OLUTVERKKO – uutisia ja tietoa oluesta

Olut-Suomi – oluenystävän oma verkosto

Sahtia arvostetaan ulkomailla – vaikkei Hesarin toimittaja sitä uskokaan!

with 15 comments

”Onko kenellekään ulkomaanelävälle edes juolahtanut mieleen panna sahtia?”, toimittaja Jussi Konttinen pakinoi sunnuntaina Helsingin Sanomissa. (HS 29.12.2013, ”Varo piraattirönttöstä!”) Juttu käsittelee rönttös-piirakan saamaa EU:n nimisuojaa.

Lähetin suoraan paluupostissa HS:n toimitukseen jatkokeskustelupuheenvuoron, jossa sahdin asemaa maailmankaikkeudessa käsitellään lähempänä todellisuutta.

HS:n toimittaja Jussi Konttisen muotoilema sanontatapa ilmeisesti tarkoittaa, että ”ei kai sentään todellakaan kukaan nyt sahtia!” – Suomessakin tuolla ”kiljulla on kurja maine”!

Suomalainen perinteinen Sahti sai helmikuussa 2002 Euroopan Unionin Aito Perinteinen Tuote (APT) –nimisuojan, ensimmäisenä perinteisenä tuotteena Suomessa. Nimisuojahan tarkoittaa, että EU:n alueella saa markkinoida sahdin nimellä vain määrätyllä tavalla valmistettuja tuotteita.

Sahti on maailman juomakulttuurihistoriassa varsin ainutlaatuinen ilmiö. Edesmenneen brittiläisen olutkirjailijan Michael Jacksonin mielestä leivinhiivalla käytetty sahti on viimeinen lenkki oluen alkulähteen Mesopotamian ja nykyaikaisen oluenvalmistuksen välillä – yhdessä belgialaisen ilmassa leijuvilla villihiivoilla käyvän lambic-oluen kanssa.

Suomalaista sahtia jäljitellään maailmalla

Maailmalla sahti kiinnostaa niin valmistajia kuin kulttuuriväkeäkin. USA:ssa aktiiviset kotiolutharrastajat kokeilevat innostuneesti alkuperäistä sahdinvalmistusta. Kaupallisetkin panimot ovat tuottaneet kymmeniä sahteja – HUOM! Suomessa on edelleenkin vain kolme vakituista valmistajaa ja puolentusinaa parin vuosittaisen keiton tekijää.

Vintage Brewing Companyn sahtietiketti.

Esimerkiksi tunnettu Boston Beer Co on valmistanut kolme erilaista sahtia: Samuel Adams Norse Legend Sahti (5,5 %), Samuel Adams Finnish Style Sahti (5,5 %) ja Samuel Adams Sahti (7,5 %).

Yksi tuoreimmista valmistajista on vuonna 2011 perustettu The Ale Apothecary –panimo Oregonin Bendissä. ”Apoteekkari” suodattaa vierteen valtavasta kuusenrungosta omin käsin koverretussa kuurnassa, jota pidetään ”panimon maskottina”. Apoth Sahati on vahvuudeltaan 10-12 %.

USA on tietenkin EU:n ulkopuolella, joten siellä ei kukaan seuraa tarkkaan sahdin valmistusmenetelmiä tai reseptejä. Ääntämiserojen vuoksi sahti on Amerikassa usein: ”sahtea”, ”sah’tea” tai ”sahati”. Joka tapauksessa nimi on suomalaisperäinen.

EU:n nimisuoja on vuosikymmenen aikana pari kertaa vaikuttanutkin. Ruotsalainen Dugges Ale- & Porterbryggeri AB ja norjalainen Nøgne Ø – Det Kompromisløse Bryggeriet AS valmistivat syksyllä 2008 tuotteen nimellä ”Sahti” (11 %), jota myytiin puolen litran pullossa Suomessakin. Panimomestarit uhosivat keksineensä skandinaavisen sahdin uudelleen. Tuote hävisi pienen äläkän saattelemana suomalaisista valikoimista ja pian muualtakin.

Muistan Nøgnen panimomestarin Kjetil Jikiunin kironneen koko EU:n direktiiveineen! Sahti oli pitkälti valmistettu USA:n markkinoille, mutta levisi tietenkin myös muualle. Ja nimisuojahan koskee vain EU:n aluetta. Kokonaan toinen asia on norjalaissahdin sahtimaisuus: Olut oli pikemminkin erinomaisesti onnistunut belgialaistyylinen ale, jonka säilyvyys oli viisi vuotta – eli noin viisi vuotta tuoretuote sahtia pidempi!

Suomalainen Sahtimestari 2013 Pekka Uusilähteenmäki Mouhijärveltä. © Kuva: J.T. Laakso.

Suomen kolmas (Lammin ja Finlandian ohella) kaupallinen sahdintekijä, Marja- ja Viinitila Pihamaa Asikkalasta alkoi valmistaa itähämäläistä sahtia kesällä 2008. Matkailuhoukutteen vahvuus oli 5,5 %, joka on lievästi miedompi kuin suojausasetus määrittelee (6-12 %). Valmistaja joutuikin vahvistamaan sahtejaan (6-9 %) voidakseen käyttää nimikettä.

Sen sijaa tamperelaisen Pyynikin Käsityöläispanimon viime kesänä julkistama ”katajasahti” Kataja 1.086 (9,5 %) on selvinnyt pälkähästä, vaikka tuote on vahvasti katkeromainen (42 EBU) sahdin ollessa perinteisesti lähes humalaton. Nimestä puuttuu sahti-sana, tietoisesti, mutta tuotetta myydään avoimesti katajasahtina.

Pyynikin sahtimestari Tuomas Pere sanookin tavoittelevansa nimenomaan pullotukseen sopivaa, vähintäänkin useita kuukausia nauttimiskunnossa säilyvää katajaista olutta. – Tarkoitus olisi saada uusia ihmisiä tutustumaan sahtimaiseen aromimaailmaan.

Eli kyllä monenkin ”päähän pälkähtää” valmistaa sahtia – varsinkin ulkomailla, mutta yhä kasvavassa määrin myös kotimaassa Suomessa!

 – J.T. Laakso, toimittaja-tuottaja
OLUTtiedotus

* Lue lisää: Suomalaista sahtia USA:ssa   * Euroopassa:  Skotlantilaispanimo BrewDog suunnittelee valmistavansa Sahtia! 

Sahtia Pohjois-Amerikassa (koottu Sahtiverkon arkistoista):

* The Ale Apothecary, Bend, Oregon, ”Sahati” (10-12 %) 2012
Boston Beer Co, Boston, Massachusetts, Samuel Adams Sahti (7,5 %) 2012; Samuel Adams Finnish Style Sahti (5,5 %) 2006-08
Boston Beer Co, Boston Massachusetts, Samuel Adams Norse Legend Sahti (5,5 %) 2004-12
Dark Horse Brewing Co, Marshall, Michigan, Dark Horse Sahti (6,0 %) kesä 2011
Vintage Brewing Co, Madison, Wisconsin, Sahti Finnish Style Farmhouse Ale (5,2 %) kesä 2010; Summer Sahti (5,4 %) 2011, 2012
New Belgium Brewing Co, Fort Collins, Colorado, Sahti – Lips of Faith Series (7,2 %), 2011
Goose Island Beer Co, Chigaco, Illinois, Sahti (6,4 %) 2010, 2011
Dead Frog Brewery, Aldergrove, British Columbia (BC), Kanada, Sahti (..) 2010
Dogfish Head Craft Brewery Inc, Milton, Delaware, Sah’tea (9,0 %) 2009, 2012
South Street Brewery, Charlottesville, Virginia, South Street Sahti (5,0 %) 2008-2012
Better Bitters Brewing Co, Burlington, Ontario, Kanada, Nickel Brook Sahti Juniper Beer (6,0 %) 2008
Shenandoah Brewing Co, Alexandria, Virginia, Hophead Sahti Beer (8,0 %) 2008
Storm Brewing Ltd, Vancouver, British Columbia (BC), Kanada, Storm Sahti (8,0 %) 2007

Mainokset

Written by Toimittaja

31.12.2013 klo 10:45

15 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Pitäisi sitten jokaisen sahdinpanijan luopua teollisesta pullahiivasta joka oli Rajamäen tehtaiden lahja suomalaisille maatalojen emännille ja nisun tulolle. Kaikki nykyiset alkoholituotteet ovat aikamoisia hightec tuotteita, joilla on hyvin vähän tekemistä alkuperäisen tuotteen kanssa.

    Tykkää

    Vesa Salminen

    04.01.2014 at 17:54

  2. Jos sitä kehitettäisiin tai muutettaisiin perinteisestä valmistusmenetelmästä, ei se enää olisi sitä perinteistä. Miksi sitä pitäisi sitten edelleen myydä sahtina? Eihän konjakkia ja samppanjaakaan saa myydä niillä nimillä, ellei juomat ole niillä alueilla tehty. Kuohareita voi olla mitä tahansa, mutta samppanjan voi olettaa olevan aina priimaa, johtuen alueen mustasukkaisesta brändinhallinnasta.

    Jos/kun sahti on suomalaisille nimestään huolimatta vieras juoma, ei siinä auta sen bulkkaaminen. Markkinoinnin ansiosta kaikki suomalaiset tietävät että ”Karhu on täyttä olutta” ja sitä saa joka paikasta. Itselläni ei ole ollut ongelmia valita jotain muuta.

    Tykkää

    Mauri Kankaanpää

    04.01.2014 at 15:42

  3. Lientä ja lientä… Kenties tuossa on jo vastaus. Olenko ymmärtänyt sahdeissakin olevan useita näkemyksiä. Itse olen päässyt maistamaan hyvinkin toisistaan poikkeavia niin ulkonäöltään kuin maultaan…pitäisikään sahdin olla aina ja kaikkialla samanlaista))

    Jos oluen suhteen pidettäisiin samaa linjaa niin mausteina olisi suomyrttiä ja hallitsematonta käymistä. Pointti jos ei avaudu on, se ei sahdin arvostusta vähennä vaikka sitä hieman kehitettäisiin. Asenne pitää huolen ettei pelkoa moisesta ole, kippis.

    Tykkää

    Vesa Salminen

    04.01.2014 at 15:16

  4. Kysyn toisinpäin: minkä vuoksi sahtina pitäisi saada myydä mitä tahansa lientä?

    Tykkää

    Mauri Kankaanpää

    04.01.2014 at 12:11

  5. Jos tuosta nimisuojasta ei pidettäisi kiinni hampaat irvessä vaan annettaisiin kaikkien kukkien kukkia niin kenties voisi jonain kauniina päivänä olla markkinoilla tuote joka sopii kaupalliseen jakeluun ja on tavallisen kuluttajan saatavilla. Toki jos halutaan tuote pitää hankalasti saatavana, harvojen tekemänä, kohtuullisen kalliina ja lipitellään sitä pienessä piirissä ja muistellaan edesmenneen olutgurun Jacksonin ylistämänä niin siitä sitten vaan. Älkää sitten ihmetelkö kun joku sotkee sen kiljuun tai muuhun kun niitä mahdollisuuksia päästä tutustumaan tuotteeseen on kovin kovin vähän.
    NIIN JA: miettikää Real Alen alennustilaa ja siitä nousemista sahtiin.

    Tykkää

    Vesa Salminen

    04.01.2014 at 07:59

  6. Vielä nykyäänkin on melko harvassa sahdin ymmärtäjiä. Suomalainen alkoholipolitiikka on tehnyt rumaa jälkeä.

    Tykkää

    Pentti Nyholm

    04.01.2014 at 02:39

  7. Hiisipanimon vermeitä suosittelen kaikille, oma nielu on testannut aika kovalla prosentilla tuotteita ja hyvin maistuu. Otin baarille laatikon raivoavaa rakkia, vietiin käsistä alle viikossa.

    Tykkää

    Markus Mäkelä

    04.01.2014 at 02:29

  8. Native beer…

    Tykkää

    Ilja Björs

    03.01.2014 at 22:50

  9. Lammin sahdista aikoinaan sanoi M. Jackson: Maailman paras alkuasukasolut.

    En tiiä oliko artikkeli sillon 90-luvulla käännetty väärin vai miten. Tarkoitti ehkä alkukantaolutta.

    Tykkää

    Sampo Kantele

    03.01.2014 at 22:47

  10. Sahti on hyvää!

    Tykkää

    Niina Hietalahti

    03.01.2014 at 22:04

  11. Jees – pistetään tänä vuonna stoppi dissaamiselle ja huudetaan vaan hyvän eteen.

    Tykkää

    Anni-Mari Syväniemi

    03.01.2014 at 20:33

  12. Suomalainen sahti on maailman juomaperinteen upeimpia tuotteita. Tuo Aate tekee puolestaan maailman maistuvimpia pontikoita ja yksi eniten väärinymmärrettyjä juomia on SIMA. Tutustukaa ihmeessä, vaikka lainsäädäntömme ei hunajaviinin kaupallista valmistusta käymisteitse suvaitsekaan. Puolalaisille sen tekeminen on vahvaa osaamista.

    Tykkää

    Jouko Kääriäinen

    03.01.2014 at 18:47

  13. Kaikki ne jotka aina toivoo että meilläkin olisi jotain tarjottavaa elintarvikepuolella- muulle maailmalle. On vaan niin helppo aina dissata mutta kyllä sahdista saisi jo kelpo vientituotteen. Alkuolut alkuvoimaisesta maasta- ei heikkohermoisille!

    Tykkää

    Ilja Björs

    03.01.2014 at 17:50

  14. Ruotsi vei saunan, Filippiinit vei Armin, Kiina vei teollisuuden. Ja nyt sahtikin kelpaa – ulkomailla!

    Tykkää

    Lähettiläs

    01.01.2014 at 19:32

  15. Well. Walloissa tehdään enemmän sahtia kuin Suomessa. Sinneköhän sekin perinne uppoaa… häviää…

    Tykkää

    Stadilainen dosentti (juuret Päijänteen rannalla...)

    01.01.2014 at 13:56


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: