sinebrychoff 0), Islanti 1, Viro 6, Latvia 3, Englanti 3 (niistä yksi jouluolut), Skotlanti 1, Alankomaat 1, Yhdysvallat 1, Chile 1.
* stout (11): Suomi 4 , Tanska 1, Norja 1, Viro 1, Englanti 1, Skotlanti 1, Irlanti 1, Yhdysvallat 1.
* sweet stout (8): Suomi 4, Englanti 2, Alankomaat 1, Yhdysvallat 1.
* oatmeal stout (8): Suomi 2, Viro 1, Englanti 1, Skotlanti 1, Alankomaat 1, Espanja 1, Yhdysvallat 1.
Suosituslistan suomalaisoluet
Strong ale Honkavuori, Emigrantti amerikan vahva ale (7,7 %) 4,37 € / 0,33 l. plo ja Double Doc Emeritus karjalainen vahva ale (8,5 %) 4,88 € / 0,33 l. plo; Fiskari, Paavin polku belgi-trippel (9,0 %), 5,07 € / 0,33 l. plo; Kimito, Wee Heavy savuviskitynnyrissä kypsytetty ale (8,5 %) 7,73 € / 0,33 l. plo; Malmgård / MBH, Arctic Circle Ale (7,3 %) 4,34 € / 0,33 l. plo ja Belge (8,00 %) 4,00 € / 0,33 l. plo; Taiwalkosken panimo, Lóðurr belgialaistyylinen vahva ale (9,5 %) 5,49 € / 0,33 l. plo;
Bock Lapin panimo, Hanki kevätbock (6,0 %) 3,78 € / 0,33 l. plo; Bock’s corner, Heller Bock (6,5 %) 3,86 € / 0,33 l. plo; Takatalo & Tompuri, Kaski Savubock (6,5 %) 4,17 € / 0,33 l. plo; Rakuuna, Bryggeri black bock (6,9 %) 4,79 € / 0,33 l. plo; Malmgård / MBH, Bock (6,0 %) 3,52 € / 0,5 l. tlk; Mallaskoski / Momentin, True Bock (6,5 %) 2,99 € / 0,5 l. tlk ja Strong Helles (6,5 %) 3,28 € / 0,5 l. tlk; Hartwall, Bock (6,5 %) 3,59 € / 0,5 l. tlk;
Doppelbock Beer hunter’s, Mufloni Doppelbock (7,0 %) 3,78 € / 0,33 l. plo; Bock’s corner, Doppelbock (7,5 %) 4,56 € / 0,33 l. plo.
Tumma lager Fiskari, Musta Valssi tumma luomulager (5,5 %) 4,03 € / 0,33 l. plo; Hartwall, Aura tumma (5,2 %) 3,19 € / 0,5 l. tlk; Bock’s corner, Dunkel (4,9 %) 3,48 € / 0,33 l. plo; Rakuuna, Bryggeri Dunkel (5,3 %) 4,67 € / 0,33 l. plo; Sinebrychoff, Jouluolut (6,0 %) 2,09 € / 0,33 tlk ja Crisp tumma lager (0,0 %) 1,50 € / 0,33 l. tlk; Hartwall, Lapin Kulta zero tumma (0,0 %) 1,22 € / 0,33 l. tlk.
Portteri Vakka-Suomen panimo Prykmestar Suklaa portteri (7,5 %) 3,98 € / 0,33 l. plo ja Prykmestar portteri (7,5 %) 4,01 € / 0,33 l. plo; Stallhagen, Baltic portteri (7,0 %) 3,81 € / 0,33 l. plo; Keppo bryggeri, Porter ekologisk / luomu (6,7 %) 4,68 € / 0,33 l. plo; Mustan Virran panimo, Pistolekors portteri (7,0 %) 4,04 € / 0,33 plo; Honkavuori, Taiga pohjois-karjalan portteri (6,6 %) 4,56 € / 0,33 l. plo ja Taiga vahva portteri (8,0 %) 4,90 € / 0,33 l. plo; Rakuuna, Bryggeri Tyrniportteri (6,5 %) 4,49 € / 0,33 l. plo; Top Fuel, Lab Genious portteri (7,4 %) 4,70 € / 0,33 l. plo; Kiiski, Maininki Savuportteri (baltic porter) (7,5 %) 6,41 € / 0,5 l. plo; Kotkan höyrypanimo, Bird portteri (4,7 %) 3,99 € / 0,33 tlk; Suomenlinna, Helsinki portteri (5,5 %) 4,05 € / 0,33 l. plo; Laitila, Lakritsi portteri (5,4 %) 4,03 € / 0,33 l. plo; Sonnisaari, Mulkero portteri (5,5 %) 3,94 € / 0,33 l. plo;
Stout (stautti) Tornio, Arctic stout (5,5 %) 3,21 € / 0,33 l. plo; Level Eleven tukku / UG panimo, Cinnamon Bunny stout (9,5 %) 8,27 € / 0,33 l. plo; Sonnisaari, Toast & Hops stout (6,2 %) 4,76 € / 0,33 l. plo; Pyynikki, Papan vanilja stautti (6,8 %) 5,27 € / 0,33 l. plo.
Sweet stautti Maistila, Moood Milk stout (5,8 %) 4,80 € / 0,33 l. plo; Fiskari, Kaffe stout (5,5 %) 4,69 € / 0,33 l. plo; Kanavan panimo, Motti Karamellistout (6,8 %) 5,25 € / 0,33 l. plo; Tampere panimo & tislaamo / valm. Ruosniemen panimo, Tampere Milk stout (4,2 %) 4,02 € / 0,33 l. plo.
Kaurastautti (Oatmeal stautti) Lumi, Chef’s Breakfast Oatmeal Stout (6,0 %) 6,26 € / 0,33 l. tlk; Iso-Kalla, Oatmeal stoutti (5,4 %), 3,92 € / 0,33 l. plo.
Suomen Parhaat portterit Alkon valikoimassa
– ei kuitenkaan pääsiäisen suosituslistalla
* Koskipanimo, Tampere, Siperia Imperial Stout (8,0 %) 6,02 € / 0,33 l. plo (tilausvalikoima) Suomen Paras Olut 2015.
* LWT, Laitila, Laitilan Imperiaali Stout (9,2 %) 5,85 € / 0,33 l. (vakiovalikoima) Suomen Paras Olut 2013.
* Sinebrychoff, Sinebrychoff Porter (7,2 %) 3,23 € / 0,33 l. (vakiovalikoima) Suomen Paras Olut 2011.
SAHTIA SAA Suomessa Alkon valikoimista
– ei kuitenkaan pääsiäisen suosituslistalla
* Finlandia Sahti, suomalainen juhlajuoma (8,0 %), Finlandia Sahti Ky, Sastamala, pantiton muovipullo 10,71 € / 0,75 l., 37 Alkon myymälässä.
* Finlandia Sahti strong, (10,0 %), Finlandia Sahti Ky, Sastamala, pantiton muovipullo 12,07 € / 0,75 l., 24 Alkon myymälässä.
* Lammin tummahkoa sahtia, (7,5 %), Lammin Sahti Oy, Lammi, Hämeenlinna, pantiton lasipullo patenttikorkilla 10,03 € / 0,5 l., vain Hämeenlinnan Lammin Alkon myymälässä.
P.S. Sinänsä hyvä
Toisaalta sinänsä on erittäin hyvä, että Alko muistaa kausien esillenostoissa myös vakiovalikoiman ’normaaleja’ tuotteita – aivan Olut-Suomen (aiemmin Olutverkko) esimerkin mukaisesti.
On myös hienoa, että valikoimassa edelleen olevia, selvästi joulun oluita nostetaan esille, kun niitä kerran vielä on hyllyillä! Esimerkiksi tällä Alkon suosituslistalla olevat jouluoluet Suomesta, Tanskasta ja Englannista ovat laadullisesti kovaa tasoa eli kannattaa vakavasti harkita myös pääsiäisen ja yleensäkin talven ja kevään ruokapöydän juomaksi.
Pääsiäisherkkuja muualta
* Mämmi Cream Stout, suom. ’kermastautti’ (5,5 %, 0,33 l. plo 3,49 €), Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Laitila. LWT:n Mämmiolut on ollut vaihtelevin reseptein tuotannossa vuodesta 2009.
* Prykmestar Suklainen Pääsiäisporter (7,5 %, 0,33 l. plo), Vakka-Suomen Panimo Oy, Uusikaupunki.
* Prykmestar Pääsiäisolut (4,5 %, 0,33 l. plo 2,99 €), Vakka-Suomen Panimo Oy, Uusikaupunki.
* Pääsiäisolut (5,5 %, 0,33 l. plo 3,49 €), Malmgårdin panimo, Loviisa / MBH Breweries Oy, Hki.
* Mietaa Mämmiolut (4,2 %, 0,33 l. tlk, 2,99 €), Pyynikin Käsityöläispanimo Oy, Tampere
* Noita Pääsiäisolut Blonde ale (5,0 %, 0,33 l. plo), Rakuuna Olut Oy, Hämeenlinna / Hki.
* Pääsiäisolut (4,6 %, 0,33 l. plo 3,29 €), Mustan Virran Panimo Oy, Savonlinna.
* Easter Licorice Porter, suom. ’pääsiäisen lakritsiportteri’ (5,5%, 0,33 l. plo 3,49 €), Mallaskosken panimo, Seinäjoki / Momentin Group Oy, Hki.
World Beer Awards 2019: Suomalainen pakkausmuotoilu palkittiin, yksi mitali oluellekin
Maailman parhaat oluet ja pakkausmuotoilut julkistettiin tänään Lontoossa. World Beer Awards -kilpailussa palkittiin Malmgårdin belgialaisella hiivalla käytetty pintahiivaolut Malmgård Belge (8,0 %).
Pakkausmuotoilun alueella palkintoja satoi Mustan Virran Panimolle ja Sinebrychoffille – jälkimmäiselle tosin lievästi sanottuna epämääräisesti.
Loviisalaisen Malmgårdin panimon (nyk. MBH Breweries Oy, Hki) Belge on nyt siis ”Maailman paras (Suomessa valmistettu) tumma belgialaistyylinen olut”. Belge on ollut säännöllisessä tuotannossa syksystä 2009 alkaen, eli kultamitali on komea 10-vuotislahja!
Vuonna 2018 MgP:n pakkausuudistuksen yhteydessä Belge siirtyi pikkupulloon (0,33 l. – alkuperäinen pullokoko oli 0,5 l.). Nyt Alkon valikoimassa 3,99 € / 0,33 l.
* LUE: Belge ale -arvioita vuosien varrelta – myös aivan tuore arvio tasan vuosikymmenen takaa syksyltä 2009, jolloin olut tuli markkinoille.
Savonlinnalainen Mustan Virran Panimo palkittiin ”Maailman parhaasta (suomalaisesta) pullosarjasta”, siis pullomuotoilusta. Vuonna 2016 perustettu panimo on käyttänyt alusta saakka näppäräntuntuista, kevytlasista pikkupulloa (0,33 l.), joka erottuu muista. Mallia kutsutaan nimellä ’stubby’. Samantyylistä pulloa käytti alkuvaiheessa noin 15 vuotta sitten Suomeen levinnyt saksalaistaustainen Lidl-myymäläketju.
Mustan Virran Panimon oluet palkittiin myös useilla hopea- ja pronssimitaleilla maasarjassa: Suomi.
Keravalaisen Sinebrychoffin Karhu Speltti IPA (5,3 %) palkittiin lappilaisen taidemaalari Helena Junttilan suunnittelemasta hienosta tölkkigrafiikasta vuodelta 2018. Samantyylinen muotoilu on myös Karhu Ruis-IPAn (5,3 %, tlk 0,5 l. ja plo 0,33 l.) etiketissä.
Tarkkasilmäinen lukija kuitenkin huomaa, että WBA-julkistuksessa Karhu Speltti IPA:n kuva viittaa ilmiselvästi toiseen Karhu-perheen jäseneen: Karhu Sauna Jälkilöylyt Lageriin (5,3 %).
Koff Lager (4,6 %) pullo palkittiin ”Maailman parhaasta (suomalaisesta) pullomuotoilusta”.
Sinebrychoffilla on ollut aiemminkin vaikeuksia tuotteittensa maailmanvalloituksessa. Hyvämuistinen lukija tietää, että itse mestari Michael Jacksonin Maailman oluet -kirjassa kehuttiin Koffin portteria (engl. Sinebrychoff Porter 7,2 %, Alkossa 3,22 € / 0,33 plo), mutta Koffin portterin, Sinebrychoffin johtoryhmän ja kansainvälisen markkinoinnin, Suomi-kuvan rakentajien, kirjapainotaidon mestareiden ja ehkä vielä edesmenneen brittiläisen Michael Jacksonin (1942-2007) perinnönkin harmiksi Kiinassa painetussa kirjassa oli kehujen vieressä Koff Lagerin (4,5 %) punaisena hehkuva värikuva.
World Beer Awards 2019 -kilpailussa Maailman parhaana (suomalaisena) tölkkimuotoiluna palkittiin Karhu Sauna, mutta Karhu Spelt -nimellä! Oluen oikea nimi tosin on ”Karhu Speltti IPA”.
Suomen Paras Olut -kilpailussa 40 pienpanimo-olutta loppusuoralla – julkistus 2.8.
Suomen Paras Olut 2017 -kilpailun loppusuoralle on valikoitunut 24 suomalaisen pienpanimon 40 olutta. Kilpailussa oli mukana kaikkiaan 38 panimon 212 olutta.
Suomen Paras Olut 2017 julkistetaan gaalaillassa Helsingissä ensi viikon keskiviikkona 2.8. kello 19.
Suomalainen Olut ry on järjestänyt SPO-kilpailun vuodesta 2011 alkaen. Nyt on siis seitsemäs kerta.
Loppusuoralle ovat selvinneet:
Katariina Imperial Stout 9,0 % (Stadin Panimo Oy, Helsinki)
Pacific Pale Ale 5,5 % (Stadin Panimo Oy, Helsinki)
Stadin Imperial Pils 6,5 % (Stadin Panimo Oy, Helsinki)
Stadin Lager 5,3 % (Stadin Panimo Oy, Helsinki)
Bryggeri Dunkel 5,3 % (Rakuuna Olut Oy, Helsinki)
Bryggeri Summer Ale 4,6 % (Rakuuna Olut Oy, Helsinki)
Bryggeri Vuosisata 10,0 % (Rakuuna Olut Oy, Helsinki)
Heavy Sunshine 8,0 % (Cool Head Brew / Plan Beer Oy, Tuusula)
Mango Sour 4,1 % (Cool Head Brew / Plan Beer Oy, Tuusula)
Sour Raspberry 4,3 % (Cool Head Brew / Plan Beer Oy, Tuusula) Lue lisää…
Koffin Portteri meni uusiksi!
Sinebrychoff Porter (7,2 %) uudessa pullossa 2016.
Alkon tuoteuutuuksien joukkoon ilmaantui joulukuussa myös (ainakin) yksi vanha tuttu: vuodesta 1957 jatkuvasti tuotannossa ollut Sinebrychoff Porter (7,2 %).
Portteri on pakattu uuteen pulloon, kapeamuotoiseen, paksu- ja pitkäkaulaiseen 0,33 litran lasipulloon. Uusi pakkaus, jopa vain uusi etiketti tekee tuotteesta Alkon järjestelmässä uutuuden.
Pullon sisältö kuvaillaan kuitenkin sanasta sanaan ja kaikilta mittaustuloksiltaan samana myös uudessa pakkauksessa. Mittaustulokset ovat vuosikausien ajan poikenneet valmistajan ilmoittamista, tällä hetkellä esimerkiksi: Kantavierre: 17 (Alko: 16,7) %Plato; Katkerot: 45 (35,7) EBU; Väri: 300 (270) EBC.
Sinebrychoff Porter kehitettiin Koffin panimolla Helsingin Hietalahdessa vuonna 1957. Suomi 100 -juhlavuosi on siis samalla Koffin portterin 60-vuotisjuhlavuosi.
Sinebrychoff Porter -pullo 1957-2016.
Portteri on ollut alusta saakka pakattuna Väinö Paasonen Karhulan lasitehtaalle vuonna 1953 perussuunnittelemaan ruskeaan olutpulloon. Ainoa poikkeus lienee vuonna 1992 julkistettu, neljä vuotta kypsytetty juhlaerä, joka oli pullotettu pieneen (0,25 l.) kierrekorkilliseen lasipulloon.
Uusi pullo on Carlsberg-konsernin mallistoa. Sama pullo on jo jonkin aikaa ollut Koff-oluen ja A.P.A. -uutuuden pakkauksena ja samaa tyyliä, hieman hoikempana versiona, on käytetty Karhu-oluen pakkauksina. Kertakäyttöiset kierrätyslasipullot valmistaa puolalainen lasitehdas Pol-Am-Pack.
– Vuoden 2016 Sinebrychoff Jouluolut jää viimeiseksi perinteistä olutpulloa käyttäneeksi tuotteeksi, Sinebrychoffin viestintäpäällikkö Timo Mikkola kertoo. – Pullojen pesu ja uudelleentäyttö on lopetettu Sinebrychoffilla.
Uutuus-Portterin etiketti on lähes ennallaan. Etuetiketistä on vihdoin poistettu entisaikojen veroluokkiin viittaava ”IV” -merkintä. Sen paikalla on nyt vahvuusmerkintä (alc.vol. 7,2 %). ’Nelosolut’ (IVB) tosin on vielä kruunukorkeissa, mutta ne saatavat olla vanhaa korkkierää.
Kiinnostava pikkutieto on Parasta Ennen -päiväys. Koffin portteri ”kestää” nyt virallisestikin kaksi vuotta, sillä uutuuspullojen P.E.-pvm on 23.11.2018.
Uutuus-Portterin tuotenumero Alkossa on 770014 ja entuudestaan tutun 000067. Molempia on varmasti saatavilla rinnakkain vielä pitkään. Alkon vähittäismyyntihinta on ennallaan 2,94 € / 0,33 l. plo.
OLUTVERKON Viikon Olut 42-14: Juhlivan Koffin Suomen Paras Olut maistuu Suomalaisen Oluen Päivänä
Sinebrychoff Porter, Oy Sinebrychoff Ab, Kerava / Carlsberg Bryggerier AS, Kööpenhamina, Tanska
Pisteitä: 99 / 100. Koffin portteri –asteikolla 100 / 100.
* Osallistu: OLUTKANSANÄÄNESTYS – valitse kaikkein maukkain ja maistuvin kausiolut syksyllä 2014!
* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot alusta alkaen.
Koffin portteri on mainio jälkiruoka tumman suklaan ja laatusikarin kanssa. © J.T. Laakso.
Tänään maanantaina 13.10. tulee kuluneeksi päivälleen 195 vuotta Sinebrychoffin panimon perustamisesta. Panimo on julistanut perustamispäivänsä Suomalaisen Oluen Päiväksi. Portteri, panimon lippulaivatuote, sopii maisteltavaksi juhlapäivänä.
Väri on tumma, musta, täysin läpinäkymätön. Vaahto on ruskea, erittäin runsas, epätasaisen kuplainen, mukana isojakin kuplia, kestävä, säilyy pitsikuvioina lasin reunoilla. Tuoksu on lakritsamainen, suklaamainen, paahteinen.
Maku on täyteläinen, hedelmämäinen, luumumainen, paahteinen, makeahko, tyylikäs, luonteikas, maukas, tasapainoinen. Suomalainen klassikko, joka portteri- / stout-perinteessä edustaa kuivaa imperial stout –tyyliä. Se on Lontoossa 1700-luvun lopulta alkaen kehittyneeseen alkuperäiseen, karhean rouheaan portteriin verrattuna samettisen pehmeä ja tyylikäs.
Skandinavian, Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen uusien pienpanimoiden valmistamiin ”extreme-double-Imperial” porttereihin verrattuna koffilainen on maukas, lähes tasapainoinen herkku, jonka voi nauttia ensimmäisen testauksen jälkeen myös toistamiseen.
Valmistuksessa käytetään neljää eri mallasta: pilsner-, münchener-, väri- ja karamellimallasta. Voimakas katkeroainepitoisuus saadaan Saazer- ja Nugget-humalilla. Vuonna 2013 portterista valmistettiin vaahterasiirapilla ja kuusenkerkällä maustettu Two Tree Porter (7,2 %) Sinebrychoffin ja yhdysvaltalaisen Brooklyn Breweryn yhteistyönä. ”Kahden Puun Portteri” (7,2 %, Alkossa 2,92 € / 2013: 2,78 €) on edelleen saatavilla, mutta uutta tuotantoerää ei valmisteta. 
Alle 100000 litran vuosituotanto on pysynyt melko vakaana – panimon mukaan oikeastaan vain vientilitrat Yhdysvaltoihin vaikuttavat vuotuiseen tuotantoon. Koffin portterin suosio ja maine tuntuu koko ajan kasvavan. Syksyllä 2011 Koffin portteri voitti Lahdessa Suomalainen Olut –yhdistyksen ensimmäisessä kaikkien valmistajien Suomen Paras Olut -kilpailun.
Ruokajuomana vahvojen liharuokien, paahtopaistin ja mausteisten riistaruokien kanssa. Jälkiruokana suklaakakun kanssa.
Vuonna 1957 panimomestarit Boris Orlo ja Nils Sandman sekä laboratoriopäällikkö Aarne Rahiala kehittivät Koffin Hietalahden panimolla Helsingissä portterin, joka on ollut viimeistään vuodesta 1966 reseptiltään nykyisen kaltainen.
Panimon siirryttyä Keravalle 1990-luvun alkupuolella värimaltaan osuutta jouduttiin hienosäätämään: Hietalahdessa maltaat annosteltiin käsin, mutta Keravalle seos saadaan valmiina mallastamolta.
Hiiva on sama, jolla irlantilainen stout Guinness valmistetaan. Se on peräisin Park Royal -panimolta Lontoosta.
J.T. LAAKSO
Valmistajan tiedot: 7,2 %-til., kantavierre 17,0 % Pl, katkeroainepitoisuus 45 EBU, väri 300 EBC.
Alkon tiedot: 7,2 %-til., kantavierre 17,5 °Pl, katkeroainepitoisuus 42 EBU, väri 321 EBC, suodattamaton pintahiivaolut, portteri, Imperial Stout. Suositus tarjoilulämpötilaksi 10-18 °C.
Kierrätyslasipullo 0,33 l., Alkon hinta 2,41 € (2013: 2,31 €). Anniskeluhinta 4,80 e. Hana 0,4 l. satunnaisesti.
* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.
OLUTSUOMI - Juomien Suomen uutisia ja tietoa oluesta 