Sahtimestaruus Hartolan kuningaskuntaan
Sahdinvalmistuksen Suomen Mestaruus ratkaistiin tänään lauantaina Satakunnassa Jämijärvellä 49 kilpailijan kesken. Voittajaksi nousi Hannu Sirén, ansioitunut vanha tekijä Hartolasta.
Sirén (422 p.) päihitti toiseksi sijoittuneen honkajokisen Heikki Rajahakan (421 p.) yhdellä pisteellä.
Hartolalainen metsätalousalan yrittäjä Hannu Sirén on vuonna 2014 perustetun Hartolan Sahtiseuran puheenjohtaja. Päijät-Hämeen Hartola on Sahti-Suomen peruskuntia, jossa sahdinvalmistuksen perinne on pitkä.
Sahdinvalmistuksen SM on kerran aikaisemmin (2016, Seppo Koskinen) tullut Hartolaan. Kunta on saanut kunnian järjestää Sahti-SM -kilpailun kahdesti, vuosina 1996 ja 2019.
Hannu Sirén on edustanut kotikuntaansa SM-kisassa muutamia kertoja. Vuonna 2018 Sirén kipusi 3. sijalle. Hartolan kolmas sahtimestari, Tapani Virtanen, sijoittui myös kolmanneksi vuonna 2013.
Kotimaassa matkailevien sahdinystävien kannattaa muistaa, että Hartolassa valmistetaan yhtä harvoista kaupallisista sahdeista. Matti Punakallion valmistama Punakallion Sahti / Hartolan Sahti (9,0 %) on jatkuvasti saatavilla Punakallion omistamalla maalaisidyllisellä Krouvin-tanssipaikalla, jossa on myös camping-, mökkimajoitus- ja saunomismahdollisuudet.
Sahdinvalmistuksen Suomen Mestaruus -kilpailu järjestettiin lauantaina 07.08.2021 Satakunnan Jämijärvellä, Jämi-Areenalla. Paikallinen järjestäjä on LC Jämijärvi.
Sahti-SM -kilpailu, Jämijärvi 2021. Tulokset:
1. Hannu Sirén, Hartola, 422 pistettä;
2. Heikki Rajahaka, Honkajoki, 421 p.
3. Esa Lahtinen, Kuru, Ylöjärvi, 400 p.
4. Terho Liukkonen, Mäntyharju, 399 p.
5. Kauko Kuusikko, Jämijärvi, 382 p.
6. Tuula Viheroja, Rauma, 374 p.
49 kilpailijaa.
Vuonna 2020 Sahti-SM jouduttiin peruuttamaan koronapandemian vuoksi. Suomen Sahtiseura on järjestänyt kilpailuja vuodesta 1992 alkaen. Vuoden kuluttua Sahti-SM kisaillaan eteläisen Hämeen sydämessä, Hauholla. Vuoden 2022 kilpailu on 30-vuotisjuhlakisa.
* LUE lisää: Sahti-SM -kisat 1992-2021.
Kuningaskunta?
Hartola on Suomen harvoja kuningaskuntia, joiden perustamisen on sinetöinyt Ruotsin kuninkaan päätös. Hartola irrottautui emopitäjä Sysmästä 31.8.1784. Kuningas Gustav III nimesi uuden kunnan, tietenkin ruotsiksi, kruununprinssi Gustav Adolfi IV:n mukaan ja kunnan ruotsinkielinen nimi on edelleen Gustav Adolfs. Paikallinen kansa suomensi nimen muotoon Kustavus. Kunnanvaltuusto meni myöhemmin vieläkin pidemmälle ja julisti Hartolan Suomen ainoaksi kuningaskunnaksi marraskuussa 1987.
LUKIJALLE!
Sahtikisan järjestäjä on tosiaan muuttanut pistelaskusysteemiä, mutta unohtanut kertoa siitä – ainakin tiedotusvälineille. Myös Sahtiseuran julkaisemissa kilpailuohjeissa kuvaillaan pistelasku vielä ’vanhaan tyylin’. Suurin ero on se, että vv. 1992-2019 parhaat sahdit saivat vähiten pisteitä (eli enemmän ensimmäisiä sijoja tuomaroinnissa), ja heikommin sijoittuvat saivat eniten pisteitä (eli enemmän heikompia sijoituksia tuomaroinnissa).
Tähän uutiseen liittyi alunperin tällainen huomautus, joka nyt sitten on siis turha:
* * * HUOM! Jämijärven kilpailussa vaikuttaa olevan jokin virhe pistelaskussa, eivätkä Sahtiseuran ilmoittamat pistetiedot vastaa SS-seuran julkaisemia kilpailuohjeita. Tilanne tarkistetaan ja korjataan tähän uutiseen mahdollisimman nopeasti.
OLUTSUOMI - Juomien Suomen uutisia ja tietoa oluesta 
Vastaa