“Lapin eksotiikkaa ja tunturipuroja ei voi enää roikottaa mainonnassa”
Panimoyhtiö Hartwall on ilmoittanut aloittavansa YT-neuvottelut Tornion panimon sulkemisesta ja markkinointiorganisaation uudistamisesta.Hartwallin suunnitelmat ovat tyrmistyttäneet yhtiön työtekijöitä, Tornion kaupunkia ja myös oluenkuluttajia, jotka ovat keränneet muutamassa tunnissa tuhansia ihmisiä boikotoimaan sekä Lapin Kulta -oluita että kaikkia muitakin Hartwallin / Heinekenin tuotteita.
- Yt-neuvottelujen aloittamisesta päätettiin yhtiön johtoryhmässä yksimielisesti. Kysymys ei ole mistään pahan ulkomaalaisen hankkeesta, Hartwallin kuukausi sitten aloittanut hollantilainen toimitusjohtaja Jan-Kees Nieman selittää Taloussanomat-verkkolehden haastattelussa. – Vastaisuudessa Lapin Kullan mainonnassa korostetaan edelleen vapautta ja puhtautta, ei sinänsä Lappia. Lapin eksotiikkaa ja tunturipurojen raikkautta ei voi enää roikottaa oluen mainonnassa.
Lapin olueen on luotettu vahvasti
Hartwallin tuotantotyöntekijät Torniossa ja Lahdessa ovat suunnitelmista tyrmistyneitä. Tornion pääluottamusmies Markku Raution mielestä Lapin Kultaa ei voi valmistaa muualla. Lapin Kulta ei ole sama kuin Lahden Kulta.
- Täällä Lapin Kultaa on valmistettu Tornio-joen veteen. Jos minun mielipidettäni kysytään, niin Lahdessa valmistaminen olisi vähän sama asia kuin ostaisi Kiinassa kasatun bemarin, Rautio pohtii Uudessa Suomessa.
Hartwallin työntekijät aloittivat torstaina (8.10.) mielenilmauksen ja poistuivat työpaikaltaan. Lahden pääluottamusmies Seppo Kekin mukaan töihin palataan vasta sunnuntaina 11.10. kello 22 alkavaan yövuoroon.
Hartwall on luottanut Lapin Kultaan vahvasti 30-vuotisen yhteisen taipaleen aikana. Lapin Kulta oli pitkään Suomen johtava olutmerkki myynnin perusteella – markkinaosuus kohosi huikeimmillaan 37 prosenttiin. Se oli tiennäyttäjän asemassa, kun suomalaiset siirtyivät vahvasta oluesta keskioluen kuluttajiksi 1980-luvulla.
Menestyksen mukana arvostelua
Suuret, ja varsinkin suurin, joutuu tietenkin myös arvostelun kohteeksi. Lapin Kullan tarinassa on viimeisten 15 vuoden aikana paljon ikävää sävyä ja siitä – kuten Sinebrychoffin ja Olvin päämerkeistäkin – on tullut esimerkkejä olutkulttuurin alennustilasta. Menestys tuo aina mukanaan kateutta ja väheksymistä.
Kasvu markkinoilla saavutettiin osittain myös kovalla hinnalla: miellyttääkseen jatkuvasti enemmän jatkuvasti laajempaa kuluttajajoukkoa oluentekijät – ja markkinointiosasto! – laimensivat ja häivyttivät hiljalleen oluen arvokkaimmat ominaisuudet, maun ja luonteen. Oluen tulee kuitenkin olla muutakin kuin jääkylmää vettä.
Vuonna 2007 Hartwall alkoi kehittää Lapin Kullan reseptiä palauttamalla sitä lähemmäs alkuperäistä. Lisättiin vähän kultamallasta ja olut sai luonnetta ja makua. Hyvästä vastaanotosta huolimatta markkinaosuuden kehitystä ei ole saatu käännettyä nousuun.
Lapin Kulta on myös Suomen viedyimpiä panimotuotteita. Olutta viedään Torniosta Ruotsiin (3,5-prosenttinen folksöl), Englantiin, Venäjälle ja Keski-Eurooppaan, mm. Itävaltaan.
- J.T. Laakso
OLUTVERKON toimittaja
Hartwall sulkemassa Tornion panimon
Hartwall on ilmoittanut tänään suunnitelmistaan uudistaa markkinointiorganisaatiotaan ja sulkea Lapin Kullan kadulla Torniossa sijaitseva perinteinen panimo. Kaikki tuotanto on tarkoitus keskittää Lahden tuotantolaitokselle, johon investoidaan myös uusi tölkityslinja. Lähdevesipullottamo jatkaa nykyisellään Karijoella Pohjanmaalla.
Hartwallin Tornion panimon 100 työpaikkaa lakkautetaan syyskuussa 2010. Myyntiorganisaation tiivistys vähentäisi 30 työpaikkaa ensi vuoden alusta alkaen. Ylen radiouutisten mukaan yhtiön työntekijät Lahdessa ja Torniossa järjestivät torstaina 8.10. ulosmarssin mielenilmaisuna Tornion panimon sulkemissuunnitelmaa vastaan.
Hollantilaiseen Heineken-konserniin kuuluva Oy Hartwall Ab sai syyskuun alussa uuden toimitusjohtajan, joka on Jan-Kees Nieman Hollannista.
Torneå Bryggeri Ab perustettiin Torniossa vuonna 1873. Nimi muutettiin Tornion Olut Oy:ksi vuonna 1953 ja se yhdistyi rovaniemeläisen Lapin Olut Oy:n kanssa vuonna 1963. Samassa yhteydessä hankittiin Lapin Kulta Oy -kaivosyhtiö, josta saatiin oivallinen nimi niin panimolle kuin oluellekin.
Oy Hartwall Ab, silloinen suomalainen perheyhtiö, joka oli perustettu vuonna 1836 kivennäisvesien valmistajaksi, hankki Lapin Kulta -yhtiön maaliskuussa 1980. Hartwall oli ryhtynyt oluenvalmistajaksi vuonna 1966 hankittuaan Oy Lappeenranta-Lauritsalan panimon, Karjala -oluen valmistajan. Olympiavuodesta 1952 alkaen Hartwall on valmistanut myös Gin Long Drink -sekoitejuomaa ja 70-luvulle saakka myös Brandy Long Drinkia.
Hartwall myytiin vuonna 2002 brittiläiselle Scottish & Newcastle plc -konsernille, jolta se siirtyi hollantilaisen Heineken NV:n omistukseen vuonna 2008.
Lue OLUTVERKON testiryhmän tuoreet arviot Lapin Kullasta.
Helsingin Schönes Fräulein on nyt Svenska Pubben
Schönes Fräulein -oluttupa muuttuu perjantaina (9.10.) Svenska Pubbeniksi.
Uuden pubin hinnaston tiedot ovat ensin ruotsiksi. Henkilökunta lupaa palvelua myös ruotsiksi. © Kuva: J.T. Laakso
Seppo Sedu Koskisen SK-Ravintoloihin kuuluva Schönes Fräulein avattiin maamme suurimpana pubina neljässä kerroksessa Helsingin ydinkeskustassa vajaat kaksi vuotta sitten. Samalla idealla SK-Ravintolat perusti Poriin Schönes Fräuleinin, jonka takahuoneessa toimii Sinebrychoffin perustama pienpanimo Karhupanimo. Kolmas Schönes Fräulein avattiin vielä Kokkolassa.
Koiton talon (Simonkatu 8) ravintola kuitenkin supistettiin muutaman kuukauden kuluttua pieneksi oluttuvaksi Simonkadun ja Yrjönkadun kulmaan. Ylemmissä kerroksissa alkoi raikaa iltaravintola nimellä Soittojuomala Armas. Porin ravintola on vielä entisellään, mutta nimi on ollut jo paljon ennen 1-vuotisjuhlintaa Pub Karhupanimo. Syyskuussa suljetun Sinebrychoffin Porin panimon lippulaivatuote Karhu on siis ainakin vielä näkyvillä porilaisessa oluttarjonnassa.
Svenska Pubbenin valikoima jatkaa paikan aikaisempaa linjaa. Porilaisen Karhupanimon tuotteet ovat edelleen olutlistan selkäranka. Avajaispäivänä tosin syksyn kausiolut Oktoberfest-olut on loppunut.
Ravintola Svenska Pubben, Simonkatu 8, Hki, avoinna kello 16-01 (-04). Avajaispäivänä avataan kello 20.
Äänestä nimi kotimaiselle syysoluelle!
Vielä monet meistä ehkä yritämme elää kesän hengessä, varmasti kannattaakin. Ensimmäisiä syksyn merkkejä ovat kuitenkin vanhat ja uudet syyskauden oluet, jotka jo alkavat ilmestyä valikoimiin.
On hyvin tärkeää, että myös kotimaiset panimot tekevät kausioluita, ehkä vähän kokeilumielessäkin. Mutta mikä olisikaan paras, sopivin ja miellyttävin nimitys kotimaiselle syksyn kausioluelle? Löytyykö sellainen kauniista suomen kielestä vai kannattaako mennä merten taakse!?
Autetaan yhdessä panimoita ja olutmestareita, ehkä mainosmiehiäkin! Lumoavaa syksyä!
Kansainvälinen Suomalaisen Oluen Päivä 13.10.
* Suomalaisen Oluen Päivää vietetään tiistaina 13.10. kansainvälisessä hengessä. Nimikkopäivän on julistanut venäläisen perheen perustama panimoyhtiö Sinebrychoff, joka sai ruotsinkielisen hyväksynnän rakennushankkeelleen Helsingin Hietalahteen Venäjän keisarilliselta hallinnolta juuri 13. lokakuuta. Vuosi oli 1819 eli tasan 190 vuotta sitten.
Viime vuonna tanskalaisten omistama Sinebrychoff juhlisti Suomalaisen Oluen Päivää englantilaisen elintarvikejätin omistaman irlantilaisen Guinnessin merkeissä. Tänä vuonna esittelyssä on Sinebrychoffin ja sen omistajan, tanskalaisen Carlsbergin amerikkalais-eurooppalaisen, kautta maapallon toimivan yhteistyökumppanin ABInbevin belgialainen lagerpanimo Stella Artois. Sinebrychoff on vahvana taustavoimana Suomen olutmestarin valinnassa. Finaali pidetään juuri 13.10. ja voittaja pääsee edustamaan Suomea Stella Artois World Draugh Master -turnaukseen Yhdysvaltoihin.
* Suomalaiset hanaoluet ovat tarjouksessa koko Suomalaisen Oluen Päivän ajan HOK-Elannon OlutHuone -ryhmän ravintoloissa. Puolen litran tuoppi maksaa 3 euroa.
* Suomalaisen Oluen Päivänä maassamme toimii 30 panimoa, yksi suuri yksikkö on juuri suljettu, yhden suuren sulkemisesta vuoden kuluttua on juuri saatu ilmoitus ja yksi pikkuinen yksikkö on aloittelemassa toimintaansa.
* Suomalaisen Oluen Päivänä suomalaisten oluenkulutuksesta noin 98 % on kotimaassa valmistettua olutta.
Kievari tarjouksessa – ylihintaan!
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kievari-erikoisoluet ovat tarjouksessa helsinkiläisessä ruokakaupassa. Muun muassa Kievari Humalainen maksaa nyt vain 2,99 euroa. Normaali hinta hyllyssä on tosin 2,89 euroa – siis kymmenen senttiä edullisempi!
Melkoisen oudon tarjouksen tekijä on Kampin K-Supermarket Helsingissä. Se on muuten aivan erinomainen olutmyymälä.
- J.T. Laakso
Turun Teerenpeli tavoittaa heti omat asiakkaansa
Uusi Teerenpeli Turussa on valoisa, avara, moderni tapaamis- ja päivystyspaikka.
Turun kauppatorin nurkalla avautui torstaina (1.10.) uusi Ravintola Teerenpeli. Uutuuttaan loistavan seurusteluravintolan tyyli noudattaa Helsingin Kampin Teerenpelin modernin nuorekasta linjaa, joka siirtyi parin vuoden takaisessa remontissa myös vuonna 1994 avattuun alkuperäiseen olutravintola Teerenpeliin Lahdessa.
Turun Teerenpeli on ryhmän ensimmäinen yrittäjävetoinen ravintola. Taustalla olevan yrityksen, HDF-Ravintolat Oy:n vetäjät ovat ravintolapäällikkö Ville Turunen ja toimitusjohtaja Petteri Lyytikäinen, joka siirtyy Turkuun Tampereen Teerenpelin ravintolapäällikön paikalta.
Ravintolan merkittävin erikoisuus on tuotevalikoima, joka myös Turussa rakentuu oman Panimo & Tislaamon varaan. Turussa on puolisen tusinaa varsinaista olutravintolaa, muiden muassa maan ensimmäisiin lukeutuva Panimoravintola Koulu. Teerenpelin tuotteita ei juurikaan ole ollut saatavilla kaupungissa – paitsi Lempi-siiderit, joita on saanut Koulun hanoista jo muutaman vuoden ajan.
Teerenpelin omien tuotteiden valikoimassa on kuusi olutta: Onnenpekka, Laiskajaakko, Vauhtiville, Hullujussi, Sauhusanttu ja Hippaheikki. Omia mietoja Lempi-siidereitä on kolme: Omena, Mustikka ja Puolukka sekä omia 15-prosenttisia snapseja kaksi, mustikka ja puolukka. Viinejä, viskejä (oman tislaamon Single Malt!) ja muita väkeviä on kunnioitusta herättävä hyllykkö.
Omien oluiden lisäksi tarjolla on Fuller’sin Honey Dew, Murphy’s Irish Stout ja Hartwallin mieto Karjala.
Oulun Leskinen nimettiin Urquell-mestariksi
Oluthuone Leskinen on nimitetty Suomen parhaaksi Pilsner Urquell -ravintolaksi. Kansainvälinen panimokonserni SABMiller myönsi arvonimen Oluthuone Leskiselle Pilsner Urquell -asiantuntijoiden lausunnon mukaisesti. Voittaja osallistuu kansainväliseen kisaan European Outlet of the Year, jonka tulos julkistetaan marraskuussa Prahassa.
Oluthuone Leskinen on tuonut uuden suomalaisen olutkulttuurin tuulahduksia Ouluun jo vuodesta 1992. Urquell on ollut olutravintolan valikoimassa jo toistakymmentä vuotta.
Pilsner Urquell on maailman ensimmäinen kirkas vaalea lager, jonka voittokulku maailman levinneimmäksi oluttyypiksi alkoi juuri Plzenin (saksaksi Pilsen) kaupungista Tšekin tasavallasta. Nykyisin tšekkipanimo kuuluu SABMiller-konserniin.
- Tosi mukava yllätys! On aina hienoa, kun huomioidaan toimintaa myös täällä Keski-Suomessa, Uudenmaan ulkopuolellakin on elämää, Leskisen Esa Hiltunen riemuitsee. – Aiomme valmistautua Euroopan Urquell-kisaan tekemällä tiiviisti töitä tiskin takana.
Pilsner Urquell -raati arvioi vuosittain suomalaisia olutravintoloita. Vertailussa kiinnitetään huomiota tarjoiltavan Pilsner Urquellin laatuun, henkilökunnan tietämykseen ja oikeaoppiseen oluen tarjoiluun. Myös ravintolan sisustus ja tunnelma vaikuttavat.
Aikaisemmin Kuopiossa sijaitseva Malja on nimetty kahdesti Suomen parhaaksi PU-ravintolaksi.
1.10.: Oluen hinnankorotukset muutamia senttejä
Alkoholiveron korotus 1.10.2009 alkaen noin kymmenellä prosentilla ei vaikuta kuluttajahintoihin juuri mitään. Huomenna voimaan tulevan Alkon uuden hinnaston mukaan muutokset ovat vain muutamia senttejä, 1-5 %. Sattuman varaisesti tarkistetuista hinnoista mukaan tulleen viinin hinta on jopa laskenut!
* Olvi Export 5,2 % (0,33 l. lasipullo) 1,48 e + 5 senttiä eli + 3,5 %
* Chimay Tripel 8,0 % (0,33 l. lasipullo) 3,33 e + 7 senttiä eli + 2,1 %
* Original Gin Long Drink 5,5 % (0,33 l. lasipullo) 1,95 e + 9 senttiä eli + 4,8 %
Alkon sahtien uudet hinnat 1.10. alkaen:
* Finlandia (0,75 l. muoviplo) 6,86 e + 8 senttiä eli + 1,2 %
* Finlandia strong (0,75 l. muoviplo) 8,03 e + 11 senttiä eli + 1,4 %
* Lammin Sahti (o,5 l. lasiplo) 7,29 e + 7 senttiä eli + 1,0 %
* Joutsan Sahti (3 l. kanisteri) 5,89 e / litra + 10 senttiä eli + 1,7 %
* Koskenkorva viina (0,5 l. lasiplo) 11,99 e + 73 senttiä eli + 6,5 %
* Castillo de Molina (0,75 l. lasiplo) 11,99 e – 21 senttiä eli - 1,7 % (HUOM! Miinus!)
Viineissä saattaa hinta vaihdella tuotantoerien ja vuosikertojen mukaan. Tämän chileläisen punaviinin hinta on tosiaan laskenut veronkorotuksesta huolimatta!
Villi Wäinössä hieno tummien oluiden valikoima – tarjolla myös Savu Kataja!
Suomalainen Olutravintola Villi Wäinö Helsingin Kalevankadulla aloittaa lokakuun kotimaisten tummien oluiden Mallasvoimaa-teemavalikoimalla. Tummat ja Vahvat oluet ovat Malmgårdin Panimon (Pernaja) X-Portteri (7,0 %), Nokian Panimon Talviolut (6,0 %), Stadin Panimon Stadin Brown Ale (5,6 %), Koskipanimon (Tre) Plevnan Stout (7,0 %), Lammin Sahdin Puhti (7,0 %), Ravintolapanimo Beer Hunter’sin (Pori) Mufloni Stout (7,0 %) ja Maatilapanimo Hollolan Hirven Tumma Hirvi (5,0 %).
Kiinnostavan valikoiman kruunaa Vakka-Suomen Panimon (Uusikaupunki) Savu Kataja (9,0 %), jonka kansainvälinen tuomaristo nimesi Vuoden Olueksi 2009 viime kevään Helsingin Olutfestivaalilla. HBF:ssä Savu katajaa oli tarjolla vain pieni kilpailuerä ja nyt saadaan kultamitaliolutta vasta ensimmäistä kertaa festarin jälkeen.
Suomalainen Olutravintola Villi Wäinö viettää lokakuun alussa myös perustamisensa 1-vuotispäivää.
Ilmianna vajaita tuoppeja myyvät pubit!
Lähes 40 vuotta toiminut ja jatkuvasti kasvanut Iso Britannian olutkuluttajaliike, CAMRA, ei ole edes nykyisellä 100000 jäsenen voimalla saanut karsittua pois erästä ilmiötä, vakavaa olutkulttuurin nakertajaa. Parlamenttia myöten Briteissä vaaditaan, että asiakkaan tulee saada pubissa täysi tuoppi, full pint!
Vajaa tuoppi Suomessa. Näyte A. © Kuva JTL
Vajaa tuoppi Suomessa. Näyte B. © Kuva JTL
Itsestäänselvyyttä vaativa kampanja on jo pitkään hieman hymyilyttänyt protestanttisissa maissa. Mutta silloin tällöin törmää Suomessakin, ja myös hyvissä ja korkealaatuisissa olutravintoloissa, samaan vilppiin.
Viiden desilitran oluttuopissa puolen desin vajaus merkitsee 10 %:n menetystä – tai toisinpäin ajatellen ylihintaa - asiakaskuluttajalle. Jos tuoppin hinta on 6,90 euroa, siinä maksetaan lähes 70 senttiä tyhjästä!
On hyvin toivottavaa, että tällainen tapa parantaa pubin kannattavuutta ei yleisty ja saadaan nimenomaan heti alkuunsa pois “maan tapojen” joukosta.
OLUTVERKKO julkaisee tässä kaksi kuvaa viikon sisällä eteen tulleista vajaista tuopeista. Pyydämme lukijoita arvaamaan, mistä ravintoloista nämä hana-annokset ovat. Sen verran kuvittelemme tuntevamme lukijakuntaa, että tuloksen paljastuttua kaikki tulevat yllättymään, molemmista!
Molemmilla ravintoloilla on ilmeistä pyrkimystä olla tunnettu nimenomaan olutravintolana. Toinen on toiminut jo pitkään ja toinen on varsin uusi lenkki ryhmässään.
Voit laittaa arvauksesi tarvittaessa myös nimettömänä alla olevaan kommenttikenttään. Julkaisemme myös lisää kuvia – ja tietenkin lisää paljastuksia.
Pienpanimot osaavat tehdä vehnäolutta: Ehdotus paremmuusjärjetykseksi
OLUTVERKON testiryhmä istui viettämässä miellyttävää iltapäivähetkeä Turussa Panimoravintola Koulun pulpetin ääressä, maisteltavana Koulun oma Tumma Vehnä (5,4 %).
Keskustelussa ilmeni pian, että kaikki ryhmän jäsenet ovat tahoillaan ihmetelleet – ihastelleet – samaa asiaa: Miten upeita ja maukkaita ovatkaan kaikki pienpanimoiden viime vuosina tekemät vehnäoluet! Vehnäoluthan on Suomessa oikeastaan varsin tuore ilmestys, mutta monet ovat päässeet sen makuun ympärivuotisesti.
OLUTVERKON testiryhmä päätti yrittää laittaa nämä kotimaiset herkut jonkinlaiseen paremmuusjärjestykseen. Kului parisen tuntia ja toiset lasilliset Koulun Tummaa Vehnää – ja järjestyksestä saatiin yksimielinen lista.
* I Teerenpelin Vauhtiveikko (5,3 % ja 4,7 %),
* II Koulun Tumma Vehnä (5,4 %),
* III Nokian Panimon EloWehnä (5,5 %),
* IV Plevnan Vehnäolut (5,0 %),
* V Saimaan Oluen suodattamaton Vehnäolut (5,2 %),
* VI Plevnan Amarillo Weizen (5,0 %),
* VII Saimaan Oluen suodatettu Vehnäolut (5,2 %) ja
* VIII Vakka-Suomen Panimon päivittäistavarakaupan Prykmestar Vehnä (4,5 %).
Keskustelun aikana siis maistettiin ainoastaan Koulun Vehnäolutta, mutta jokainen ryhmän jäsen oli kuluneen kesän aikana maistanut myös kaikkia muita listalle päässeitä vehnäoluita.
Mikä olisi oma järjestyksesi? Mitä mieltä sinä olet kotimaisista vehnäoluista? Kommentoi vapaasti – voit tehdä en joko nimellä tai nimimerkillä! Järjestys selväksi!!!
Viimeiset porilais-Karhut talteen!
"Porin Olut", Karhun kaulaetiketti kertoo.
Karhu on perinteinen olut, jota valmistettiin 1920-luvulta alkaen Porin Oluttehtaalla Porin Päivään 25.09.2009 saakka. Tänään lakkautetun Porin panimon on omistanut Sinebrychoff vuodesta 1972 alkaen, ja Koffin mukana isännyys on siirtyillyt Rettigin konsernista tanskalaiselle Carlsberg Bryggerier AS:lle.
Karhua valmistettiin Porissa ensimmäisessä vaiheessa 1920-luvulta 30-luvun alkupuolelle saakka. Pysyvästi se tuli valikoimaan vuonna 1958 ykkösoluena.
Karhua on toki tätä ennenkin valmistettu myös Koffin pääpanimolla Keravalla. Vuonna 2006 pullotuslinjan lakkauttamisen jälkeen Karhun pakkauksista poistettiin pitkäperinteinen kaulaetiketti “Porin olut“. Tilalle on tullut ilmaisu “Täyttä olutta“.
Nyt, samanaikaisesti kun viimeinen tuotantoerä on lähtenyt Porista Keravalle pullotettavaksi perjantaiaamuna 25.9., näyttää kaupan hyllyille ilmestyneen taas runsaasti “Porin olutta”. On tullut aika ottaa käyttöön viimeisetkin valmiiksi painetut kaulaetiketit!
Keräilijän kannattaa laittaa viimeiset Porin olut -Karhut visusti talteen. Muutaman vuoden päästä nämä etiketit ja pullot ovat keräilyharvinaisuuksia! Ja jos onnistuu varastoimaan pullon avaamattomana, keräilyarvo vain kohoaa…
190-vuotisjuhlaansa (13.10.2009) valmistautuvan Sinebrychoffin valikoimassa on Porin panimon lakkautushetkellä viisi erilaista Karhua:
* Karhu III: 4,6 %, valmistettu vuodesta 1961. Hieno historia! Nousi 1990-luvun lopulta alkaen Suomen suosituimmaksi, myydyimmäksi, olueksi.
* Karhu A: 5,3 %, valmistettu 1980-luvulta alkaen.
* Karhu Tosivahva: 8,0 %, valmistettu vuodesta 1999.
* Karhu Korpisavu: 6,0 %, valmistettu vuoden 2008 lopulta alkaen.
* Karhu Korpisavu: 4,6 %, valmistettu vuodesta 2009.
Lue OLUTVERKON testiryhmien arvioita Karhu-oluista!
Oktoberfestit käynnistyvät
Panimoravintola Bruuveri Helsingissä tuo väriä syyskauteen.
Lauantaina 19.9. avattiin vuodesta 1810 alkaneen perinteen mukaisesti Münchenin Niittyfestivaali (Wies’n) eli Oktoberfest Saksan Baijerissa.
Syksyn kausioluita, satokauden tuotoksia lautasella ja rempseää musiikkia on yhä enemmän alettu koota myös Suomessa Oktoberfest- / Satokausi- / Sadonkorjuu- / Kekri-teeman alle: olut- ja muissakin ravintoloissa, yritystilaisuuksissa, monenlaisissa yhteyksissä.
Muista myös äänestää mieluisimmasta nimityksestä kotimaiselle syksyn kausioluelle!
OLUTVERKKO kokoaa edellisvuosien tapaan tietoja suomalaisista Oktoberfesteistä. Ilmoita myös omasi – tai vaikkapa tapahtuma, jonka olet itse huomannut. Eri puolilla maata.
Englannin pubit eivät halua muovituoppeja
Ison Britannian hallitus on ehdottanut, että valtakunnan suosituissa olutravintoloissa aletaan käyttää muovituoppeja perinteisen lasisen tuopin, pintin, sijasta. Ajatuksen takana on yhä paheneva väkivalta – tilastojen mukaan Englannissa ja Walesissa 5500 pubiasiakasta loukkaantuu olutlasien ja pullojen iskuista vuosittain.
Brittien Olut- ja Pubiyhdistys (BBPA) vastustaa muovituoppeihin siirtymistä, lähinnä kustannussyistä. – Lasituopissa on mukava paino ja vaahto kuorruttaa lasillisen miellyttävästi. Ihmiset menevät pubiin tuopilliselle saadakseen mukavan kokemuksen, BBPA perustelee.
Muovituoppihankkeesta uutisoi Suomen Tietotoimisto viikonloppuna.
Olutkulttuuristaan kuuluisan saarivaltakunnan ravintolatoimiala on viime vuosina ollut suurissa vaikeuksissa. Joka kuukausi suljetaan noin 50 olutpubia. Englantilaisten “urheilunharrastajien” väkivalta ja metelöinti on levinnyt Brittein saarten ulkopuolellekin ja känniääliöporukasta on tullut ei-toivottuja vieraita monissa maissa.
