OLUTVERKKO – uutisia ja tietoa oluesta

Suomalaisen oluenystävän oma verkosto

Koffin Olutmestari 2016 Rovaniemeltä: mestaruus tuli viimeisellä kerralla

with one comment

KOlutkisälli Mikko Ilves, vas., olutmestari Antti Peltonen ja kisälli Jussi Leveelahti. © Kuva J.T. Laakso

Olutkisälli Mikko Ilves (vas.), olutmestari Antti Peltonen ja kisälli Jussi Leveelahti. © Kuva J.T. Laakso.

Sinebrychoffin Suomen Olutmestari 2016 on Antti Peltonen Rovaniemeltä Oliver’s Corner Irish Barista. Peltonen osallistui kilpailun finaalikierrokseen nyt neljättä kertaa ja saavutti kisälllin sijan vuonna 2013. – Tämä oli viimeinen kerta kun lähdin kisaan mukaan. Sen olin päättänyt jo ennen kilpailukierroksia.

Kisälleiksi valittiin toistamiseen Jussi Leveelahti, Ølhus København, ja toista kertaa finaaliin yltänyt Mikko Ilves, Drink & Dine Pastor, molemmat Helsingistä.

40-vuotias Antti Peltonen on työskennellyt baariammattilaisena jo 21 vuotta. Suomen Olutmestarina hän pääsee valmistamaan oman oluen Sinebrychoffin panimolle Keravalle tulevana keväänä Koffin projektipäällikkö Heikki Vuokon kanssa. – Mielessäni on lähinnä vaalea, rapsakka pils, baarimestari Peltonen pohdiskelee. – Tavoitteena on saksalaistyylinen kesäiseen kauteen sopiva terassijuoma.

Koffin Suomen Olutmestari 2016 Antti Peltonen Rovaniemeltä. © Kuva J.T. Laakso

Koffin Suomen Olutmestari 2016 Antti Peltonen Rovaniemeltä. © Kuva J.T. Laakso.

* Oy Sinebrychoff Ab on järjestänyt Olutmestari-kilpailun baariammattilaisten keskuudessa syksyisin vuodesta 2008 alkaen. Olutmestarin oluita on tehty vuodesta 2013 alkaen. Aiemmin tittelin haltijat pääsivät osallistumaan kansainvälisiin oluttapahtumiin eri puolilla maailmaa.

Koffin Olutmestarit ovat:

2015: vuosi 2016 Antti Peltonen, 40 v., Oliver’s Corner Irish Bar, Rovaniemi. Olut: Pils. Tulossa keväällä 2016.
2014: vuosi 2015 Jani Suomalainen, 28 v., William K. Tennispalatsi, Hki. Olut: Olutmestarin Bärliineri (3,8 %).
2013: vuosi 2014 Juha Sorsa, Gastropub Tuulensuu, Tre. Olut: Olutmestarin Vehnä (5,8 %).
2012: vuosi 2013 Mirva Kylmäkorpi, HOK-Elanto, Hki. Olut: Olutmestarin 777 IPA (5,7 %).
2011: vuosi 2012 Joonas Koivisto, GastroPub Nordic, Tre.
2010: vuosi 2011 Jani Mikkonen, GastroPub Tuulensuu, Tre.
2009: vuosi 2010 Vesa Salminen, Olutravintola Pikkulintu, Hki
2008: vuosi 2009 Mika Aho, Panimoravintola Plevna, Tre.

* Lue myös: Suomen Olutmestari 2016 -kisan finalistit.

* Kisakatsomossa silmään ja korvaan osunutta

Tuomaristo. Olutmestarikisan viisijäseninen tuomaristo oli – kuten aina – hassunhauskasti ravintola-asiakasta teeskentelevä kevytmielinen esiintyjäryhmä. Mukana oli myös huippuasiantuntijuutta, mutta Koffin pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiskakin joutui tuomarina ihmettelemään kilpailijan yli-innokasta lasinpesua ja vehnäolutpullon pyörittelyä.

Blogissaan oletettavasti hauskasti siidereistä, ehkä oluistakin, mielipiteitään jakava neito räpsäytteli omakuvia vieressään tuomaroivan Ilkka Alangon kanssa, ja kutsui tätä itsepintaisesti ”Ismoksi”. Toinen neito esitti tulleensa baariin nauttimaan jotain krapulapitsan kanssa sopivaa olutta.

Myös muusikko Ilkka Alanko oli hakemassa ”känniä”, joten tilaus tehtiin oluen vahvuuden mukaan: Koffin portteri (7,2 %) oli siis paras vaihtoehto. Mutta vaahto: ”Mitä tää vaahto on? Mä tilasin nopeeta känniä en vaahtoa!” Katsomon puolella Alanko sai myös suorapuheisesta esiintymisestään kiitosta, ainakin baari-iltojen realismia tuntevilta.

Kangas-Heiskan ohella viini- ja juoma-asiantuntija Ilkka Sirén yllätti myönteisesti. Viinimies sanoi heti esittelykierroksella että upeiden kulttuuriviinien rinnalla on ”pakko myöntää että olut on paljon monimuotoisempi ja luonteikkaampi. Se sopii moneen eri tilanteiseen ja myös ruokien kanssa.”

Teknisinä tuomareina olivat hallitseva Olutmestari Jani Suomalainen ja Sinebrychoffin olutasiantuntija Anikó Lehtinen.

Juontajat. Hassuttelevien tuomareiden ohessa myös Olutmestari-kisan b-sarjan julkkujuontajat ovat perinteisesti heikko lenkki. Toisaalta järjestäjä on halunnutkin pitää kilpailun vauhdikkaana viihdeiltana virheellisestä nimestä (ks. alla) alkaen. Blondi naisjuontaja oli palkattu tyystin väärään paikkaan, eikä kovin kauas jäänyt hänen miespuolinen parinsakaan. ”Minä en näitä shandyjä ja radlereita tunne, koska minä en niitä juo!”, panimokulttuuria tuntematon ääliö paukautti. Kehuessaan tilaisuuden järjestäjän Koffinkin edustamaa saksalaista oluentekoperinnettä hän korosti, että ”monet saksalaispanimot ovat valmistaneet olutta 150 – jopa 200 vuotta”!

Todellisuudessa olutalalla on yleisesti tiedossa, että saksalaisella oluella on yli tuhatvuotinen historia. Piakkoin – vuonna 2040 – vietetään maailman vanhimman panimon, baijerilaisen Weihenstephanin 1000-vuotisjuhlavuotta.

Paikka. Sinebrychoff on valinnut olutmestarikilpailun paikaksi NPG-ryhmään (Night People Group Oy) kuuluvan Maxine-yökerhon Kampin kauppakeskuksesta. Maxine toimii kolmena yönä (to, pe, la) viikossa ja avataan kello 22. Sedu Koskisen bilepaikka, siis.

Yläkerroksessa ollaan suoraan Helsingin taivaan alla ja näköala isoista ikkunoista ja myös terassilta on aivan huikean hieno.

Kuitenkin tyylikkyyteen tähtäävälle ja olutkulttuuria edistävälle tapahtumalle tällainen väärinvalittua kovaäänistä musiikkia pakkosyöttävä bilepaikka on kerrassaan sopimaton.

Paikan omien tarjoilijoiden työskentelyn seuraaminen hirvittää: irlantilaisylpeys Guinness Draught Dry stout kaatuu sekunneissa asiakkaan lasiin, samalla kun kilpailija viereisellä lavalla yrittää selvittää Guinnessin ainutlaatuisen vaahdon rakennetta ja hitaan tuopintäytön kulttuurihistoriallista perinnettä. Koffin portteri tarjotaan kiireesti ilman lasia hörpättäväksi suoraan pullonsuusta.

Kilpailun päätyttyä olutkulttuurista kiinnostuneet haluaisivat varmasti jäädä vielä toviksi käymään jälkipeliä. Maxinen henkilökunta ajoi tällaisen porukan töykeästi pois kisasalista. Tarjoiluhan oli lopetettu jo hyvissä ajoin ennen kilpailun päättymistä, yhtä töksähtävän epäkohteliaasti.

(Surkeaa asiakaspalvelua varmasti ”selittää” henkilökunnan ryhtyminen valmistelemaan ravintolan avaamista – maksavalle – yleisölle kello 22 alkaen. Mutta tämäkään ei selitä, miksi sopimaton paikka pitää valita olutkulttuuria edistävälle tapahtumalle – vai lieneekö lainkaan tarkoitus edistää olutkultturia…?)

Kilpailija Miika Korpela tarjoilee tuomari Ilkka Alangolle Koffin portteria. © J.T. Laakso

Kilpailija Miika Korpela tarjoilee tuomari Ilkka Alangolle Koffin portteria. © J.T. Laakso

Loppukilpailijat. Kilpailun osanottajille tapahtuma on kyllä melkoisen kiusallinen. Kuvitteellisen baarin valikoimassa on vain viisi eri olutta viidelle asiakkaalle. Kukaan ei saa tilata samaa kuin toinen. Tavoitteena on myös tarjota lisäpalveluja, lähinnä ruokaa. Onkohan jotenkin ajan henki, että tässä kisassa kukaan ei ehdottanut snapsilisuketta oluen kylkeen! Ei edes Ilkka Alangolle – vai eikö kilpailija ehkä huomannut…!

Järjestäjät olivat laittaneet asiakkaita leikkivät tuomarit pikkuisten pyöreiden kokkari-pöytien ääreen, jolle lasin, lasinalustan ja olutpullon lisäksi ei mahtunut mitään, ei ainakaan isoa pitsalautasta! Silti lisämyyntiä piti tarjota luontevasti.

Miten hankalasti tarjoilu sujuikaan, oikeastaan kaikilta! Joku sekoili tilaustenkin kanssa, mutta lähes kaikki kuljettivat lasinalusen pöytään kummallisesti sormien välissä. Epäesteettisesti.

Naisille ei tarjoiltu ensin. Joku vei jopa Koffia edustavalle Kangas-Heiskalle ensimmäisenä oluen, ehkä mielistellen.

Antti Peltonen oli kyllä paras – ainakin teoreettisen lisämyynnin kehittäjänä. Asiakkaan tilaamaan olueen sopiva ruokaehdotus tuli sujuvasti ja annoksen kuvailu oli herkullista. Ja jos tilaaja olikin vegaani, löytyi poronkäristykselle välittömästi vaihtoehto.

Kilpailijoiden listalla näytti jo välierissäkin olevan paljon kokemusta ja ammattitaitoa. Mutta tällaisessa epäluontevassa tilanteessa kokeneinkin voi huomata itsessään kohtalokasta epävarmuutta.

”Mä jäykistyin välierän lopussa täysin. Kaikki hävisi, enkä yhtäkkiä tiennyt tai muistanut yhtään mitään. Silti olen mukana loppukilpailussa!”, eräs kilpailija kertoi ennen ratkaisevan koitoksen alkua.

Eteenpäin. Sinebrychoffin Suomen Olutmestari -kilpailun idea saattaa olla hyvä – ainakin (olut)ravintolat ja niiden työntekijät kaikkialla maassa heittäytyvät vuosi vuodelta innokkaasti mukaan karsintoihin. Kyllä tällaisesta totisesta aiheestakin voi kisailla vähän leikkimielisesti. Myönnetään.

Toteutuksessa on valitettavan paljon heikkoutta, jota ehkä kannattaa harkita korjattavaksi. Ja ehkä aivan ensimmäiseksi pitäisi vaivautua miettimään uudelleen, tehdäänkö kisasta pelkkä heppoinen viihdeilta vai voisiko vastuullinen olutkulttuurin edistäminen, tietoisesti, tuoda tapahtumaan lisää merkityksiä ja arvostusta.

– Kommentteja kokosi katsomossa kuunnellen ja katsellen J.T. Laakso.

* Olutmestari?
Olutmestari-kisan alusta (2008) alkaen Sinebrychoffia on arvosteltu ammattinimikkeen virheellisestä käytöstä. ”Olutmestari” viittaa nimenomaan panimossa olutta valmistavaan henkilöön – ”panimomestari” on korkeakoulutasoinen titteli ja ”olutmestari” mahdollisesti kursseja käynyt ja ammatissa itse oppinut oluentekijä.

Sinebrychoff on vuodesta 2013 lähien antanut Olutmestareilleen palkinnoksi mahdollisuuden valmistaa oma olut panimolla – eli on kritiikkiä kuunneltukin…

Koffin Olutmestarit kilpailevat kuitenkin tarjoilutaitojen, kirjatietämyksen ja asiakaspalvelun alueella eli lähinnä ”baarimestarin” ammatin alueella.

Written by Toimittaja

09.10.2015 klo 20:21

Yksi vastaus

Subscribe to comments with RSS.

  1. […] Jk. Eilen valittiin jälleen Sinebrychoffin Suomen Olutmestari 2016. Kilpailun voitti Antti Peltonen Rovaniemeltä Oliver’s Corner Irish Barista. Linkistä voit lukea Olutverkko-blogin kilpailusta. […]

    Tykkää


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: