OLUTVERKKO – uutisia ja tietoa oluesta

No niin!

Nyt on tanskalainen pienpanimo Mikkeller tehnyt jouluoluen Suomen markkinoille! Saksalaista altbier-oluttyyliä jäljittelevän oluen alkoholipitoisuus on 4,5 %. Nimi ja etiketti ovat silkkaa suomea: Herra Huurteinen.

Tervetuloa!

Lue OLUTVERKON testiryhmän tuore arvio!  Maista ja kommentoi! Myös ilmiötä.

Kuninkaankartanon Panimon hieno hanarivistö. © Kuva: J.T. Laakso.

Kuninkaankartanon Panimo on toiminut vuodesta 1995 Mustialan maatalousoppilaitoksen legendaaristen pienpanimoyrittäjäkurssien vanavedessä. Panimon yhteydessä toimii Oluttupa Iso Piippu, komeassa punatiilisessä rakennuksessa, joka on valmistunut vuonna 1873 kartanon viljavarastoksi.

Panimon keittokoko on 200 litraa Tankki Oy:n valmistamalla laitteistolla. Käymiskapasiteettia on 2100 litraa. Vuosituotanto on 10000 litraa. Olutmestari Jouni Savolaisen johdolla tuotteita valmistetaan jatkuvasti pääasiassa Ison Piipun ja muutamien muiden ravintoloiden valikoimiin. Esimerkiksi Olutravintola Birgerissä Hämeenlinnassa ja Antikvaarisessa Olutravintola Opus K.:ssa Lohjalla oli vuosikausia pysyvä Kuninkaankartanon pienpanimohana. Marraskuussa 2009 erä panimon vahvaa uutuusolutta Torpparia on saatavilla Helsingin Puotilassa Olutravintola Pikkulinnun hanasta.

Pullotus alkaa jälleen

Kuninkaankartanon Panimon oluita on vuosien aikana myös pullotettu lähinnä Forssan alueen päivittäistavarakauppoja varten. Pullotuksissa on nyt ollut muutaman vuoden tauko, mutta ehkäpä jo jouluksi 2009 saadaan taas tuotteita pulloon.

Näin lupailee Mustialan pienpanimoyrittäjäkurssien vetäjä Lassi Puupponen esitellessään olutuutuuksia Helsingin Messukeskuksen ELMA-tapahtumassa marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Lounais-Hämeessä Forssan naapurissa toimiva Kuninkaankartanon Panimo on nykyisin osa Hämeen Ammattikorkeakoulun HAMK:n kuntayhtymää, jonka päätoimipaikka on Hämeenlinnassa.

Panimon tunnetuimpia tuotteita ovat Renki (tšekkipils 4,7 %), Vouti (tumma ale 4,6 %), Pehtoori (lager 4,5 %) ja Pikkupiika (saksalaistyylinen pils 4,5 %). Kiinnostavia uutuuksia ovat yhdysvaltalaisilla humalilla maustetut Torppari (ale 6,3 %) ja Lampuoti (ale 4,6 %). 

Lue Kuninkaankartanon Panimon tuotteiden arviot.
Haku: laita selainen haku-toimintoon hakusanaksi esimerkiksi “Kuninkaankartano” tai “Tammela”.

Øerbæk Bryggerin jouluolut 0,75-pullossa on yksi mielenkiintoinen uutuus Alkon valikoimassa.

Maanantaina jakeluun  tulevan Alkon Uudet tuotteet -luettelon mukaan jouluolutvalikoima on monipuolinen ja runsas, vaisun edellisjoulun jälkeen.

Valikoimassa on peräti 20 olutta, joista yhdeksän uutuutta. Tai varsinaisesti kaksi (tanskalainen Jingle Bells ja yhdysvaltalainen K-9) – muut ovat tuttuja Suomen olutravintolavalikoimista vuosien ajalta.

Kotimaisia jouluoluita on vain kaksi, Sinebrychoffin ja Stallhagenin, ellei sitten joulun peruskausiolutta, Finlandia Sahtia lasketa mukaan. 

OLUTVERKKO on koonnut alle tiedot Alkon myymälöihin tulossa olevista joulun kausioluista. Mukana ovat myös tarkat panimotiedot, pullokoot ja hinnat.

Voit tutustua myös edellisen joulun olutarvioihin. OLE HYVÄ!  
Myös kommentteja otetaan vastaan.

Lue lisää…

Panimoliiton mukaan jäsenyritysten oluenmyynti on kasvanut kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen (1.1.-30.9.) aikana 5,0 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Panimot myivät olutta 323,8 miljoonaa litraa (+ 15,3 miljoonaa litraa eli + 5,0 %). Kokonaismyynti kasvoi 1,9 %.

Myös long drink -juomia myytiin selvästi enemmän, tosin kokonaismäärä on vain 32,5 miljoonaa litraa, + 14,2 %. Siiderimyynti alkoi vihdoin laskea: 25,5 miljoonaan litraan, – 11,2 %. Kivennäisvesien myynti laski – 7,9 % ja virvoitusjuomien pysyi samana (-0,1 %)

Panimoliiton toimitusjohtaja Tero Kallion mielestä lievä myynnin lisäys aiheutui lokakuun alusta toteutetusta alkoholiveron korotuksesta 10 prosentilla. – Kaupat ostivat varastohyllyille olutta vanhalla verokannalla, Kallio arvioi.

Panimo- ja Virvoitusjuomateollisuusliiton tilastoihin kootaan jäsenyritysten myyntitiedot. Jäseniä ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab, joiden yhteismyynti kattaa lähes 99 % kokonaismyynnistä maassamme. Mukaan lasketaan myös panimoiden maahantuonti, ei sen sijaan panimoiden myyntiä ulkomaille.

Suomen tavoitteena on olla Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Siihen tavoitteeseen pääsemiseksi Terveyden Edistämisen Keskus pitää merkittävänä keinona alkoholin kulutuksen vähentämistä.

Ehkäisevän päihdetyön viikon 31.10.-8.11. teemana on “Laskuhumala, humalalasku” ja painotetaan paikallista alkoholipolitiikkaa. Eri puolilla maata toteutetaan yleisötilaisuuksia, seminaareja, illanviettoja ja avoimien ovien päiviä. Tapahtumien toteuttajina ovat muiden muassa kunnat, järjestöt ja oppilaitokset.

Tekryn teemaviikkoa vietetään nyt 10. kerran.

Vastuullisen olutkulttuurin edistämisessä paikallinen alkoholipolitiikka on hyvin tärkeässä asemassa.

Vakka-Suomen Panimon Savukatajaa valmistettiin keväällä pieni erä, 200 litraa, Helsingin Olutfestivaalille 15.-16.05.2009. HBF:n kisaraati nimitti Savukatajan Vuoden Olueksi 2009. Valinta yllätti uuden pienpanimon täydellisesti ja uusi keitto on valmistunut vasta nyt lokakuussa.

Savukataja tuli myyntiin Helsingissä Olutravintola Villi Wäinön Tummat & Vahvat – Mallasvoimaa! –teemaviikoille 1.10.2009. Muualla jakeluun päästiin Suomalaisen Oluen Päivänä 13.10. Marraskuussa valmistuu toinen erä ja panimo lupaa jouluksi vielä kolmannen erän. 

Olut on sen verran harvinainen, että julkaisemme tässä luettelon paikoista, joiden valikoimassa se on.  Savukatajaa myyvät ravintolat:

Helsinki: The Fellows Bar, Cafe Bar 9, Casa Mare, Juttutupa, Kannelkrouvi, Maltainen Riekko, Olutkellari Helsinki, Olutravintola Nurkka, Pikkulintu, Villi Wäinö, One Pint Pub;

Oulu: Oluthuone Leskinen, Gloria, Never Grow Old; Tampere: Gastropub Nordic, Olutravintola Konttori, Pub Kahdet Kasvot, Gloria; Turku: The Old Bank; Jyväskylä: Old Brick’s Inn;

Hyvinkää: Pub Pelikenttä; Kerava: Public House O’Robins; Hamina: Jack-up; Joensuu: Gloria; Kuopio: Gloria; Varkaus: Oscar. Uusikaupunki: Gasthaus Pooki, Hotelli Aquarius, Hotelli Lännentie, Katjan Captain’s Makasiini, Ravintola Kahveli, Ravintola Wanha Mestari sekä Sualaspuar Oy. Uudessakaupungissa saatavilla 0,5 litran lasipullossa, muilla paikkakunnilla hanassa. Savukataja on tulossa myös Espoossa The Gallows Birdin Kekri-valikoimaan 31.10. alkaen.

OLUTVERKON arviot Savukatajasta löytyvät arviosivuilta. Alla olevassa koosteessa on alkuperäinen arvio toukokuulta sekä useita eri kokoonpanoilla laadittuja arvioita.

Tee oma arviosi ja lähetä se Kommenttien kautta kaikkien luettavaksi! 

Lue lisää…

Kievari-erikoisolutsarjan ensimmäinen vuosi rohkaisee jatkoon -
Vahva Mämmi tulossa!  Yhteistyössä on voimaa! – Edelleen.

Vuonna 1995 aloittanut Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy tunnetaan alunperin Oiva-siidereistään, jotka ensimmäisinä vuosina valmistettiin paikallisen Martta-yhdistyksen mehuasemalla puristetuista hedelmistä sekä perinnelimonadeista ja tietysti Kukko-oluesta. Päättyneen kesän hittiuutuus oli Brändy Long Drink (5,5 %).

Kukko oli aivan alussa lasipulloon pakattu tumma ja vaalea “Kukko Höyry-olut“, mutta nousi varsinaisesti oluenkuluttajien suosikiksi vuodesta 2001 tölkitettynä Kukko Pils -oluena (4,5 %), jota seurasivat vielä Kukko Vahva Pils (5,5 %), vaalea Kukko lager (4,7 %) ja Tumma Kukko (3,8 %). Päivittäistavarakaupan Kukot ovat olleet alkuvuodesta 2008 alkaen saatavissa myös puolen litran lasipullossa. 

Rami Aarikka esitteli tulevan Tuomas-oluen ideaa jo viime vuoden joulukuussa Tuomaan päivänä. © Kuva: J.T. Laakso.

- Laitilan Kievari Tuomas (4,1 %) on vuosi sitten aloitetun erikoisolutsarjan seitsemäs tuote, Laitilan panimomestari Niko Hurskainen kertoo. – Kievarit ovat kausi- ja teemaoluita, joita valmistetaan rajoitettu määrä. Poikkeus on pohjahiivalla valmistettu portteri, jonka tuotanto alkoi Kukko Portterina ja on nyt saanut uuden etiketin Kievari Portterina (6,5 %), toistaiseksi valikoiman ainoa vakituinen tuote.

Ensimmäinen Laitilan Kievari valmistui vuosi sitten syksyllä: Kievari Schwarz -mustaolut (4,5 %). Tämän vuoden pääsiäisenä ilmestyi maailman ensimmäinen mämmiolut Kievari Mämmi (4,3 %), kevääksi Kievari Humalainen (4,5 %), kesäksi Kievari Retale (4,4 %) ja syksyksi Kievari Kekri (5,9 %). Humalainen, Retale ja Tuomas ovat panimon ensimmäiset pintahiivaoluet, samoin porilaisen Mika Heikkisen kehittämä Mufloni Stout.  

- Kokemus erikoisoluista on myönteinen ja tulevan vuoden suunnitelmissa on ainakin neljä uutta Laitilan Kievaria, Hurskainen lupaa. Ensi kevään pääsiäiseksi tulee vahva Kievari Mämmi (5,5 %) myös Alkon valikoimaan.

Yhteistyötä Saksaan saakka

Vuonna 2001 valmistunut Laitilan panimo on investoinut uusiin tiloihin ja lisännyt keittokapasiteettiaan jatkuvasti. Keväällä valmistui laajennus ja seuraava on juuri alkanut ja valmistuu vuodenvaihteen jälkeen. Tuotanto-, varasto- ja toimistotilaa tulee lisää 2700 m , minkä jälkeen tilojen kokonaisuus on jo lähes hehtaari.  Rakentamisen kustannusarvio on 1,4 miljoonaa euroa. Oluenvalmistuslaitteistoon sijoitetaan samalla 1,8 miljoonaa.

Kasvavaa kapasiteettia on haluttu antaa myös muiden pienpanimoiden käyttöön.

- Aloitimme kesällä Yhteistyössä on voimaa -projektin, jossa ensimmäisenä valmistettiin porilaisen Beer Hunter’s -panimoravintolan Mufloni Stout -olutta (4,7 %) laajalle kansalle jakeluun, Hurskainen kertoo. Yhteistyö jatkuu ja seuraavaksi voitanee odottaa Tampereen Koskipanimo Oy:n olutta.

- Valmisteilla on myös panimomestarivierailu Bodenseen rannalta Konstanzista Saksan Baden-Würtenbergistä, jossa Weihenstephanerin panimokorkeakoulun aikainen opiskelukaverini Dirk Höchsmann on tuotantojohtaja-panimomestarina vuonna 1795 perustetussa, seitsemännen sukupolven  Ruppaner-Brauerei -perhepanimossa.

- Ruppaner valmistaa upeita vehnäoluita, mikä voisi olla kiinnostava kokeilu meilläkin. Panimo on pieni, vuosituotanto on 3 miljoonaa litraa, meidän kokoinen, Hurskainen haaveilee.

Laitila valmistaa myös kauppaketjujen nimikkosarjoja, joiden osuus tuotannosta on alle puolet.

- Omien tuotteiden tuotantomäärät ovat kasvaneet vuoden 2009 aikana noin 70 %, Laitilan markkinointijohtaja Marko Karjalainen arvioi.  (Eli jos omien panimotuotemerkkien tuotanto olisi ollut 3 miljoonaa litraa, kasvu olisi 2,1 miljoonaa litraa eli kokonaisuudessaan 5,1 miljoonaa litraa!)

Laitilan oluttuotanto painottuu mietoihin päivittäistavarakauppatuotteisiin. Peruste on Karjalaisen mukaan yksinkertainen: – Olutta myydään 80 % kauopassa ja vain 20 % olutravintoloissa.

- J.T. Laakso 

Lue OLUTVERKON testiryhmän arviot Tuomas-uutuudesta ja muistakin Kievari-sarjan tuotteista! 
Lue Laitila rakentaa kievariverkkoa

Panimomestari Niko Hurskainen (vas.) luovuttaa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kunniakirjan N:o 1 Kievari Tuomas -oluen kehittäjälle Kari Ylänteelle. © Kuva: J.T. Laakso.

“Maukkaita hetkiä hyvän oluen seurassa!“, vuoden 2008 Hyvä Tuomas Kari Ylänne toivottaa Laitilan Kievari -uutuuden takaetiketissä.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on tarjonnut positiivisesta panoksesta olutkulttuurin kehittämiseksi vuosittain valittavalle Hyvälle Tuomaalle mahdollisuuden osallistua Kievari Tuomas -joulu- ja talvioluen valmistukseen. Kukin omien taipumustensa ja kykyjensä mukaan.  Kievari Tuomas tulee siis tulevinakin vuosina markkinoille, mutta resepti vaihtelee.

Viime vuonna Tuomaan päivänä tunnustuksen saanut olutkirjoittaja ja Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Kari Ylänne pääsi ensimmäisenä laatimaan Tuomas-oluen reseptiä. 

- Lähtökohtana oli, että oluen tulee sopia päivittäistavarakauppaan (siis alle 4,7 %-til.) ja mielellään maistua myös ns. suurelle yleisölle, Ylänne kuvailee.  – Aloin sitten miettiä mild ale -tyypin olutta, jollaista ilmeisesti Suomessa ei ole koskaan valmistettu.

- Vaihtoehtona harkitsin belgialaistyylistä wit-bieriä (vehnäinen valko-olut), mutta Tuomas on myös jouluolut eli tumma lajityyppi sopii paremmin.

- Lopputulokseen olen tyytyväinen. Mildin tyyliin olisi mahdollisesti sopinut vieläkin alhaisempi alkoholipitoisuus kuin 4,1 tilavuus-%, mutta olisikohan se vaikuttanut kielteisesti ostamiseen… Jossain  vaiheessa suunnittelin myös nykyhetken muotivirtauksen mukaista, luonteeltaan vahvaa amerikkalaista aromihumalointia, mutta tässä yhteydessä se päätettiin jättää pois, Ylänne pohtii oman oluensa ensimmäisiä siemauksia maistellessaan.

Kievari Tuomas -oluen humalat ovat brittiläiset Fuggles ja East Kent sekä saksalainen Hallertau. Maltaat ovat karamelli ja pale ale, mukana mäskäyksessä on lisäksi mallastamatonta paahdettua ohraa. Oluen pääkäyminen (4.9.)  kesti neljä vuorokautta ja varastokäyminen neljä viikkoa. Valmistuserä on 20000 litraa, jotka pääosin pullotetaan päivittäistavarakauppaa varten. 150 keg-tynnyriä on astioitu olutravintolamyyntiin.

Oluentekijänä Kari Ylänne esiintyy nyt toista kertaa julkisuudessa. Helsinkiläinen Ravintolapanimo Bruuveri valmisti pari vuotta sitten 90 litran erän Ylänteen ystäviensä (toimittajat Jussi Rokka, Seppo Rokka, Arto Nyberg ja Bruuverin olutmestari Matti Oksa) kanssa ideoimaa Bastard of Rye -IPAa (7,5 %). – Jonkin verran kotiolutkokeiluja on tullut tehtyä aikoinaan.

* Mutta mikä mahtaa olla mielestäsi Laitilan  t o i s e k s i  paras olut?

- Kyllä se taitaa olla Kukko Pils, Kari Ylänne vastaa melkein miettimättä, mutta jättää auki, tarkoittaako mietoa vai vahvaa.

Lue OLUTVERKON arvio Kievari Tuomas -oluesta! – mukana myös vertailu walesilaisen Brains Darkin kanssa! Samoin voit tutustua kaikkiin muihinkin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan oluiden, siidereiden ja lonkeroiden arvioihin!  

Teemu Lahden tyylinäyte Pilsner Urquellin laskemisesta loppukilpailussa Helsingissä 10.6. © Kuva: J.T. Laakso.

Tanskalainen Rasmus Kobbersmed on voittanut vuoden 2009 Pilsner Urquell International Master Bartender 2009 -tittelin kaksipäiväisessä kansainvälisessä finaalissa. 17 maan edustajien taidot punnittiin Pilsner Urquellin kotikaupungissa Plzenissä ja baarimestari julkistettiin Berliinissä. Rasmus työskentelee Den Blå Hund -ravintolassa Kööpenhaminan Fredriksbergissä.

Suomen kilpailija oli Teemu Lahti Hämeenlinnan Olutravintola Birgeristä. - Kisamatka oli aivan huikea kokemus kaikin puolin ja juuri niin kovatasoinen kuin olin kuvitellutkin, Teemu kertoo. – Matkasta jäi plakkariin paljon hyviä juttuja, joita tulen varmasti käyttämään jatkossa itsekin. Eli oppia ikä kaikki!

- Elämyksen ja käytännön oppien kannalta voin lämpimästi suositella kisaan osallistumista kaikille baarityöntekijöille, jotka Urquellin kanssa työskentelevät. Koskaan ei voi tietää eikä osata liikaa, Teemu Lahti toteaa.

Panimoyhtiö Hartwall on ilmoittanut aloittavansa YT-neuvottelut Tornion panimon sulkemisesta ja markkinointiorganisaation uudistamisesta.

Hartwallin suunnitelmat ovat tyrmistyttäneet yhtiön työtekijöitä, Tornion kaupunkia ja myös oluenkuluttajia, jotka ovat keränneet muutamassa tunnissa tuhansia ihmisiä boikotoimaan sekä Lapin Kulta -oluita että kaikkia muitakin Hartwallin / Heinekenin tuotteita.

- Yt-neuvottelujen aloittamisesta päätettiin yhtiön johtoryhmässä yksimielisesti. Kysymys ei ole mistään pahan ulkomaalaisen hankkeesta, Hartwallin kuukausi sitten aloittanut hollantilainen toimitusjohtaja Jan-Kees Nieman selittää Taloussanomat-verkkolehden haastattelussa. – Vastaisuudessa Lapin Kullan mainonnassa korostetaan edelleen vapautta ja puhtautta, ei sinänsä Lappia. Lapin eksotiikkaa ja tunturipurojen raikkautta ei voi enää roikottaa oluen mainonnassa.

Lapin olueen on luotettu vahvasti

Hartwallin tuotantotyöntekijät Torniossa ja Lahdessa ovat suunnitelmista tyrmistyneitä.  Tornion pääluottamusmies Markku Raution mielestä Lapin Kultaa ei voi valmistaa muualla. Lapin Kulta ei ole sama kuin Lahden Kulta.

- Täällä Lapin Kultaa on valmistettu Tornio-joen veteen. Jos minun mielipidettäni kysytään, niin Lahdessa valmistaminen olisi vähän sama asia kuin ostaisi Kiinassa kasatun bemarin, Rautio pohtii Uudessa Suomessa.

Hartwallin työntekijät aloittivat torstaina (8.10.) mielenilmauksen ja poistuivat työpaikaltaan. Lahden pääluottamusmies Seppo Kekin mukaan töihin palataan vasta sunnuntaina 11.10. kello 22 alkavaan yövuoroon. 

Hartwall on luottanut Lapin Kultaan vahvasti 30-vuotisen yhteisen taipaleen aikana.  Lapin Kulta oli pitkään Suomen johtava olutmerkki myynnin perusteella – markkinaosuus kohosi huikeimmillaan 37 prosenttiin. Se oli tiennäyttäjän asemassa, kun suomalaiset siirtyivät vahvasta oluesta keskioluen kuluttajiksi 1980-luvulla.

Menestyksen mukana arvostelua

Suuret, ja varsinkin suurin, joutuu tietenkin myös arvostelun kohteeksi. Lapin Kullan tarinassa on viimeisten 15 vuoden aikana paljon ikävää sävyä ja siitä – kuten Sinebrychoffin ja Olvin päämerkeistäkin – on tullut esimerkkejä olutkulttuurin alennustilasta. Menestys tuo aina mukanaan kateutta ja väheksymistä.

Kasvu markkinoilla saavutettiin osittain myös kovalla hinnalla: miellyttääkseen jatkuvasti enemmän jatkuvasti laajempaa kuluttajajoukkoa oluentekijät – ja markkinointiosasto! – laimensivat ja häivyttivät hiljalleen oluen arvokkaimmat ominaisuudet, maun ja luonteen. Oluen tulee kuitenkin olla muutakin kuin jääkylmää vettä.

Vuonna 2007 Hartwall alkoi kehittää Lapin Kullan reseptiä palauttamalla sitä lähemmäs alkuperäistä. Lisättiin vähän kultamallasta ja olut sai luonnetta ja makua. Hyvästä vastaanotosta huolimatta markkinaosuuden kehitystä ei ole saatu käännettyä nousuun.

Lapin Kulta on myös Suomen viedyimpiä panimotuotteita. Olutta viedään Torniosta Ruotsiin (3,5-prosenttinen folksöl), Englantiin, Venäjälle ja Keski-Eurooppaan, mm. Itävaltaan.

- J.T. Laakso
OLUTVERKON toimittaja

Alkoholiveron korotus 1.10.2009 alkaen noin kymmenellä prosentilla ei vaikuta kuluttajahintoihin juuri mitään. Huomenna voimaan tulevan Alkon uuden hinnaston mukaan muutokset ovat vain muutamia senttejä, 1-5 %. Sattuman varaisesti tarkistetuista hinnoista mukaan tulleen viinin hinta on jopa laskenut!

* Olvi Export  5,2 % (0,33 l. lasipullo) 1,48 e + 5 senttiä eli + 3,5 %

* Chimay Tripel 8,0 % (0,33 l. lasipullo) 3,33 e + 7 senttiä eli + 2,1 %

* Original Gin Long Drink 5,5 % (0,33 l. lasipullo) 1,95 e + 9 senttiä eli + 4,8 %

Alkon sahtien uudet hinnat 1.10. alkaen:

* Finlandia (0,75 l. muoviplo)  6,86 e +  8 senttiä eli + 1,2 %
* Finlandia strong (0,75 l. muoviplo) 8,03 e + 11 senttiä eli + 1,4 %
* Lammin Sahti (o,5 l. lasiplo)  7,29 e +  7 senttiä eli + 1,0 %
* Joutsan Sahti (3 l. kanisteri) 5,89 e / litra + 10 senttiä eli + 1,7 %

* Koskenkorva viina (0,5 l. lasiplo) 11,99 e + 73 senttiä eli + 6,5 %

* Castillo de Molina (0,75 l. lasiplo) 11,99 e – 21 senttiä eli - 1,7 % (HUOM! Miinus!)
Viineissä saattaa hinta vaihdella tuotantoerien ja vuosikertojen mukaan. Tämän chileläisen punaviinin hinta on tosiaan laskenut veronkorotuksesta huolimatta!

Koffin oluita kaadetaan viemäriin toukokuussa Porissa. Kuva: Kansanliike.

Vuosi sitten Porin kaupungin 450-vuotispäivän kunniaksi kaupungintalon vieressä 155 vuotta toiminut Porin Olut -panimo valmisti päätuotettaan Porin Karhu -olutta juhlapakkaukseen. 

Vuotta myöhemmin (25.09.2009), Porin Päivän aamuna, Sinebrychoffin Porin panimolta lähtee viimeinen tankkiauto kohti Keravaa, jossa porilaiset Karhu-oluet on vuodesta 2006 alkaen pullotettu. Keväällä 2009 tanskalaiseen Carlsberg-konserniin kuuluva Oy Sinebrychoff Ab  päätti lakkauttaa kokonaan tuotannon vuonna 1853 rakennetussa Porin oluttehtaassa, joka on Pohjoismaiden vanhin samalla paikalla kotikaupunkinsa keskustassa sijaitseva panimo.

Lakkautuspäätös synnytti kansalaisliikkeen, joka boikotoi Sinebrychoffin tuotteita. – Boikottitoiminta tulee jatkumaan myös synkän “Porin Päivän katastrofin” jälkeen, kansalaisliikeen johtohenkilö, Porin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Aki Nummelin (vas.) lupaa.  - Taloudellisesti menestyneen panimon lakkautuspäätös on edelleeen mahdollista peruuttaa. Oluenvalmistusta on jatkettava Porin panimolla.

Sinebrychoffin Porin panimon jälkeen Porissa pannaan olutta kahdessa pienpanimossa. Ravintolapanimo Beer Hunter’s on toiminut torin reunassa vuodesta 1998 ja tehnyt palkittuja ja arvostettuja oluterikoisuuksia. Sinebrychoffin kesällä 2008 avaama pienpanimo Karhupanimo toimii Porin oluen tontilla olevassa satavuotiaassa punatiilisessä rakennuksessa, jossa on myös ravintola Pub Karhupanimo.

Lue lisää…

St. James's Gate -panimolla Dublinissa toimii nykyisin maailman suurin olutturismikeskus, Guinness Storehouse - panimoesittelyä ja myymälä.

Guinnessin panimo Irlannissa perustettiin vuonna 1759 – tasan 250 vuotta sitten.

Arthur Guinness vuokrasi St. James’s Gate -panimon Dublinin keskustassa vuonna 1759 alkaen 9000 vuodeksi 45 punnan vuosivuokralla.

Arthurin päivänä torstaina 24.9. juhlistetaan 250-vuotispäivää kaikkialla maailmassa: kello 17.59 kohotetaan Guinness-tuoppi ja juhlinta alkaa.

Helsingissä tasavuosia juhlistetaan muiden muassa HOK-Elannon Dubliners-pubissa Kaivopihalla koko viikon 21.-27.9. sekä Arthurin päivänä Molly Malone’s -pubissa.  

Arthur Guinness (1725-1803) nimettiin kuninkaalliseksi oluen hovihankkijaksi vuonna 1784. Aluksi Guinness valmisti kansan keskuudessa suosittua vaaleahkoa Dublin Ale -olutta ja kehitteli oman mustan portterinsa, jota pian alettiin viedä myös portteri- ja stout-oluttyylin syntysijoille Lontooseen. 1799 Guinness lopetti alen valmistuksen ja on siitä lähtien keskittynyt stoutiin.

Perinteiset puiset oluttynnyrit vaihtuivat teräkseen 1940-luvulla.  Nykyisin Guinness stoutia juodaan 20 miljoonaa litraa joka päivä.

Kaikkialle maailmaan levinnyt perheyhtiö Guinness PLC  ja Grand Metropolitan PLC yhdistyivät ja  Diageo PLC  muodostuu vuonna 1997. Diageon nimi muodostuu latinan sanasta ‘päivä‘ ja kreikan sanasta ‘maailma‘.

Guinnessin maahantuoja Suomessa on Oy Sinebrychoff Ab.

Helsingin Rautatientorilla järjestetään loppuviikolla 11.-12.9. uusi panimotapahtuma. Syystober muistuttaa saksalaisia Oktoberfestejä: tarjolla on ruokaa, juomia ja musiikkia.

Syystober tapahtuu lämmitetyssä teltassa perjantaina ja lauantaina kello 12-01. Molempina päivinä on vapaa sisäänpääsy kello 16:een saakka, jonka jälkeen peritään viiden euron pääsymaksu. Iltaisin Syystoberissa on esiintyjiä M.A. Nummisesta – joka muuten on Suomen Olutseuran kunniapuheenjohtaja – Kari Salmelaisen nahkahousubändiin.  

Oluttapahtuma yhdistää kotimaista panimoalaa. Suomen suurin panimo, tanskalaisen Carlsbergin omistama Sinebrychoff juhlistaa perustamisensa 190-vuotisjuhlaa esittelemällä laajan valikoiman tuotteitaan, myös tuontioluita ja niiden joukossa baijerilaisia vehnäoluita.  Tapahtuman olutlista uutisen alaosassa.

Kotimaisista pienpanimoista mukana ovat Sinebrychoffin omistama Karhupanimo Porista, Lammin Sahti Hämeenlinnan Lammin pitäjältä, Mallaskoski Seinäjoelta, 15-vuotisjuhliaan syksyllä viettävä ravintolapanimo Plevna Tampereelta, Saimaan Olut Lappeenrannasta, Suomenlinnan Panimo Helsingin saaristosta, Teerenpeli Lahdesta ja Vakka-Suomen Panimo Uudestakaupungista.

Luvassa on ainakin kaksi tuoteuutuutta, Teerenpelin tutun Hullujussi Portterin englantilaisella Bramling Cross -humalalla katkeroitu vahva syysversio (7,0 %) ja porilaisen Karhupanimon uusi Oktoberfest-olut (5,2 %).

Ruokapuolella tuotteita ja tuotantoaan esittelee kesän alussa Helsingin keskustan Lasipalatsissa avattu Maatilatori, kokkeina Jari Etelälahti ja Sami Garam.

  Lue lisää…

Panimoliiton julkistaman tilaston mukaan oluen kotimaanmyynti oli kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana suunnilleen samalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Myynti laski 0,1 % (200000 litraa) ja oli siis 203,1 miljoonaa litraa. Panimoliiton tilastoihin kirjataan jäsenpanimoiden (Hartwall, Nokia, Olvi ja Sinebrychoff) myyntitulos.

Panimoiden myynti kokonaisuudessaan laski 1,6 % eli 402,7 miljoonaan litraan. Suurin pudotus oli siidereissä (-14,5 %) ja kivennäisvesissä (-12,1 %). Virvoitusjuomien myynti laski -1,4 %. Sen sijaan long drink -juomien myynti kasvoi edelleen 13,2 % 19,4 miljoonaan litraan. Panimoliiton jäsenyritysten myynnistä runsas puolet on olutta, kolmannes virvoitusjuomia, noin 5 prosenttia long drinkejä, kolmisen prosenttia siidereitä ja kahdeksan prosenttia kivennäisvesiä. Oman tuotannon lisäksi panimoyhtiöiden maahantuonti lasketaan mukaan tilastoihin.

Panimoliiton toimitusjohtaja Tero Kallio pitää keskiviikkona (26.08.) julkistettuja budjettiriihen veropäätöksiä syrjivinä ja kilpailullisesti epätasa-arvoisina. – Virvoitusjuomien verojen korotus ja makeisveron palautus on epäjohdonmukaista, koska hiilihapollisia vesiä verotetaan, hiilihapottomia ei. Virvoitusjuomavero tulisikin verouudistuksen yhteydessä poistaa kaikilta vesiltä, Tero Kallio vaatii.