OLUTVERKKO – uutisia ja tietoa oluesta

Olut-Suomi – oluenystävän oma verkosto

Sinebrychoffin kuuluisa portteri hanaan talvikaudeksi

with one comment

Keravalla toimiva Sinebrychoffin panimo on valmistanut maailmankuulusta portterista hanasta annosteltavan ravintolaoluen. Harvinainen tuotantoerä tulee noin 200 olutravintolan hanaan eri puolilla maata syyskuusta alkaen maaliskuun loppuun saakka.

Sinebrychoff Porter (7,2 %) on ollut saatavilla hanassa helsinkiläisen St. Urho’s Pubin Portteri- ja stout -päivillä vuosia sitten muutaman kerran. Myös Helsingin Olutfestivaalilla HBF:ssä ja sittemmin lopetetussa Tummien Oluiden Tori -tapahtumassa Tampereella Koffin portteri saattoi olla hanaoluena. Runsaasti palkintoja niin maailmalla kuin kotimaassakin kerännyt portteri valloitti ”nimikkokisansa” TOT:ssa niin säännöllisesti, että koko tapahtuma taidettiin lakkauttaa osin siitä syystä!

Beverage Testing Institute Chicagossa valitsi Sff Porterin vuonna 2000 USA:n parhaiden tuontioluiden joukkoon. Saattaa jopa olla, että suomalaista portteria arvostetaan enemmän maailmalla kuin kotioloissa. Koffin pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiskan mukaan portterin vuosituotanto (vain noin 80000 litraa) riippuu täysin viennistä.

Brittiläisessä maailman arvostetuimmassa The Brewing Industry International Awards -olutkilpailussa, ”oluiden Oscar -kisassa” Sff Porter on voittanut hopeaa kahdesti, vuosina 1998 ja 2002. Sinebrychoffin mukaan portteri on listattu Suomessa monta kertaa Vuoden Hanaolueksi – vaikka se siis on hana-anniskelussa todellakin harvinainen. Vuoden kotimainen hanaolut oli vuosina 1996-2005 Tampereella järjestetyn Tummien Oluiden Torin eli TOT:n merkittävin huomionosoitus.

Viime vuoden (2011) alkusyksystä Sinebrychoff Porter  valittiin ensimmäistä kertaa järjestetyn Suomen Paras Olut -kilpailun kultamitalistiksi.

Imperial Stout

Sinebrychoff Porter on ollut lähes säännöllisesti tuotannossa Koffin panimoilla Helsingin Hietalahdessa (vuoteen 1993), Porissa (Koffin panimona 1972-2009) ja Keravalla (vuodesta 1993) melkein muuttumattomalla reseptillä jo 55 vuotta, vuodesta 1957 alkaen. Sinebrychoffin arvion mukaan portteri on pisimpään valmistettu suomalainen erikoisolut.

Sinebrychoff portteri 7,2 %

Sinebrychoffin portteri on maistuva jälkiruoka suklaan tai sikarin kanssa – tai jälkiruuaksi sinänsä! © Kuva J.T. Laakso

Sff Porter on useimmiten määritelty irlantilaistyyliseksi kuivaksi stoutiksi (Irish Dry Stout). Aikamme muotivirtauksen mukaisesti Sinebrychoff itse ilmoittaa nyt oluen olevan peräti Imperial Stout, ”keisarillinen portteri”. Nimityksellä korostetaan portterin / stoutin vahvaa luonteikkuutta. Alunperin lontoolaisen oluttyylin maailmanmenestys alkoi siitä kun Venäjän keisarinna Katariina II Suuri eli Екатерина II Великая ”Jekaterina Vtarovaja Velikaja” (1729-96) mieltyi vahvasti olueen.

Porterin nimitys tulee vahvimman nykytulkinnan mukaan 1700-luvun lontoolaisilta rautatieasemilta, joilla työskenteli kantajia, englanniksi ”porter”. Palvelua haluavat matkustajat huutelivat kantajia äänekkäästi: ”Porter! Porter!” Kantajat virkistäytyivät lähipubissa nauttimalla tuopin tummaa, vahvaa, ravitsevaa olutta, joka sekoitettiin kypsistä ja tuoreista tuotantoeristä pubissa. Oluttynnyreitä panimolta pubiin kahteen pekkaan lihasvoimin kuljettavat kantajat olivat tietenkin myös ”portereita”.

Stout” nimityksellä kutsuttiin tuolloin ylipäätänsä ”vahvaa” olutta. Tyylillisiä eroja portterilla ja stoutilla ei ole.

Venäjän viennistä kehittyi mahtava liiketoiminta brittiläispanimoille. Myöhemmin (vuonna 1913) brittiläiset hankivat Venäjän markkinoita varten Liivinmaan kuvernementista (pohjoisosissa nykyinen Viron Tasavalta) Tarton panimon, jonka  baltiansaksalainen Julius Reinhold Schramm perusti vuonna 1826 (panimon nimi oli Tivoli vuosina 1893-1913). Nykyisin se on Olvi Oyj:n omistama AS A. Le Coq.

Joskus – edesmennyt brittiläinen olutkirjailija Michael Jackson muiden mukana – Sinebrychoff Porteria näkee nimitettävän baltiportteriksi eli Baltian maissa valmistetuksi portteriksi. Virolaiset, latvialaiset, liettualaiset, puolalaiset ja venäläiset ”baltiportterit” ovat kuitenkin pohjahiivaoluita eli lagereita, joita luonteensa puolesta voi lähinnä verrata makeaan tšekkiläiseen tummaan lageriin.

OLUTVERKKO on arvioinut porttereita julkisuudessa jo lähes 15 vuoden ajan. Viime vuosina erilaisia porttereita ja stouteja on arvioitu myös ”Koffin portteri -asteikolla”. Olut saa pisteitä Sinebrychoff Porteriin verrattuna, esimerkiksi 93 / 100. Eli jos Koffin portteri on ”100” niin siihen verrattuna arvosteltava olut on ”93”. Vuosien saatossa oikeastaan vain muutaman kerran vertailuolut on saanut yli 100 pistettä eli arvioidaan Koffin portteria paremmaksi!

Lukija voi tutustua vertailuihin OLUTVERKON olutarvosteluja -sivuilla vuodesta 2000 alkaen. Ohje: avaa olutarvosteluja-sivu. Laita selaimen haku (search) -toimintoon hakusanaksi esimerkiksi ”portteri” tai ”Koff”.

* Lue: OLUTVERKON Suuri Portterivertailu.
* Lue: OLUTVERKON uusia olutarvosteluja.
* Lue: OLUTVERKON olutarvosteluja eri vuosilta.

OLUTVERKON tuore arvio. Teksti: J.T. Laakso

* Sinebrychoff Porter, Oy Sinebrychoff Ab, Kerava / Carlsberg Breweries AS, Kööpenhamina, Tanska

Valmistajan tiedot: 7,2 %-til., kantavierre 17,0 % P, katkeroainepitoisuus 45 EBU, väri 300 EBC.
Alkon tiedot: 7,2 %-til., kantavierre 17,2 % P, katkeroainepitoisuus 54 EBU, väri 305 EBC, suodattamaton pintahiivaolut, portteri, Imperial Stout. Suositus tarjoilulämpötilaksi 10-15 °C.
Kierrätyslasipullo 0,33 l., Alkon hinta 2,21 e. Anniskeluhinta 5,40 e. Hana 0,5 l. satunnaisesti.
T u l o s s a :  syyskuusta 2012 maaliskuuhun 2013 hanaoluen noin 200 olutravintolassa ympäri maan.

Väri on tumma, täysin läpinäkymättömän musta. Vaahto on ruskea, pursuavan runsas, tiheä, kestävä, muodostaa kauniita pitsikuvioita lasin reunoille. Tuoksu on lakritsimainen, paahteinen, kahvimainen. Maku on täyteläinen, hedelmäinen, marinoitua omenaa, päärynää, luumua, hieman makea, paksu, paahteinen, katkeroinen, luonteikas.

Sff portteri on aivan ehdoton jälkiruoka sinällään, ja sopii erinomaisesti tumman, kovan suklaan ja suklaakakun kanssa.

Portteri on menestys myös kansainvälisessä mitassa: Samoihin aikoihin testattu amerikkalaisen Brooklyn Breweryn Black Chocolade Stout (10 %-til.) pärjää, mutta monet jäävät vertailussa Koffin porterin jälkeen.

Sinebrychoffin Portteri valittiin Suomen parhaaksi olueksi syyskuussa 2011 Lahdessa järjestetyssä ensimmäisessä Suomen Paras Olut –kilpailussa, jossa oli mukana 99 kotimaista mallastuotetta.

Vuonna 1957 panimomestarit Boris Orlo ja Nils Sandman sekä laboratoriopäällikkö Aarne Rahiala kehittivät Koffin Hietalahden panimolla Helsingissä portterin, joka on ollut viimeistään vuodesta 1966 reseptiltään nykyinen.

Panimon siirryttyä Keravalle 1990-luvun alkupuolella värimaltaan osuutta jouduttiin hienosäätämään: Hietalahdessa maltaat annosteltiin käsin, mutta Keravalle seos saatiin valmiina mallastamolta.

Hiiva on samaa, jolla irlantilainen stout Guinness valmistetaan. Se on peräisin Park Royal -panimolta Lontoosta. Valmistuksessa käytetään neljää eri mallasta: pilsner-, münchener-, ruskea- ja karamellimallasta. Voimakas (Alko: 54 EBU) katkeroainepitoisuus saadaan Saazer- ja Nugget-humalilla. 60-80000 litran vuosituotanto on pysynyt melko vakaana.

Mainokset

Written by Toimittaja

28.06.2012 klo 14:10

Yksi vastaus

Subscribe to comments with RSS.

  1. Voi, Kumpa olisi jo syksy…

    Tykkää

    Timo

    01.07.2012 at 20:56


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: