Bryggeri Helsinki saa kiitosta oluista – sisustus ja ruoka eivät miellytä
Vappuna Helsingin Torikortteleissa avattu panimoravintola Bryggeri Helsinki saa alkutaipaleellaan osakseen sekä kiitosta ja mielenkiintoa että myös tiukkaa arvostelua.
Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliitteessä (Nyt / Ravintolat 05.07.2013) toimittaja Teemu Luukka kehuu Bryggeri Helsingin perustaa: …”ravintolan olutvalikoima on hurmaava, ja saksalaisen panimomestari Mathias Hüffnerin johdolla kellarin kuparinkiiltävissä kattiloissa valmistuu monenmoista olutta. Panimon oluista pitää erikseen mainita erinomainen saksalaistyyppinen pehmeän maltainen Pils.”
”En tiedä kuka ruuat valmisti, mutta esteettistä silmää hänellä ei ollut.”, Luukka jatkaa. Myös ravintolan keskeneräinen, ”skandinaavisen askeettinen” sisustus on epäonnistunut: ”Nyt tila ei ole viihtyisä oluttupa, vaan jotakin, joka ehkä on näyttänyt kivalta sisustussuunnittelijan tietokoneen ruudulla.”
Kovin tarkaan ei tosin Luukkakaan ole kohteeseensa tutustunut. Hän puhuu artikkelissa toistuvasti – nimiötä myöten – Bryggeri-ravintolasta, kun oikea nimi on Bryggeri Helsinki. Kehutussa olutvalikoimassa vain yksi on Rakuuna Olut Oy:n omistamassa ravintolapanimossa valmistettu oma olut (Bryggeri Pils 4,7 %). Piper Wit (4,7 %) on Suomenlinnan Panimon vehnäolut, Luukan ”Rento Reiskaksi” (!) kutsuma Rentoreino (4,7 %) on Teerenpelin ruisolut ja Laitilan Imperiaali (9,2 %) on Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan stout – Vuoden Olut 2010 ja 2013!
Pienoinen virhetieto on myös Stadin Panimon kutsuminen panimoravintolaksi. Kyläsaaressa vielä muutamia viikkoja toimivalla pienpanimolla ei ole omaa ravintolaa, eikä ole koskaan ollutkaan. Stadin Pub ja Stadin Kebab ovat aivan toisenlaisia yrityksiä.
Suomalainen perinnejuoma Lammin Sahti (7,5 % – 6 e / 0,3 l.) tuoreena suoraan hanasta on tietenkin Bryggeri Helsingin erikoisuus – myös ruokajuomana. Mutta Luukka ei huomaa mainita tätä turistimagneettia lainkaan.
…”makunautinnoista hienoimpia oli lakritsalla maustetun crème bruléen (9 e) ja Laitilan Imperiaali-oluen yhdistelmä.”, Luukka sentään tunnustaa.
– OLUTVERKON Toimitustiimi
* Bryggeri Helsinki -ravintolan toimitusjohtaja ja pääomistaja on Pekka Kääriäinen, ravintolapäällikkö ja osakkeenomistaja on Olli Majanen, keittöpäällikkö ja osakkeenomistaja on Ali Suviala.
* Lue myös: Bruuveri-olut joutaa viemäriin!
* Rakuuna Oy:n / Bryggeri Helsingin valmistamat oluet:
(Aleksanteri Brown Alen ja Bryggeri Pilsin ensimmäiset erät valmistettiin Saimaan Juomatehtaan panimolla Lappeenrannassa)
* Aleksanteri Brown Ale (4,5 %) tumma pintahiivaolut, brown ale
* Pils (4,7 %) vaalea pohjahiivaolut, pils-tyylinen lager (Aivan aluksi oluen nini oli Bryggeri Pils.)
* Weizen (5,0 %) vaalea pintahiivaolut, baijerilaistyylinen vehnäolut
* Altstadt Helsinki (5,1 %) tumma pintahiivaolut, altbier (alueellinen oluttyyppi Saksan Reininlaaksossa)
* Summer Ale (4,6 %) vaalea pintahiivaolut, suodattamaton hedelmäinen ale
KIVAN RAVINTELINHAN TOI PIKKU SERKKU ON OSTANUT,EN OLE VIEL KÄYNYT,KU TIÄL POHJOIS-SAVOS ASTI ASUN.NOI MAISTIAIS LASIT ON KIVA KEKSINTÖ. T: JANNE OMISTAJAN VANHEMPIEN KUMMI-TYTTÖ,
TykkääTykkää
Nimetön
04.12.2013 at 18:32
Safka liian kallista eli tuskinpa jatkossa tulee syötyä Bryggerissä.
Omalle maksa-annokselleni tuli kyllä kokoa – liiankin kanssa. Havaitsin nimittäin, että joko maksa ei ole mun juttu ollenkaan tai ainakaan näin laitettuna… Mutta en periaatteen vuoksi haaskaa ruokaa joten popsittavahan se oli. Alkuperäinen ajatus olikin, että saisi vähän rautaa koneistoon. Toivottavasti edes se puoli tuli nyt hoidettua.
Muu osa porukasta joko kehui tai piti ruokaa tavanomaisena (itse olin siis ainoa joka söi maksaa).
Itsekin diggasin siitä, että bisseä sai ostaa vaikka desin kerrallaan. Tämän soisi yleistyvän laajemminkin.
Alakerta on valitettavasti peruspenseästi ”designattu” ns. trendiluola, jossa en ainakaan itse viihtyisi iltaa istumassa. Yläkerrassa taas ei ole tilaa. Terassi puolestaan oli vaiheessa.
Olin todella innoissani kun kuulin, että tällaiseen historialliseen paikkaan on tulossa panimoravintola kellariin…
Mikä hemmetti siinä oikein on, että rehellisiä oluttupia, joihin voisi tulla vaikka suoraan raksalta istumaan joissa on vain rivi pitkiä pöytiä ja penkkejä ja valoa just sen verran että näkee edessä istuvan naaman, ei vaan millään saada Suomeen. Tässä tapauksessa olisi tarjoutunut myös mahdollisuus tehdä sisäpihasta pienimuotoinen biergarten, mutta ei…
Minusta massiivinen wasted opportunity. Ei siinä esillä olevat pannut paljon lämmitä.
Oli hemmetin piristävää piipahtaa hiljattain Jyväskylässä ja Tampereella joista löytyi vuosien poissaolon jälkeenkin yhä samoja suosikkijuottoloita jotka eivät olleet nähneet tarvetta uusia ilmeisen hyväksi havaittuja ulkoasujaan.
Täällä Helsingissähän on vallalla demoninen pakko panna kaikki uusiksi epäsäännöllisen säännöllisesti. Heijastelee tietysti yleisemminkin tätä aikaa…
Viimeisimpien trendien perässä juoksemissa ei ole päätä eikä häntää. Se ei kerta kaikkiaan palvele loppujen lopuksi yhtään ketään eikä mitään. Siitä seuraa vain se, että jengi ostaa mielummin bulkkibissensä lähikaupasta ja jää pyörimään toistensa koteihin kun eivät onnistu löytämään makunsa mukaista olohuoneen jatketta.
Himassa kotoilun sekä edellä mainitun patologisen pimppaamisen takia ulkona syöminen ja juominenkin on muuttunut vähitellen niin helvetin kalliiksi ettei siitä ilosta oikein ilkeä enää maksaa muut kuin turistit joiden on pakko käyttää rahansa johonkin kuitenkin sekä virkamiehet ja muut edustustehtäviä hoitavat konttorirotat joiden laskun kuittaaminen hoituu näppärästi joko veronmaksajilla tai yritysten erillisistä kestitysbudjeteista.
Kunhan juottolat tohdittaisiin vain rohkeasti profiloida omanlaisiksi, niissä oppisivat viihtymään aidosti ne jotka arvostavat X, Y ja Z, ja heille jotka samat asiat ovat pikemminkin negatiivisia seikkoja (ainakin toistaiseksi) ymmärtäisivät kiertää ko. establishmentin jo kaukaa. Ja sitten jos jossain vaiheessa X, Y ja Z alkaisivatkin houkutella, niin heille olisi tällainen mesta jo valmiiksi olemassa. Everybody would win.
Vanha viisaus pätee edelleen: if it ain’t broke, don’t fix it!
TykkääTykkää
anonanon
16.08.2013 at 13:10
Olet oikeilla jäljillä, Pirkka! Tyyli on lähellä englantilaisten paksulasista ale-tuoppia, joka sopii vasemmalla olevaan brown aleen hyvin, mutta pils-lasi saisi olla hienostuneempi, ohuempi. Puhumattakaan vehnäolutlasista, jonka tulisi olla korkea, maljakkomainen.
Bryggerissä on hieno juttu nuo pienet yhden desin maisteluannokset, hinnaltaan 1,50 euron paikkeilla. Ja siinä yhteydessä lasi on pikkuinen, melko ohut ja suoralaitainen. Siitä maistiainen maistuu mainiosti – melkein oluttyylistä riippumatta.
TykkääTykkää
Jukka Mattila
06.07.2013 at 15:18
Täytyypä käydä tutustumassa kun kesän lopulla kotisuomeen palaan. Itse kaipaisin äkkiseltään enemmän eleganssia ja makujakin korostavaa muotoilua laseihin. Nuo kiukalot vaikuttavat ainakin kuvassa enemmän kaljoitteluun kuin nautiskeluun soveltuvilta.
TykkääTykkää
Pirkka Ruishalme
06.07.2013 at 14:56
Niin niin jos sahti vain on kunnossa…
TykkääTykkää
SahtiWaari
05.07.2013 at 14:18
Parastahan siellä onkin oluet – varsinkin Plevnan Stout ja Lammin Sahti. Omista parhain on Altstadt. Kioski on kallis. Ruoka: kannattaakohan kisailla lähistön kurmee-paikkojen kanssa? ainakaan noilla hinnoilla…
TykkääTykkää
Jussi
05.07.2013 at 11:44