OLUTSUOMI – Juomien Suomen uutisia ja tietoa oluesta

Olut-Suomi – oluenystävän oma verkosto

Archive for helmikuu 2014

Koffin Olutmestari valmisti raikkaan vehnäoluen

leave a comment »

Heikki Vuokko ja Olutmestarin Vehnä

Heikki Vuokko esitteli perjantaina Olutmestarin Vehnä -uutuuden. © Kuva J.T. Laakso.

Sinebrychoffin Olutmestari 2014 Juha Sorsa on palkintonaan päässyt tekemään 50000 litran erän oman reseptinsä mukaista olutta.

Olutmestarin Vehnä (5,8 %) on juuri valmistunut ja tulee maaliskuun kuukauden hanaolueksi HOK-Elannon Oluthuoneissa. Huhtikuusta alkaen olut leviää noin 130 olutravintolan hanoihin kesäkuukausien ajaksi kautta maan.

Juha Sorsa. © Kuva: Sinebrychoff.

Juha Sorsa. © Kuva: Sinebrychoff.

Olutuutuuden ensi-ilta perjantaina (28.02.2014) Helsingissä vietettiin ilman varsinaista tekijää, sillä Juha Sorsa oli vatsataudissa kotonaan Tampereella.

Tultuaan valituksi Sinebrychoffin Olutmestariksi 2014 viime vuoden lokakuussa Juha Sorsa kertoi heti tuoreeltaan, että tuleva olut on vahva vehnäolut, joka – vehnäoluttyylin vastaisesti – humaloidaan vahvasti.

– Juha piti kiinni alkuperäisestä ideastaan, Sinebrychoffin projektipäällikkö ja olutmestari Heikki Vuokko kertoo. – Lähinnä vaikeuksia aiheutti vain oikean ja sopivan humalalajikkeen löytäminen.

Olutmestarin Vehnä vehnäolutlasissa. Kolmikko Sorsa, Vuokko ja Anikó Lehtinen, joka on Sinebrychoffin ruoka-/juoma-asiantuntija ja Olutmestarin Vehnän tuotepäällikkö testailivat sokkona koekeitoksia, jotka oli humaloitu erilaisilla lajikkeilla.

– Amerikkalaiset vahvan luonteikkaat suljimme pois, mutta sitten löytyi saksalainen Smaragd, jonka hyväksyimme sokkona yksimielisesti, Vuokko kertoo. – Minullekin aivan uusi tuttavuus.

* Lue: Juha Sorsa Tampereelta Koffin Olutmestariksi 2014

* Sff Olutmestarin Vehnä, Sinebrychoff Oy, Kerava / Carlsberg Group, Kööpenhamina, Tanska

5,8 %-til., kantavierre 13,1 Plato-%, katkeroainepitoisuus 26 EBU, väri 9 EBC, vaalea pintahiivaolut, vehnäolut. Suositus tarjoilulämpötilaksi  ºC. Reseptin kehittelyssä mukana Sinebrychoffin Olutmestari 2014 Juha Sorsa, Tampere, nykyisin Hki.
Hana 0,5 l. Anniskeluhinta 7,90 e. HOK-Elannon OlutHuone-ryhmän Kuukauden Hanaolut maaliskuussa 2014. Huhtikuusta alkaen koko kesän kausihanaolut 130 olutravintolassa.
Pisteet 93 / 100.koffolutmestarinvehna14juhasorsaetiketti

2.testi:

Väri on vaalea, limonadinkeltainen, samea, läpinäkymätön. Vaahto on valkoinen, tiheä, tasainen, laskeutuu nopeasti jättäen haituvaisia pitsikuvioita lasin reunoille. Tuoksu on hedelmäinen, appelsiinimainen, hennosti makea. Maku on keskitäyteläinen, kuivan katkeromainen, hienojakoisesti karhea, hedelmäinen, hedelmäisyys tosin lähes peittyy katkeroiden tuottamaan kuivaan yleissävyyn. Kesäisen raikas, juotavuudeltaan helppo, tasapainoinen.

Vehnäolut sotkee oluiden tyylisuuntia, kuten nykyisin on sallittua. Tulos on kiitettävä.

1. testi

Väri on vaalea, sitruunankeltainen, samea, läpinäkymätön. Vaahto on valkoinen, runsas, tiheäkuplainen, jättää vankat pitsikuviot lasin reunoille, kestävä. Tuoksu on mausteinen, kuivan pippurimainen, hedelmäinen, sitrusmainen. Maku on keskitäyteläinen, hedelmäinen, pehmeän fenkoolimainen, kuivan mausteinen, maukas, tasapainoinen, erottuva, juotavuudeltaan helppo. Kuiva pippurimaisuus on vallitseva aromi. Kuivan karhea jälkimaku. Perinteisen baijerilaisen vehnäoluen moderni hybridiversio, joka onnistuu kohoamaan kesäterassien ilmeiseksi suosikiksi lähikuukausina.

Valmistuksessa on käytetty pilsner- ja vehnämallasta suhteessa 50/50. Aromihumalointi on tehty Saazer-humalalajikkeella ja kuivahumalointi saksalaisella Smaragd-lajikkeella.

Written by Toimittaja

28.02.2014 at 16:01

Taidenäyttely tarvitsee oluenystävien apua!

leave a comment »

Helsingin Forumissa toimivan Amos Andersonin Taidemuseon uudessa näyttelyssä on veistos, jossa suurikokoinen teräsvasara rikkoo köysiradan paikalleen kuljettamia lasipulloja. Jätekasan siruista ja etikettiriekaleista koostuu parin kuukauden aikana tärkeä osa taideteosta.

Rotozaza II (1967) laittaa Nokian Panimon (tyhjät!) juomapullot vasaran alle – ja sirut ovat osa taideteosta. © Kuva J.T. Laakso.

Nokian Panimon juomapullot kasautuvat vasaraniskun jäljiltä keoksi kahden kuukauden aikana. Sirut ja repeytyneet etiketit muuttuvat osaksi taideteosta. © Kuva J.T. Laakso.

Nokian Panimon juomapullot kasautuvat vasaraniskun jäljiltä keoksi kahden kuukauden aikana. Sirut ja repeytyneet etiketit muuttuvat osaksi taideteosta. © Kuva J.T. Laakso.

Amoksen museolla on laatikkokaupalla Nokian Panimon Keisari Müchener IV Strong -olutta (5,7 %) ja Kuivaa Omenasiideriä (4,7 %).

– Oma urakkansa on pullojen tyhjentämisessä, sillä veistos käyttää nyt tyhjiä pulloja, Amoksen museonjohtaja Kai Kartio huokaisee.

Oluenystävillä voisi olla hyötykäyttöä avustajina taideteoksen valmistuksessa…

Sveitsiläisen Jean Tinguelyn (1925-91) teos Rotozaza II (1967) rikkoi alunperin pirstaleiksi täysiä olutpulloja, jolloin myös roiskahteleva vaahto toi oman panoksensa kokonaisuuteen.

Amoksen näyttelyssä on kaikkiaan 24 Tinguelyn teosta, suurimmillaan koko huoneen kokoinen. Romusta ja sähkömoottoreista koostetut rujon kauniit teokset on valikoitu Baselissa sijaitsevan Museum Tinguelynin kokoelmista. Romuveistosten lisäksi esillä on piirroksia ja filmejä.

Nokian Panimo: Keisari Münchener Strong (5,7 %)

Keisari Münch- ener Strong, ehjä pullo.

Laitteet ovat myös niin kovaäänisiä, että museo jakaa näyttelyvieraille korvatulppia.

Oluenystäville tullaan järjestämään muutamia tutustumisiltoja kevään aikana. Kiinnostuneiden kannattaa seurata Olutonni-tapahtumakalenteria.

* Jean Tinguelyn näyttely on avoinna 28.2.-26.5.2014 Amos Andersonin Taidemuseossa, Yrjönkatu 27, Forum, Hki. Avoinna ma, to, pe 10-18, ke 10-20, la, su 11-17, ti suljettu.

HUOM! Mahdollisille OLUTVERKON tosikkolukijoille tiedoksi: Amoksen museosalit eivät ole anniskelualuetta, eli edes oluenystävät eivät voi suoranaisesti marssia paikalle pullontyhjennystalkoisiin…

Written by Toimittaja

27.02.2014 at 12:28

Olvin ensimmäinen pintahiivaolut juhlistaa marsalkka Sandelsin 250-vuotisjuhlaa

with 5 comments

Olvin panimo Iisalmessa valmistaa lähes 136-vuotisen historiansa ensimmäisen pintahiivaoluen. Sandels Vehnäolut tulee tölkki- ja hanavalikoimiin huhtikuussa.

Sandels-oluen nimi viittaa Suomen sodan sankariin, eversti Johan August Sandelsiin, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 250 vuotta. Olvi kattaa erityisiä Everstin pöytiä eri puolille maata. Helmikuun loppuun mennessä avatut kolme ensimmäistä ovat Tahkovuoressa (Ravintola Ukko), Kausalassa (Villenmesta) ja Riihimäellä, jossa on avattu peräti J.A. Sandels Pub Seurahuoneen yhteydessä.

Valmistaja kuvaa suodattamatonta Sandels Vehnäolutta (4,7 %) pehmeäksi ja maukkaaksi. * Lue: OLUTVERKON ensiarvio. Huhtikuuhun mennessä julkaistaan vielä uusi arvio.

Sandels Johan August nimikirjoitusEversti, kreivi, sotamarsalkka Johan August Sandels (s. 31.08.1764 Tukholmassa, k. 22.01.1831 Tukholmassa) johti Suomen sodassa voittoisan Koljonvirran taistelun (syksyllä 1808). Sandels toimi myöhemmin myös Ruotsin kuningas Karl XIV Johanin asettamana Norjan käskynhaltijana 1818-27. Sandelsin sankaruutta kruunaa myös J.L. Runebergin runoelma Vänrikki Stoolin tarinat (1848, 1860).

Olvi Oyj on valmistanut erilaisia oluita Sandels-merkillä vuodesta 1971. Oluita ovat: Sandels (4,7 %), Sandels (5,3 %), Sandels Tumma (4,0 %). Sandels Premium Beer (4,7 %) valmistetaan lisenssillä Olvi Oyj:n omistamissa panimoissa Virossa (AS A. Le Coq, Tartto) ja Valko-Venäjällä (OAO Lidskoje Pivo, Lida). Sandels-olutta viedään seitsemään maahan: Espanja, Latvia, Liettua, Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä ja Viro.

* Lue myös: Olvi alkaa tuomaan Warsteineria Suomeen
* Lue lisää: Olvin johtajan mukaan kuluttajat eivät pysty juomaan erikoisoluita!

Written by Toimittaja

26.02.2014 at 08:38

Alkon pullonpalautus- ja kierrätysjärjestelmille kansainvälinen sertifikaatti

with one comment

Alkon Arkadian myymälässä Helsingissä luomutuoteet löytyvät omasta puodista. © Kuva J.T. Laakso

Alkon Arkadian myymälässä Helsingissä luomutuoteet löytyvät omasta puodista. © Kuva J.T. Laakso

Alkon paikallismyymälät, aluetoimistot sekä Helsingin pääkonttori ovat saaneet puolueettoman Bureau Veritas Certification -sertifiointilaitoksen kansainvälisen ISO 14001 -ympäristösertifikaatin. Alko korostaa tehneensä suunnitelmallista ympäristötyötä jo 1990-luvun alusta saakka.

Alko Oyj:n sertifikaatti perustuu konkreettisiin ympäristötekoihin. – Arkisin esimerkki on myydyin tuotteemme eli muovikassi, joka on tehty 60-prosenttisesti kierrätysmuovista, Alkon vastuullisuusasiantuntija Virpi Valtonen kertoo.

– Toinen konkreettinen ympäristöteko on 1950-luvulla aloitettu pullonkierrätys.

alkologo2007Vuonna 2012 Alko aloitti 30 Turun seudun myymälässä hanapakkausten sisäpussien kierrätyksen. Hankalasti hyödynnettäviä alumiinisia pusseja käytetään sementin valmistuksessa. Alkon yhteistyökumppani on Lassila & Tikanoja. Kierrätysaluetta on suunniteltu laajennettavaksi Turun kokeilualueelta tämän vuoden aikana.

Written by Toimittaja

25.02.2014 at 09:04

OLUTVERKON Viikon Olut 9-14: Radikaalia mustaa olutta, maanpäällisten kesken

leave a comment »

Pläkki, Panimoyhtiö Hiisi Oy, Jyväskylä
Pisteitä: 93 / 100
.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot vuoden alusta alkaen.

* Osallistu OLUTKANSANÄÄNESTYKSEENValitse vuoden 2013 kaikkein maukkain ja maistuvin suomalainen uutuusolut!.

* Osallistu Suureen Portteriäänestykseen: Valitse vuoden 2013 maukkain ja paras suomalainen portteri – vaihtoehtoja peräti 34!

Väri on tumma, tummanruskea, läpinäkymätön. Vaahto on ruskehtava, alussa pursuavan runsas, tiheä, tasainen, laskeutuu nopeasti jääden ohuena renkaana lasin reunoille, kestävä. Tuoksu on huikaisevan voimakas, yrttimäinen, paahteinen, hennosti makea, mallasmainen.

Maku on täyteläinen, makean mallasmainen, paahteinen, lakritsamainen, tasapainoinen, sujuvan helppo juotavuudeltaan. Lämmittävässä jälkimaussa miellyttävä katkeromainen aromi. ”Yksinkertaista, muttei yksitoikkoista”, panimon muotoilemassa etiketissä todetaan.

Valmistusainekset ovat pale ale -, caraplus 10 -, paahdetut vehnä-, carafa III – ja suklaamaltaat, amerikkalaiset Amarillo-, Centennial-, Galena- ja Simcoe-humalat.

Helppoutensa puolesta sopii ruokajuomaksi monenlaisten annosten kanssa, esimerkiksi makkara-, kinkkuleike-, palviliha, hiillostettu kala, makaronilaatikko- ja pasta-annokset, juustoiset vihannessalaatit.

Panimoyhtiö Hiisi aloitti toimintansa puoli vuotta sitten kesällä 2013 Jyväskylän Palokassa. Hiisin tarina rakentuu jännittävän kansankulttuurimaisen henkimaailman varaan. Esimerkiksi Pläkki on ”maanpäällisten kesken musta olut”. Etikettiin on kuvattu seinäkirjoituksia, joista löytyy Lenininkin nimi. Vallankumousjohtajan yhden pääteoksen (”Mitä on tehtävä?” / ”Ϲто делать?” eli ”Sto delat?”, 1902) mukaisesti myös Hiisi esittää oikein raameissa, että ”Se on tehtävä”. Geeniperäistä pasifistia lämmittää seinäkirjoitus, joka vaatii: ”Make a Pint of Ale, Not War” – olutta, ei sotaa!

Alkon mukaan vuoden 2013 aikana tuotettiin 40000 litraa olutta. (Toim. huom.: Tämän täytyy tarkoittaa kapasiteettia…?)

J.T. LAAKSO

6,3 %-til., kantavierre 14,8 p-%, katkeroainepitoisuus 53,7 EBU, väri 216 EBC, tumma pintahiivaolut, kuivahumaloitu Black IPA. Suositus tarjoilulämpötilaksi 8-12 °C.

Kertalasipullo 0,33 l.  Alkon vähittäismyyntihinta 4,53 €. Alkon käsityöoluiden erikoisvalikoimassa 3.2.2014 alkaen.

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.

Written by Toimittaja

24.02.2014 at 08:06

Alkon käsityöolutvalikoima – PAREMMUUSJÄRJESTYKSESSÄ!

leave a comment »

Käsityöoluita lasissa: Amerikan Eno (vas.), Marsalkka DIPA, Golden Carolus Cuvée de Keizer, Hardcore IPA.

Tästä on kysymys: oluet ovat erilaisia – erivärisiä, eri tuoksuisia, eri makuisia, eri tyylisiä, eri tarkoituksiin suunniteltuja. Arvuuttele ystävien kanssa, mitkä neljä Alkon uutuusolutta ovat laseissa. © Kuva J.T. Laakso

OLUTVERKKO julkaisee testiryhmien arvioiden perusteella laaditun listan Alkon Käsityöolutvalikoimassa helmikuussa 2014 olevista oluista.

Tässä listassa oluet ovat paremmuusjärjestyksessä – ja OLUTVERKON tavoista poiketen varsinainen oluttyyli ei nyt määrittele arviota.

* Lue: OLUTVERKON testiryhmien olutarvioita – kymmeniä tuhansia arvioita 1900-luvulta alkaen!

Lukija voi käyttää myös tätä listausta apunaan valitessaan omaa suosikkiaan OlutKansanÄänestyksessä Käsityöolutvalikoiman Parhaasta ja Maukkaimmasta tuotteesta!

* Tutustu myös muihin OlutKansanÄänestyksiin. – Osaan voi edelleen osallistua!

01. 99 pistettä: Imperial Russian Stout (10,0 %), Ridgeway Brewing / Beer Counter Ltd, Oxfordshire, Iso Britannia
* Mahtavan hienosti onnistunut brittiläinen vahva stout.
02. 96 pistettä: Marsalkka Double IPA (8,0 %), Saimaan Juomatehdas Oy / Oxa Oy, Mikkeli
* Kiitettävän maukas ja raikas IPA.
03. 94 pistettä: Amerikan Eno american IPA (5,6 %), Rekolan Panimo Oy, Mäntsälä
* Katkerointi ja mausteisuus onnistuneet hyvin. Raaka-aineena sahtimallas. Kaipaa lisää vahvuutta.
04. 93 pistettä: Laitilan Kievari Agricola Luostariolut ale (8,5 %), Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Laitila
* Hyvin onnistunut belgi-ale, tasapainoinen, hiukan liikaakin.
05. 93 pistettä: Double Oat Malt Stout (6,8 %), Stadin Panimo Oy, Hki
* Mallastetusta kaurasta valmistettu stout onnistuu tasapainoisena – ja kaipaa luonnetta.
06. 93 pistettä: Mokkamatti Kahvistout (7,0 %), Teerenpeli Panimo & Tislaamo Oy, Lahti
* Tosi hieno ja hienostunut mokkainen kahvistout. Kaipaa karheutta ja luonnetta.
07. 93 pistettä: Pläkki black ale (6,3 %), Panimoyhtiö Hiisi Oy, Jyväskylä
* Yksi parhaista muodikkaista mustista ale -oluista, kansainvälisestikin. Hieno etiketti. Kaipaa rosoisuutta ja luonnetta.
08. 92 pistettä: Innis & Gunn Toasted Oak ale (5,6 %), Innis & Gunn Brewing Company Ltd., Edinburgh, Skotlanti, Iso-Britannia
* Erittäin tyylikäs skottilainen IPA. Tyylipisteitä ropisee, yllätyksellistä luonteikkuutta puutuu.
09. 92 pistettä: Emmer Tripel belgi ale (8,3 %), Malmgårdin Panimo Oy, Loviisa
* Pehmeää tyylikkyyttä, mutta jää keskinkertaiseksi useisiin saman valmistajan muihinkin oluisiin verrattuna.
10. 91 pistettä: Pyy Olut strong ale (7,0 %), Lammin Sahti Oy, Hämeenlinna; valmistuspaikka: Rakuuna Olut Oy, Hki
* Puhdas, tyylikäs ale selviää juuri kiitettävän rajoille, mutta kokonaisuus on tasapaksu.
11. 89 pistettä: Prykmestar Kahvi Stout (6,0 %), Vakka-Suomen Panimo Oy, Uusikaupunki
* Hyvä stout, synnyttää paljon odotuksia, jotka eivät täyty. Varovainen.
12. 89 pistettä: Bryggeri Senaattori tupla bock lager (7,5 %), Rakuuna Panimo Oy, Hki
* Tuhtia vahvuutta on, mutta luonteikkuutta kaipaa kovasti.
13. 88 pistettä: Presidenttisahti sahtimainen ale (9,5 %), Pyynikin Käsityöläispanimo Oy, Tampere
* Ensimmäinen yritys valmistaa säilyvää sahtia. Tulos on epätasainen. Tästä hankkeesta kuullaan vielä!
14. 88 pistettä: Mufloni Keripukki stout (7,0 %), Panimo Beer Hunters Oy, Pori
* Runsaasti kiinnostavia lupauksia, mutta kokonaisuus kaipaa rosoa ja luonteikkuutta.
15. 88 pistettä: Thor Bock (6,0 %), Suomenlinnan Panimo, Vantaa
* Parasta on pohjoismaisen Thor-muinaisjumalan nimi, mutta pukkiolut on laiha ja luonteeton.

* Siirry OlutKansanÄänestykseen!

Pisteiden lukeminen:
95-100 pistettä – kiitettävä, täydellisyyttä hipova olut. Pisteistä näkee miten kaukaa olut hipoo täydellisyyttä,
90-94 pistettä – kiitettävä, mutta jotain hiottavaa vielä on,
85-89 pistettä – hyvin onnistunut tyylin mukainen olut, jossa on vielä eräiltä osin paranneltavaa,
80-84 pistettä – jokseenkin onnistunut olut, lähes tyylinmukainen, paranneltavaa on vielä,
-79 pistettä – epäonnistunut tai viallinen olut, ei vastaa oluttyyliä.

Written by Toimittaja

21.02.2014 at 10:21

Helsinkiin avataan toinen Teerenpeli uuden Taivaanrannan kylkeen toukokuussa

leave a comment »

Grilli TaivaanrantaLahtelainen tislaamo-, panimo- ja ravintolayhtiö Teerenpeli avaa huhtikuussa Helsingin keskustassa uuden Ravintola Taivaanrannan ja sen kyljessä Helsingin toisen Teerenpeli-ravintolan. Ravintolakokonaisuus avautuu toukokuussa Keskuskatu 7:ssa, WTC (World Trade Center) -talossa.

Helsingin ensimmäinen Teerenpeli toimi muutaman vuoden Kaisaniemessä. Panimoravintola Teerenpeli oluenvalmistuslaitteineen muutti kuitenkin Kampin uuden Ravintola Teerenpelin yhteyteen. Entiseen tilaan Fennia-korttelissa tuli nykyisen OlutHuone Kaislan uusi puoli.

Panimoravintola Teerenpeli perustetiin tasan 20 vuotta sitten Lahdessa. Teerenpeli Yhtiöt viettää 20-vuotisjuhlaviikkoa maaliskuun alussa Lahden Teerenpelin 20-vuotisjuhlaviikolla 4.-8.3. Lahden ja Helsingin ravintoloiden lisäksi Teerenpelin ravintolat toimivat Tampereella, Turussa ja Lappeenrannassa.

Written by Toimittaja

20.02.2014 at 10:49

Viipurilainen Sergejeffin olutpanimo palautettiin uudelleen suomalaisvalikoimaan

with 4 comments

F. Sergejeffin Oluttehdas Oy  palaa olutvalikoimaan Suomessa – valmistuttajan mukaan 70 vuoden tauon jälkeen. Mieto lagerolut Jeff  on saatavilla Verkkokauppa.comin myymälöistä Helsingissä, Pirkkalassa ja Oulussa.F. Sergejeffin Oluttehdas Oy, Viipuri, keraaminen korkki

– Jeff-olut on erikoistuote, jota ei saa mistään muualta kuin Verkkokauppa.comista, toimitusjohtaja Samuli Seppälä kertoo.

– Halusimme herättää palan suomalaista panimohistoriaa henkiin ja tarjota nykyisille sukupolville mahdollisuuden kokea Viipurissa toimineen Feodor Sergejeffin panimon legendaa.

– Olut täydentää mukavasti tulevaa terassi- ja grillikauden tuotetarjontaamme.

Uuden olutpullon etiketin on suunnitellut Vuoden Graafikoksi 2013 nimetty Kasper Strömman.

Jeff on mieto vaalea lager, täysmallasolut (4,5 %, katkerot 20 EBU, väri 10 EBC), valmistettu vedestä, ohramaltaasta, humalasta ja hiivasta. Vihreä lasipullo 0,33 l. Vähittäismyyntihinta 2 e. Valmistuttaja on helsinkiläinen F.Sergejevin Olut-tehdas Osakeyhtiö Oy. Verkkokauppa.com ei halua antaa julkisuuteen tietoja oluen varsinaisesta valmistuspaikasta, eikä -maasta, ei myöskään valmistuserän suuruutta.

Panimo tuhoutui talvisodassa

F. Sergejeff Viipuri Isku Pilsner 30-luvun etikettiF. Sergejeffin Oluttehdas Viipurin Pyöräsuolla (entinen Rosuvoi) tuhoutui Talvisodan pommituksissa 1939-40. Tunnetut olutmerkit Isku, Pukki, Warasto ja Voima hävisivät markkinoilta vuonna 1939. Rakennusten korjauskelvottomat rauniot purettiin Neuvostoliiton aikaan 1950-luvulla.

Kevättalvella 1944 Viipuri oli vielä Suomen kaupunki. Vihollisuudet naapureiden kesken päättyivät vasta kesäsodan jälkeen. F. Sergejeffin panimo ei siis ole voinut valmistaa Jeffin esikuvaolutta 70 vuotta sitten vuonna 1944.

Teollinen panimotoiminta alkoi Viipurissa vuonna 1843 – ei tosin 3-vuotiaan Feodor Ivanovits Sergejeffin (1840-1924) aloitteesta. Fredric Neufeld sai huutokaupassa oluen, sahdin ja siman valmistusoikeudet. Rosuvoin alueen panimokin perustettiin vasta vuonna 1869 ja sen nimi oli Bavaria Oluttehdas, jonka toiseksi omistajaksi Sergejeff tuli vuonna 1889. Sergejeff osti konkurssiin menneen panimon vuonna 1893. Virallisesti panimotoiminta lopetettiin 31.12.1939. Panimoliiton julkaiseman Suomen Panimot -matrikkelin mukaan Sergejeffin panimoyhtiö lopetti toimintansa Helsingissä vuonna 1972.

* Verkkokauppa.comim toimitusjohtaja Samuli Seppälä on rekisteröinyt 13.12.2000 yritystietorekisteriin yhtiön nimellä ”F. Sergejeffin Olut-tehdas Osakeyhtiö” – siis väliviiva sanassa ’olut-tehdas’. Tämä yhtiö on varsinaisesti Jeff-oluen valmistuttaja. Alun perin 05.02.1897 rekisteröidyn yhtiön toimialaksi on nyt merkitty konsultoinnin ja omaisuudenhallinnan lisäksi olutpanimon sekä virvoitusjuomaliikkeen harjoittaminen.

Written by Toimittaja

19.02.2014 at 11:32

Sinebrychoff mukaan Restopedian ”historiatalkoisiin”

leave a comment »

Sinebrychoff Oy tunnus 2009Panimoyhtiö Sinebrychoff tukee huomattavalla panostuksella Hotelli- ja ravintolamuseon toimintaa ja Restopedia -hanketta, jossa tallennetaan digitaaliseen muotoon suomalaista ravintolakulttuuria. Kumppanuus on vahvistettu luovuttamalla Sinebrychoffille keittiömestari-taiteilija Petteri Luodon suunnittelema Restopedia-yhteisön Diplomi.

– Helsingissä Kaapelitehtaalla toimiva HRM on erikoismuseo, jonka nyt saamilla varoilla voimme tallentaa lähihistoriaa ja tuleville tutkijasukupolville entistä paremmin, museonjohtaja Anu Kehusmaa kiittelee. – Sinebrychoffin osallistuminen ”historiatalkoisiin” ilahduttaa ja kannustaa. Oman yrityksensä historiasta kiinnostunut yhteistyökumppani on meille mieleinen kumppani. HRM-museon tunnus

Nykyisin tanskalaisen Carlsberg-konsernin omistama Sinebrychoff on Pohjoismaiden vanhin panimo ja Suomen vanhin elintarvikealan yritys. Panimoyhtiön perustamisesta tulee syksyllä kuluneeksi 195 vuotta. Sinebrychoff on mukana myös suomalaisessa ravintolabisneksessä, jonka mielenkiintoista historiaa HRM ja varsinkin Restopedia esittelee ja tallentaa.

– HRM tekee arvokasta työtä esittelemällä suomalaisen majoitus- ja ravitsemisalan toimintaa ja kehittymistä, Sinebrychoffin viestintä- ja lakiasiainjohtaja Marja-Liisa Weckström tunnustaa. – Omassa työssäni huomaan, miten tärkeää on tuntea juurensa ja sieltä irtoavia voimavaroja. Restopedia -hankkeessa on samaa ylpeyttä omaa toimialaa kohtaan, jota mekin tunnemme suomalaista olutkulttuuria kohtaan.

– Toimintatapojemme mukaisesti haluamme tukea ympärillä olevan yhteisön positiivista kehittymistä. Niinpä Sinebrychoff tukee mielellään museon toimintaa ja on mukana Restopedia -hankkeessa.

* Hotelli- ja Ravintolamuseo, Kaapelitehdas, Tallbergintie 1, Ruoholahti, Hki. Avoinna ti-su 11-18. HRM:n toiminta alkoi tammikuussa 1971.
Pysyvä näyttely: Palveluksessanne! Perusnäyttelyn tärkeä osa on vuodesta 1982 koottu Alkon myymälämuseon kokoelma, joka yhdistettiin 1.2.1999.
Tulossa 28.03.2014 alkaen: Kasari! – suomalaisen ruokakulttuurin 80-luku.

* RestopediaMuistoja suomalaisesta ravintolaelämästä. Tällä hetkellä todetaan, että: Ensin sivusto – tulevaisuudessa paljon enemmän.
Tukijoita tällä hetkellä: HRM, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Heinon Tukku (100-vuotisjuhlarahasto lahjoitti alkupääomaa), Sinebrychoff ja Royal Ravintolat.
Mukaan kelpaavat myös muistot olutravintoloista ja pubeista. Tällä hetkellä olutravintoloiden edustus on varsin vaatimaton. Esimerkiksi vuonna 1976 Helsingissä avatun Pub Angleterren ja Tampereella olutharrastajia ilahduttavan Gastropub Tuulensuun osalta todetaan: ”Tällä ravintolalla ei ole tarinoita.

Written by Toimittaja

18.02.2014 at 12:14

OLUTVERKON Viikon Olut 8-14: Saimaan rannoilla kehitettiin maukas ”daipa, daipa, daipa, daipa duu duu…”

leave a comment »

Marsalkka Double IPA, Saimaan Juomatehdas Oy / Oxa Oy, Mikkeli
Pisteitä: 96 / 100
.

* Lue: Kaikki Viikon Olut -arviot vuoden alusta alkaen.

* Osallistu OLUTKANSANÄÄNESTYKSEENValitse vuoden 2013 kaikkein maukkain ja maistuvin suomalainen uutuusolut!.

* Osallistu Suureen Portteriäänestykseen: Valitse vuoden 2013 maukkain ja paras suomalainen portteri – vaihtoehtoja peräti 34!

”Syvältä Saimaan rannoilta” tulee olutuutuus, jota saksalaisperäinen panimotaito on rakentanut brittiläisen perinteisen tyylin mukaan amerikkalaisilla humalilla maustettuna.

Väri on vaalea, sitruunankeltainen, läpikuultava, samea. Vaahto on valkoinen, runsas, epätasainen, kestävä. Tuoksu on heinämäisen kuivan katkeromainen. Maku on täyteläinen, raikkaan hedelmäinen, sitrusmainen, hedelmäkiisselimäinen, tyylikäs, maukas. Erityisen huomion ansaitsee panimon vastikään käyttöön hankkima pullo, jonka design kohentaa nauttimistunnelmaa entisestään. Panimo pitää pullonvalmistajan ja –suunnittelijan nimen liikesalaisuutena.

Marsalkka Double IPA on mukana Alkon käsityöoluiden erikoisvalikoimassa 3.2.2014 alkaen – ja yksi parhaista!

Valmistusainekset ovat pils-, vehnä- ja carapale-maltaat sekä amerikkalaiset Cascade-, Chinook- ja Columbus-humalat, aromihumalat myös kuivahumaloinnissa. Katkerohumalat tekevät tästä taustoiltaan perusbrittiläisestä India Pale Alesta APAn eli American Pale Alen. Valmistaja käyttää vielä vahventavaa Double nimitystä, joten olut on selvä DAPA tai DAIPA – ”daipa, daipa, daipa duu duu…”

Ruokajuomana vihannesjuustosalaatin kanssa.

Saimaan Juomatehtaan taustat ulottuvat vuoteen 1995, jolloin Pertti Oksa perusti Pienpanimo Naapurin Mikkeliin Ravintola Päämajan nurkkapubiin. Pian tämän jälkeen aloitettiin yhteistyö Lappeenrannassa vuonna 1999 perustetun Saimaan Panimo Oy:n kanssa. Vuonna 2002 lappeenrantalaispanimo siirtyi kokonaan Oksan Oxa Oy:n haltuun ja oluenteko Mikkelissä päättyi. Panimon nimi muutettiin muotoon Saimaan Olut, joka maaliskuussa 2011 muuttui Saimaan Juomatehtaaksi eli SJT. Kesällä 2013 SJT:n uusi panimorakennus valmistui Mikkeliin.

Oxa Oy perusti myös Helsingin Kamppiin ravintolapanimon Panimoravintola Bruuverin yhteyteen vuonna 2006. Bruuverissa valmistetaan pieniä kokeilueriä, joihin kokemuksiin Marsalkka DAPA –uutuuskin perustuu.

SJT:n olut- ja siiderituotanto oli lähes 0,8 miljoonaa litraa vuonna 2013. Ravintolapanimo Bruuverin tuotanto oli noin 10000 litraa vuonna 2013.

J.T. LAAKSO

8,0 %-til., kantavierre 17,6 (Alko: 17,4) p-%, katkeroainepitoisuus 86,8 EBU, väri 28,5 EBC, vaalea pintahiivaolut, American India Pale Ale eli DAPA tai DIAPA, kuivahumaloitu.

Kertalasipullo 0,33 l. Alkon vähittäismyyntihinta 4,42 €. Alkon käsityöoluiden erikoisvalikoimassa 3.2.2014 alkaen.

* Lue lisää: OLUTVERKON arvioita.

Written by Toimittaja

17.02.2014 at 08:26

Monopoliyhtiö Alko on Suomen paras työpaikka

leave a comment »

alkologo2007Alko on havaittu Suomen parhaaksi työpaikaksi yritysten henkilöstöjen keskuudessa tehdyn tutkimuksen mukaan. Amerikkalaishenkisen ja -kielisen Great Place to Work Instituten vuodesta 2002 alkaen tekemässä tutkimuksessa painotetaan kahdella kolmanneksella työntekijöiden kokemuksia ja yhdellä kolmanneksella johtamiskäytäntöjä.

Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen.

Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen.

– Alko on investoinut paljon henkilöstöön ja ihmisten johtamiseen, Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen kertoo. – Alkossa työntekijät luottavat johtoon ja esimiehiin sekä ovat ylpeitä siitä mitä tekevät. Alkon henkeen tiivistyy rohkeus, välittäminen ja yhdessä onnistumisen ilo.

Alko on Suomessa monopoliasemassa yli 4,7-prosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyjänä. Alkon myymäläketjussa on 349 myymälää. Lisäksi on 105 tilausmyyntipistettä. 11 konseptimyymälässä kokeillaan erilaisia uusia menetelmiä ja osa niistä päätyy yleisesti muihinkin myymälöihin.

Vahvoja oluterikoisuuksia kautta maan

Oluen vähittäismyyjänä Alko on erityisen tärkeässä asemassa. Hienot erikoisoluet ja kausittaiset teemavalikoimat leviävät Alkon välityksellä ainutlaatuisesti kautta maan. Tällä hetkellä Alkon valikoimiin kuuluu 286 olutta sekä tilausvalikoimaan kaksi suomalaiskansallista sahtia, Finlandia Sahti ja Lammin Sahti.

Alkon olutvalikoimasta vastaa helmikuun alussa tehtävään nimitetty restonomi Johanna Varjonen, Maaseutuopisto Tuorlan panimokurssin suorittanut kolmikymppinen oluen ystävä. Aiemmin panimotuotteista vastannut Mika Kauppinen on siirtynyt tuoteryhmäpäälliköksi.

– Työnantajani antaa minulle ja myös kaikille muille mahdollisuuksia kehittyä yhä paremmaksi asiakaspalvelijoiksi, Varjonen kuvailee Suomen Parasta Työpaikkaa Olutverkolle. – Olen innostunut uudesta tehtävästäni! Odotan yhteistyötä asiakkaidemme ja eri yhteistyötahojen kanssa.

– Saamme Johannasta mainion lisän tiimiimme  intohimoisena olutharrastajana ja -taitajana sekä myymälätaustan omaavana asiakaspalvelun ammattilaisena, Mika Kauppinen valottaa. – Alko haluaa kehittää valikoimaa huipputuotteilla ja asiakaslähtöisellä otteella erilaisten oluttyyppien kautta auttaa suomalaisia arvostamaan ja ymmärtämään oluen monipuolista luonnetta muunmuassa ruokajuomana.

Suomen Paras Työpaikka -kisan suurten yritysten sarjassa kärkipaikat menivät seuraavasti:  Alko, Yliopiston Apteekki  ja LM Ericsson.

Yleisessä sarjassa (50-499 työntekijää) huomio kiinnittyy Viikinkiravintola Haraldin hienoon sijoitukseen (11.).

Pohjoisen luonnon antimista valmistettua teemaruokaa on tarjoiltu viikinkikylän muotoon sisustetuissa Harald-ravintoloissa liki 20 vuoden ajan, nyt jo seitsemällä paikkakunnalla: Kuopio, Turku, Tampere, Lahti, Jyväskylä, Oulu ja Helsinki. Yrityksen taustalla on Hallmanien perhe.

Ravintoloiden valikoimaan kuuluu myös omia oluita: hunajainen Haraldin Voimaolut (4,7 %), Haraldin Kaneliolut (4,6 %), Haraldin Tervaolut (5,3 %) sekä hunajalla, tervalla ja kanelilla maustettu Haraldin alkoholiton mausteolut.

– Persoonallinen ja hyväntahtoista huumoria sisältävä palvelumalli nojaa Haraldissa vahvasti henkilökunnan palveluasenteeseen, toimitusjohtaja Keijo Hyvönen, viikinkinimeltään ”Gunnar Korkeaotsa” korostaa.

– Työntekijöiden ideat myös vievät Haraldia eteenpäin. Aito välittäminen heijastuu asiakkaille mieleenpainuvana ravintolakokemuksena.

Ruotsalaisten laskiaisidea: mantelimassaan PORTTERIA!

with one comment

Portterilla maustetulla mantelimasssalla täytetty laskiaispulla maistuu lämmittävän portterin kanssa.

Portterilla maustetulla mantelimasssalla täytetty laskiaispulla maistuu lämmittävän portterin kanssa. © Kuva: Carlsberg Sverige.

Sinebrychoffin Porter (7,2 %) otettiin viime joulun alla Ruotsissa Systembolagetin valikoimaan. Nyt tukholmalainen kondiittori on keksinyt lisätä portteria laskiaispullan mantelimassaan.

Sara Hultbergin mukaan laskiaispulla on tullut tutuksi jo 1500-luvulla. – Usein laskiaispulla nauttittiin lämpimän maidon kanssa.

– Mutta monetkaan eivät tunne klassista yhdistelmää käyttää maukasta portteria laskiaispullan leivonnassa.

– Portterin paahtuneet sävyt sopivat hienosti laskiaispullan makeuden ja kermaisuuden kanssa, Koffin portterin maahantuojan Carlsberg Sverigen olutasiantuntija Sebastian Tarkowski maistelee.

– Hauska perinteinen makuyhdistelmä edellisen vuosisadanvaihteen konditorioissa maistui niin naisille kuin miehillekin. Niin ruotsalaisten ylpeys Carnegie Porter kuin Suomessa ja maailmalla palkittu Sinebrychoff Porterkin kohottavat laskiaispullan makuelämystä.

* Sinebrychoff Porter (7,2 %) Alkossa 2,37 e; Systembolagetissa 20,30 SEK.
* Carnegie Porter (5,5 %) Systembolagetissa 15,20 SEK; Alkossa – (= ei ole valikoimassa).

Sara Hultbergin portterimantelimassan resepti (julkaissut Carlsberg Sverige):

* 300 g korkealaatuista mantelimassaa
* 1/3 dl vettä
* 1/3 dl portteria
* 50 g paahdettuja manteleita
* 8 dl kermaa

Sekoita mantelimassa veden ja portterin kanssa.
Lisää paahdetut mantelit.
Vispaa kerma huokoisen nopeasti.

Laskiainen (fettisdag) on sunnuntaina 2.3. ja laskiaistiistai 4.3.

Written by Toimittaja

13.02.2014 at 10:16

Kuluttajaliitto vastustaa ravintoloiden aukioloaikojen lyhentämistä

leave a comment »

Kuluttajaliitto ei kannata muutoksia, joilla ravintoloiden aukioloaikaa rajoitetaan julkisuudessa esitetyillä tavoilla. Illanvietot ovat osa ravintolakulttuuria, jolla on suuri merkitys muun muassa sosiaaliselle elämälle, elävälle musiikille, tanssille ja ruokakulttuurille yleensä.

Suomen KuluttajaliittoSuomen Kuluttajaliitto ry julkisti kannanoton yöravintoloiden aukioloajoista tänään keskiviikkona (12.2.) iltapäivällä. Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet – The Consumers’ Association of Finland on ammatillisten keskusjärjestöjen ja liiton 70 paikallisyhdistyksen muodostama riippumaton kansalaisjärjestö, jonka juuret ulottuvat 1950-luvulle. Liiton nimi oli aluksi Kuluttajaneuvontaliitto.

Alkoholihaittoja on torjuttava keinoilla, joilla ei tarpeettomasti hankaloiteta tavallisten, kohtuullisesti alkoholia nauttivien kuluttajienravintolaillanviettoja.

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti esityksistä rajoittaa ravintoloiden aukioloaikaa nykyisestä. Perusteena on mainittu lähinnä alkoholihaittojen vähentämistarve. Kuluttajaliitto kannattaa alkoholihaittojen vähentämistä, mutta epäilee ravintola-aikojen rajoittamisen tehokkuutta tämän tavoitteen toteuttamisessa.

Nykylainsäädännön mukaan ravintoloiden on kieltäydyttävä päästämästä päihtyneitä ravintolaan sekä pitäydyttävä tarjoilemasta lisää alkoholipitoisia juomia jo päihtyneille henkilöille. Vastaavaa valvontaa ei ole, mikäli juominen siirtyy koteihin ja puistoihin. Myös huolta siitä, että yhä useampi muualla kuin ravintolassa nautittu alkoholiannos olisi ns.Viron tuliaisia on Kuluttajaliiton mielestä perusteltu.

Olutravintola on parhaimmillaan siisti ja viihtyisä sosiaalinen tila tavata ystäviä. Kuva: Olutravintola Kukko.

Olutravintola on parhaimmillaan siisti ja viihtyisä sosiaalinen tila tavata ystäviä. Kuva: Olutravintola Kukko.

Valvomattomissa olosuhteissa kuten yksityisasunnoissa, rannoilla ja puistoissa tapahtuva alkoholin nauttiminen voi Kuluttajaliiton käsityksen mukaan aiheuttaa merkittävästi suurempaa haittaa yksittäisille juhlijoille ja lähiympäristölle kuin valvottu ravintola-anniskelu. Ravintoloissa nautitun alkoholi on myös merkittävästi kalliimpaa kuin kotimaassa kaupasta tai Alkosta hankittu.

Kasvava alkoholituotteiden tuonti Virosta on omiaan tekemään muualla kuin ravintoloissa nautitun alkoholin juomisen entistä halvemmaksi ja houkuttelevammaksi. Mikäli ravintoloiden aukioloaikaa lyhennetään, siirtyy entistä isompi osa juomista  tilastoimattomaksi kulutukseksi ja valvonnan ulkopuolelle ja kokonaiskulutus  saattaa näin jopa nousta.

Kuluttajaliiton kannan mukaan on ensisijaisesti tehostettava ja valvottava niitä jo olemassa olevia keinoja, joilla ravintolaelämään liittyviä alkoholihaittoja ennaltaehkäistään. Ravintoloissa on muun muassa entistä tehokkaammin valvottava sitä, että alaikäisiä tai päihtyneitä ei päästetä ravintoloihin ja että päihtyneille ei tarjoilla alkoholijuomia. Alkoholihaittojen ehkäisyssä on otettava huomioon  myös kohtuukäyttäjien asema ja mahdollisuus kokea jatkossakin elämyksellistä  ohjelmaa  ravintolassa.

Written by Toimittaja

12.02.2014 at 16:37

Hartwall jakaa olutuutuuttaan työmaaruokaloissa ystävänpäivänä

with 5 comments

Hartwall Lapin Kulta Arctic Malt Alkoholiton70 Fazer Amigan henkilöstöravintolaa pääsee ilahduttamaan asiakkaitaan tarjoamalla maksuttoman uutuusoluen ruokajuomaksi. Mukaan makuun ehtii 35000 varhaisinta ystävänpäivän lounastajaa.

Hartwallin panimon Lapin Kulta Arctic Malt Alkoholiton 0,0 on uutuustuote, joka on vaihtoehto myös työmaa- ja henkilöstölounasravintoloissa. Nimihirviö on nopeasti lyhentynyt kansan suusa muotoon ”Lappari Nollaolut”.  Ensimmäinen suomalainen täysin alkoholiton olut tulee perjantaina (14.2.) vietettävän ystävänpäivän jälkeen kuunvaihteen tienoolla myymälöiden ja (henkilöstö)ravintoloiden valikoimiin.

Alkoholittoman oluen tuotekehittely vei tavanomaista pidemmän ajan Hartwallin panimolla Lahdessa. Oluesta haluttiin maukas ja se ominaisuus ei ollutkaan helposti saatavissa täysin alkoholittomaan juomaan.

Pääpanimomestari Mika Mäkelän johtama panimoväki on varsin lyhytsanainen kertoessaan oluen reseptistä. Alkoholittomuus tulee kuitenkin jo käymisvaiheessa ja liittyy hiivan hallitsemiseen siten, ettei alkoholia synny lainkaan.

Aiemmin markkinoille tulleet suomalaisten teetättämät alkoholittomat oluet on valmistettu Sveitsissä ja Belgiassa.

Testiarvio: ”Onnistunut ruokajuoma

OLUTVERKON testiryhmä arvioi Alkoholittoman Lapin Kullan onnistuneeksi ja varsinkin sopivaksi maltaiseksi ruokajuomaksi. Arvio kirjoitettiin jo ennen kuin ystävänpäivän julkistustempauksesta tiedettiin.

Lapin Kulta Arctic Malt Alkoholiton 0,0, Hartwall Oy, Lahti / Helsinki / Royal Unibrew AS, Faxe, Tanska

0,0 %-til., kantavierre 5,2 %, katkeroainepitoisuus 18 EBU, väri 10 EBC, vaalea alkoholiton pohjahiivaolut, lager. Uutuus maaliskuun puolivälissä 2014.
Tölkki 0,33 l. Vähittäismyyntihinta  €.
Pisteet 98 / 100.

Väri on vaalea, hailakan keltainen, kirkas. Vaahto on vitivalkoinen, melko runsas, tiheä, lumikinosmainen, haihtuessa muodostuu pieniä kuplia pinnalle. Tuoksu on vetinen, olkimainen.

Maku on kevyt, pehmeän mallasmainen, hienosti tallimainen, maalaismainen.

Uutuus on ensimmäinen suomalainen täysin alkoholiton olut. Alkoholittomuus tulee jo käymisvaiheessa ja liittyy hiivan hallitsemiseen siten, ettei alkoholia muodostu lainkaan.

Aromikas olut on onnistunut niin hyvin, että sille voi ennustaa suosiota – jos tuote osataan ja maltetaan tuoda markkinoille oikein. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea oikeaa hinnoittelua. Varsinainen hitti Hartwallin uutuus tulee olemaan ruokajuomana. Vain 19 kilokaloria (82 kJ) desilitrassa sisältävä Alkoholiton Lapin Kulta sopii suomalaiseen, tavallisesti hillitysti maustettuun ruokapöytään lihapullien, tillilihan, vaalean kalan, salaattien ja juuresten kanssa.

* Lue lisää: Olutverkon testiryhmien arvioita

Written by Toimittaja

11.02.2014 at 10:40

Pienpanimoliiton uusi vetäjä: Panimoille oikeus myydä oluitaan suoraan kuluttajalle

leave a comment »

Mika Heikkinen ja Tuomaan Tynnyri

Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mika Heikkinen on Hyvä Tuomas vuodelta 2009. © Kuva J.T. Laakso

– Olutpanimoiden tulisi saada myydä tuotteitaan suoraan kuluttajalle, Suomen Pienpanimoliiton puheenjohtajana tämän vuoden (2014) alussa aloittanut Mika Heikkinen miettii toistellen liiton pitkäaikaista vaatimusta.

Porilaisen Panimoravintola Beer Hunter’sin toimintaa vuodesta 1998 vetänyt ravintoloitsija ja panimoyrittäjä Mika Heikkinen, 41, seuraa Pienpanimoliiton puheenjohtajana alusta saakka (2008) ollutta Pekka ”Sahti-Pekka” Kääriäistä. Heikkinenkin on kuulunut liiton hallitukseen perustamisesta lähtien ja vastannut myös sihteerin tehtävistä.

– Pienpanimoala kiinnostaa yrittäjiä, vaikka tulevaisuus on tällä hetkellä hämärä, Heikkinen pohtii. – Valtiovallan suunnalta tulee ristiriitaisia viestejä: toisaalta kannustetaan yrittämään, toisaalta panimotoimintaa kuristetaan monenlaisilla rajoituksilla. Pienpanimot itse kokevat olevansa pientuottajia ja eurooppalaiseen tapaan osa elintarvikealaa. Täällä valtiovalta kuitenkin rinnastaa meidät kovaa viinaa tislaavaan suurteollisuuteen.

Pienpanimoiden ykköstoive: Ulosmyyntioikeus

Mika Heikkisen mukaan alan tärkein kysymys on edelleen, miten pienpanimot saisivat myydä oluitaan: Suomessa pitäisi sallia kaikkien paikallisissa pienpanimoissa valmistettujen oluiden myynti suoraan panimolta kuluttajalle ilman prosenttirajoja.

Pienpanimoliitto

26 jäsenpanimon yhdistys on perustettu Tampereella keväällä 2008.

Nyt suoraa ulosmyyntioikeutta ei ole. Jotkut ovat yrittäneet järjestää myyntiä perustamiensa kioskien kautta, mutta tässä järjestelyssä on puheenjohtajan mielestä paljon ongelmia. Oluella on alkoholiprosenttiraja (4,7 %), joten panimot eivät saa myydä kaikkia tuotteitaan kioskeissa. Valvontaviranomaiset suhtautuvat Heikkisen mukaan eri puolilla Suomea eri tavoin tällaiseen kioskimyyntiin. – Yhtenäistä viranomaislinjaa ei ole, vaan alueet ovat eriarvoisessa asemassa.

Pienpanimon raja tulisi nostaa 20 miljoonaan litraan

Toinen pienpanimoille tärkeä asia on lainsäädännön asettama tuotantoraja. Nykyinen laki määrittelee pienpanimoksi alle 10 miljoonaa litraa vuodessa valmistavan panimon. Pientuottajat saavat 10-50 prosenttia alennusta alkoholiverosta.

– Raja tulisi nostaa EU:n sallimaan 20 miljoonaan litraan, Heikkinen esittää. - Tämä helpottaisi investointien kasvattamista ja avaisi mahdollisuuksia panostaa jatkuvan viennin kehittämiseen.

– Tällä hetkellä pienpanimoista pienimpien vuosituotanto on vain muutamia tuhansia litroja. Veronalennukseen oikeuttavan tuotantorajan korottamisen mahdollistamilla uusilla investoinneilla on myös työllistävää vaikutusta.

* Pienpanimoliiton tavoitteena on kohottaa pienissä panimoissa valmistettujen
oluiden, sahdin, siidereiden sekä muiden juomien arvostusta, parantaa niiden markkinointia sekä
vahvistaa alan edunvalvontaa.

Written by Toimittaja

10.02.2014 at 08:58

%d bloggaajaa tykkää tästä: