OLUTVERKKO – uutisia ja tietoa oluesta

Ari Järmälä, Vuoden Kotipanija 2009. © Kuva: J.T. Laakso

Perinteisen Oluen Seuran järjestämään Valtakunnalliseen Kotiolutkilpailuun osallistui tänä vuonna 27 olutta neljässä sarjassa: tsekkiläinen / saksalainen pilsner -sarjan voiton vei Petteri Helin, Hki, kakkonen Ari Järmälä, Vihti, kolmonen Mika Laitinen, Jyväskylä.

Amerikkalaisen / englantilaisen pale ale -sarjan voittajaksi selviytyi kisojen ensikertalainen Jussi Nurminen, Espoo, kakkoseksi Ari Sorvari, Kangasala, kolmoseksi Ari Järmälä, Vihti. Imperial stout -sarjan voittajaksi osoittautui Mika Laitinen, Jyväskylä, kakkoseksi Ari Järmälä, Vihti ja kolmoseksi Ari Sorvari, Kangasala.

Belgialaistyylisten vaaleiden vahvojen pintahiivaoluiden sarjan ykkönen oli siis Vuoden Kotipanija Ari Järmälä, Vihti (blonde), kakkonen Ari Sorvari, Kangasala (tripel), kolmonen Ari Järmälä, Vihti (GSA eli golden strong ale).

Omat maut miellyttävät

Ari Järmälällä on jo pitkä kokemus oluen kotivalmistuksesta. Hän on kokeillut myös sivutoimista ammattimaista panimotoimintaa vuonna 1999 perustetun Stadin Panimo Oy:n tärkeänä taustahenkilönä. 

- Kotisaunan panimossa saa tehdä sellaisia oluita, joiden maku miellyttää itseä ja läheisiä kavereita, Vuoden Kotipanija pohdiskelee. – Oluita saa kehitellä omaan tahtiin ja omien mieltymysten mukaan. Kaupallisessa toiminnassa joutuu noudattamaan muiden asettamia aikatauluja ja tyylivaatimuksia.

Sitä paitsi kotiolut on selvästi ostettua olutta halvempaa. – Olen kuullut, että pullo laatuolutta saattaa maksaa kaupassa kolmekin euroa! Uskomattoman kova hinta oluesta.

Maanantaina kesäkuun 1. päivänä avautuu Helsingin ydinkeskustassa Lasipalatsissa uusi Maatilatori. Lähituottajien luonnonmukaisesti kasvaneita vihanneksia, hilloja, mehuja ja myös usein hankalasti vähittäismyynnistä löytyviä panimotuotteita voi noutaa suoraan Mannerheimintieltä, katutasosta. Varsinaiset avajaiset järjestetään perjantaina 12.6., Helsinki-päivänä kello 10.

Komea olut- ja siiderikaappi hallitsee Maatilatoria. © Kuva: J.T. Laakso

Maatilatorilla on ainakin pystytysvaiheessa pullotettuja oluita ja siidereitä kahdeksalta kotimaiselta pienpanimolta.  Stadin Panimo on pitkästä aikaa pullottanut tuotteitaan ja olut on Pale Ale.  Panimomiehet Oy:n vaalea Tuorlan Paroni ja tumma kausiolut Tuorlan Paronitar lienevät ensimmäistä kertaa vähittäismyynnissä pääkaupungissa.  Piikkiössä toimiva panimo tuo Maatilatorille myös siiderin. Vakka-Suomen Panimolta Uudestakaupungista on saatavilla Prykmestar Pils ja kesäuutuus Prykmestar Vehnä, Pils on myös viiden litran tynnyripakkauksessa.

Lahtelaisen Panimo & Tislaamo Teerenpelin oluet (Laiskajaakko ja Onnenpekka) ovat sekä pienessä (0,33 l) että isossa (0,75 l) tyylikkäässä patenttikorkkipullossa.  Teerenpelistä tulee myös mustikka- ja puolukkasiideri. Ravintolapanimo Huvila on muuttumassa Malmgårdin Panimoksi ja tuotanto on siirretty Pernajaan, mutta pullossa olevat Pale Ale, Suomen ainoa luomuolut Joutsen ja Malmgård Dinkel lienevät vielä Savonlinnasta.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas tuo myyntiin Kievari-sarjan Schwartzin ja kevätuutuus Humalaisen. Juhannuksen tienoolla valmistuu lisäksi Retale. Laitilassa on valmistettu myös turkulaisen viikinkiravintola Haraldin katajainen Voimaolut Harald. Lammin Sahdin Lappeenrannassa valmistettu katajaolut Käki ja kuiva omenasiideri Kottarainen sekä Nokian Panimon Keisari-sarja ovat myös valikoimassa. Tölkkipakkauksen ohella Keisari on siirtymässä myös pieneen (0,33 l.) lasipulloon.

Oluet ja siiderit ovat alkoholipitoisuudeltaan enintään 4,7-prosenttisia.

Maatilatorin tuottaja Aki Arjolan mukaan Lasipalatsin aukiolle on lisäksi suunnitteilla ulkoilmatori. – Lähituottajat voivat tuoda sinne tuotteitaan aina lauantaisin syksyyn saakka. Emme ole vielä saaneet lupia, joten ulkotorin aloittamisajankohta on vielä avoin, Arjola sanoo.

Maatilatori tarjoaa kotimaisia kausimakuja ja käsittelemättömiä täysruoka-aineksia. Luettelo vaikuttaa varsin eksoottiselta:  alkuperäiskarja kyytön, villiporon ja viljapossun lihaa, Inarinjärven ja Saimaan kaloja ja mätejä, luomu- ja villivihanneksia, alkuperäisiä juureslajikkeita ja sieniä.

Jalostetuista elintarvikkeista mukana on muiden muassa pienjuustoloiden erikoisjuustoja, kirnuvoita, luomutäysviljaleipiä, luomuruisleipiä, luomujauhoja sekä luomujäätelöä ja suklaata.

Helsingin kaupungin kulttuuriasiankeskus tukee Maatilatori-hanketta. Myymälä on avoinna maanantaista perjantaihin kello 10-21, lauantaisin kuuteen.

Alkoholin matkustajatuonti kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana kahdeksan prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Lue lisää…

Hyvinkään rautatiesillan kupeeseen on toukokuun alkupuolella avautunut uusi olutravintola: Joutsen OlutHuone kuuluu HOK-Elannon ketjuun, ensimmäinen varsinaisen pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Aija Purovirta on erityisen ylpeä Joutsenen upeasta hanarivistöstä. © Kuva: J.T. Laakso

- Mutta ei ehkä viimeinen, HOK-Elannon ryhmäpäällikkö Taisto Hännikäinen lupailee. – Kyllä me katselemme sopivia liiketiloja jatkuvasti. Siinä vaikuttaa sijainti, hinta ja tietenkin alueella pitää olla tietty asiakaspotentiaali.  Kolme-neljä uutta ravintolaa saattaa hyvinkin avautua lähivuosien aikana.

Joutsen aloittaa varsin tiukalla ja tasokkaalla olutravintolaotteella. – Otimme heti laajan valikoiman: 11 hanaa, joista kahdessa on Olvin Sandels-lager ja yhdessä Sinebrychoffin lonkero, ravintolapäällikkö Aija Purovirta esittelee.  – Ensimmäistä kertaa hyvinkääläinen olutharrastaja pääsee nauttimaan kotioloissa esimerkiksi Stadin Panimon Cascade Ale -uutuutta tai oluthuoneiden Kuukauden Hanaolutta, joka nyt toukokuussa on brittiläinen Shepherd Neamen Canterbury Jack.

Joutsen OlutHuoneella on sata asiakaspaikkaa ja Hämeenkadun puolella olevalla terassilla lisäksi 30. Joutsen on avoinna: su-ti 14-24, ke-to 14-02, pe-la 12-02.

- Oluen kulutusta voisi hyvin lisätä Suomessa, jopa moninkertaistaa, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) pääjohtaja Pekka Puska myöntää Viinan kirot kuriin -seminaarin yhteydessä Helsingissä. – Alkoholin kulutuksen aiheuttamien ongelmien ratkaisussa lopulta valistus on se oikea keino.

Päivittäistavarakaupassa myynnissä olevan oluen alkoholipitoisuuden ylärajan alentamista nykyisestä 4,7 prosentista sekä alkoholiveron tasaisen varmaa korotuslinjaa kannattavan Puskan huolena on yksipuolistunut olutkulttuuri. – Ei pt-kaupasta kannettavalla oluella olutkulttuuria rakenneta, alhainen hinta houkuttelee ostamaan tavanomaisia tuotteita. Niitä käytetään, liian usein, humalahakuiseen juomiseen.

Laatuoluet Alkosta  

- Alkon olutvalikoima voisi kehittyä erikoistuotteiden suuntaan.  Niitä maistelemalla voi tutustua aiheeseen kiistatta liittyvään kulttuurinäkökulmaan. Sellaisen oluen kulutus voisi Suomessa kasvaa vaikka huomattavasti, Puska laukaisee.

Pekka Puska määrittelee edustavansa kansanterveydestä vastuussa olevia piirejä, joiden mielestä alkoholihaittoihin pitää puuttua. – Tehokkaat keinot ovat hinnat ja saatavuus. Näistä kysymyksistä haluamme herättää yhteiskunnallista keskustelua. 

Valistuksen aikaa odotellessa

Paha Nuutti -huomionosoituksella kymmenen vuotta sitten palkittu Puska osaa esiintyä asiassaan räväkästikin. Eli pääjohtaja ei itsekään usko keskioluen prosenttirajan alentamiseen tai Alkon myymäläverkoston muuttamiseen nykyistä paremmin myös olutmyymälöiksi? Kyse on siis keskustelun  herättämisestä. 

- Ei. Asteittaisista veronkorotuksistahan on jo päätetty. Alkoholin myyntiaikoja on jo supistettu muutaman tunnin verran. Kakkosolut myymälöissä turvaisi teollisuudelle tuotannon ja työpaikat ja olut olisi edelleen saatavilla myös maaseudulla. 

- Juomateollisuus ja -kauppa ovat meillä niin vahvoja vaikuttajia, että tehokas toiminta on vaikeaa. Keskioluen laimentamistahan en ole koskaan esittänyt. Panimoiden pitää kehittää tuotantoaan siten, että kakkosolutkin voi olla maukasta ja riittää, saunaolueksi ja ruokajuomaksi.

- Niinhän se tietenkin on, että lopulta valistus on oikea tapa kehittää alkoholikulttuuria ja juomatapoja, Puska tokaisee.

Alkoholiohjelma 2008-2011 järjesti Viinan kirot kuriin -seminaarin 18.-19.5. Helsingissä. Vuotuisella Paha Nuutti -palkinnolla huomioidaan olutkulttuurin vahvaa nakertajaa.

Alkoholiohjelma 2008-11 -hankkeen tänään ja huomenna Helsingissä järjestämään seminaariin kokoontuneiden päihdehuollon ammattilaisten ja poliittisten vaikuttajien keskuudessa paheksuttiin – hymähdellen – Terveyden Edistämisen Keskuksen, Tekryn, Vuoden Terveysteko -palkintoa. Arvostetun palkinnon sai huhtikuussa Panimoliiton pari vuotta sitten julkistama Kännissä olet ääliö -kampanja.

Viinan kirot kuriin -seminaarin yleisöpuheenvuorossa Raittiuden ystäviä edustava puhuja paheksui heti aluksi Tekryn ennakkoluulotonta palkinnonjakoa. Asiaa pahentaa hänen mielestään, että mukana jakopäätöstä tekemässä oli alan vastaava ministeri, peruspalveluministeri Paula Risikko (kok). 

Ulkomaankortti

Seminaarin kansainvälinen luennoitsija, professori Thomas F. Babor Connecticutin yliopistosta USA:sta haastettiin myös lausumaan mielipiteensä Kännissä olet ääliö -tyylisestä kampanjasta. – Tällä hetkellä ajatellaan yleisesti, että teollisuuden rahoittamasta valistuskampanjoinnista tulisi pidättäytyä. Taustalla ovat kuitenkin pyrkimykset vaikuttaa mielikuviin alkoholituotteista ja yritysten vastuullisuudesta sekä myynnin kasvattaminen.

Professori Babor esitteli laajasti alkoholiteollisuuden strategioita kansainvälisillä markkinoilla ja vertaili kehitystä tupakkateollisuuden toimintaan.

STM:n Terveyden edistämisen ohjelmajohtaja Maija Perho, jonka toimenkuvaan Alkoholiohjelma osittain kuuluu, ei ihmettele projektin yksipuolisuutta. Alkoholiohjelmahan on veronmaksajien kustantamaa toimintaa, joka ottaa kantaa alkoholipolitiikkaan, jopa alkoholikulttuuriin ainoastaan raittius- ja terveysalan toimijoiden näkökulmasta.

- Ajatus on kait ollut, että tilannetta tarkastellaan juuri väestön terveyden ja terveiden elämäntapojen kannalta, Perho toteaa. – Eräissä ohjelmaan sisältyvissä neuvottelukokouksissa ja muistioiden valmisteluissa ovat mukana myös laajemmat tahot.

Tekryn valtionavut eivät Perhon mielestä ole vaarassa Känniääliö-palkinnon takia. – Palkitsemispäätös oli kait yksimielinen ja tavallaan oman ministeriön hyväksymä.  

Yksipuolinen hanke – kaikki maksajina 

Nykyinen Alkoholiohjelma 2008-2011 on jatkoa edellisellä hallituskaudella aloitetulle ohjelmalle. Alkoholiohjelma järjestää seminaarimuotoisia katsauksia, herättelee yhteiskunnallista keskustelua ja valmistaa valistusmateriaalia.

Valtion rahoittamaan toimintaan ei ole kertaakaan kutsuttu vastuullisen alkoholi- tai olutkulttuurin edistämisen puolestapuhujia, siis juomatapojen kehittämisen kannalta äärimmäisen tärkeän kohderyhmän parissa toimivia tahoja. Alkoholiohjelman edustajia on toisaalta ollut mahdoton saada osallistumaan keskustelunvirittelyyn esimerkiksi olutkulttuurin alueella.

Uudessakaupungissa vajaa vuosi sitten toimintansa aloittaneen Vakka-Suomen Panimon 9-prosenttinen uutuussolut Prykmestar Savu Kataja nimettiin Vuoden Olueksi Helsingin Olutfestivaalilla.

Heidi Jaakkola ja Jani Vilpas ovat HBF-kisan sankarit: Savu (5,5 %) sai hopeaa, Savu Kataja kultaa pienpanimoiden pohjahiivaoluiden sarjassa ja vielä pääpalkinto! © Kuva J.T. Laakso

Savu Kataja on vahva ja luonteikas oluterikoisuus, jonka esikuva löytyy Baijerin Bambergistä maailmankuulusta palvatun lihan aromeja sisältävästä savuoluesta. Panimomestari Jani Vilppaan kehittämässä versiossa on mukana suomalaisen sahdinkin mausteena tuttua katajaa.

Tänä vuonna saattaa toistua vuoden 2005 tilanne, kun Vuoden Olueksi valittiin myös savuinen uutuus, Panimo & Tislaamo Teerenpelin Sauhusanttu (5 %).  Sauhusantun tuotantoerä loppui kevään HBF:lla ja seuraava valmistui vasta aivan loppuvuodesta. VASP:n Savu Katajaa ei ole tarkoitus pullottaa eivätkä Heidi Jaakkola ja Jani Vilpas osanneet vielä voitonhuumassaan sanoa, mihin Savu Kataja tulee tarjolle. – Ainakin festareilla tätä nyt saa, jatkoa katsellaan sitten myöhemmin. 

Olutta valmistettiin HBF:n kilpailua varten vain 200 litran erä.

Vuoden Siideriksi valittiin Dunkerton’s Black Fox Iso Britanniasta ja Vuoden Viskiksi Bowmore 18 vuotta kypsytetty Islaylta Iso Britanniasta. Nin kutsuttujen pohjoismaisten siidereiden sarjassa kärkeen sijoittui Sinebrychoffin lisenssillä valmistama Crowmoor Extra Dry. 

Lauantaina päättynyt HBF järjestettiin 12. kerran Kaapelitehtaalla Helsingissä. Yleisöä festivaali keräsi noin 9000 henkilöä.

OLUTVERKON ARVIO:

© Kuva: J.T. Laakso

Väri on hyvin tumman ruskea, punertava, läpikuultava. Vaahto on ruskea, tasainen, melko vähäinen ja haihtuu kokonaan. Tuoksu on savuinen, saunapalvatun lihan tapainen. Lihaisuus on myös maussa aluksi vahvana, jälkimakua kohden katajamainen sävy nousee esille. Maku on keskitäyteläinen, tasapainoinen, lämmittävä, sävykäs ja luonteikas. Vahvaksi olueksi helppo juotavuus yllättää.

Pisteitä: 91 / 100.

Lue lisää HBF-oluiden – ja muidenkin – arvioita.

Helsingin Sanomien olutraati arvioi torstaina (14.5.09), Helsingin Olutfestivaalin aattona, amerikkalaisia oluita. 1980-luvulla alkaneen USA:n kiinnostavan olutrenessanssin synnyttämät pienpanimotuotteet ovat myös yksi HBF:n teema tänä vuonna.

HS ei tietenkään ole olutfestivaaliin sitoutunut ennakkotiedottaja, vaikka HBF uutisoitiin testisivulla näkyvästi. Mutta festivaalilla yleisö äimisteli, naureskeli ja oli vihainen siitä, että raadin arvostelemat 17 amerikkalaisolutta eivät olekaan saatavilla festivaalilla!

- Mikäs se HS-raadin voittaja olikaan… oliko se joku Anniversary?, monivuotinen festivaalivieras, keravalainen Martti muisteli pöytäkeskustelussa. – Me otimme oikein lehden sivun talteen ja ajattelimme, että nyt käydään läpi koko testattu valikoima. On ollut ihmeellistä huomata, että niitä oluita ei olekaan täällä maisteltavana. Pettynyt. Petetty.

Selitys kummalliseen tilanteeseen löytyy siitä, että useimpien HS-raadin arvioimien oluiden maahantuojat eivät tänä vuonna ole lainkaan mukana HBF:ssa. Arvioinnin ykkönen, Sierra Nevada Anniversary Ale 2008, kolme muuta Sierra Nevada -panimon olutta ja Rogue Ales -panimon neljä olutta tuo maahan Diamond Beer Oy. Servaali Oy:n maahantuontilistalla ovat Flying Dog -panimon kaksi olutta, kalifornialaisen Anchorin kaksi tuotetta ja Boston Beer Companyn Boston lager. Vain kolmen Brooklyn Breweryn tuotteen maahantuojalla Sinebrychoffilla on HBF:lla oma osasto, jonka valikoimassa testatut oluet löytyvät.

Martti sai vihjeen, että Sierra Nevadan Anniversarya saataa löytyä Urhon Pubista Ostrobotnialta, minne festarireissu sitten suuntautuikin.

Outo yhteensattuma.

- keskustelun kirjasi: JTL

- Meillä vastuullisuus on perimässä, Oy Hartwall Ab:n toimitusjohtaja Yrjö Närhinen korostaa julkistaessaan ensimmäisen kotimaisen panimoalan vastuullisuusraportin Hartwallin Lahden tuotantolaitoksella keskiviikkona 13.5. – Hartwallin tausta perheyrityksenä on iskenyt vastuun kantamisen syvälle yrityskulttuuriin.  Tavoitteenamme on olla Suomen vastuullisin panimoalan yritys.

Hartwall siirtyi vuosi sitten, huhtikuussa 2008, osaksi hollantilaista kansainvälistä Heineken-konsernia, jolla on esimerkillisen laaja vastuullisuusohjelma.  Yrjö Närhisen mukaan suomalaista vastuullisuusraporttia lähdettiin aluksi kokoamaan omiin sisäisiin tarkoituksiin, mutta siitä tulikin niin hyvä, että päädyttiin julkaisemaan se myös painetussa muodossa.

- Haluamme näin herättää keskustelua vastuullisuudesta sidosryhmiemme parissa.

Vastuullinen Hartwall 2008 -kirjanen esittelee yhtiön toimintalinjoja ja vastuullisuuden toteutumista erilaisissa yhteyksissä: työnantajana; vaikuttajana kansainvälisellä, valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; tuotantomenetelmien kehittäjänä; tuotteiden valmistajana; markkinoinnissa ja asiakkaiden keskuudessa.

Hartwall aloittelee energiayhtiö St1:n kanssa panimon ylijäämähiivan ja tuotannossa syntyvien jätenesteiden prosessoimista bioetanooliksi, joka väkevöitetään ja lisätään bensiinipolttoaineeseen. Yhtiö on ollut mukana WWF:n Operaatio Merenneidossa, johon on Novelle-vesipullojen myynnillä koottu 180 000 euroa vuosien 2006-08 kesinä.  Lahdessa ollaan mukana tukemassa Puhdas Vesijärvi -ohjelmaa.

Työnantajana Hartwall on haluttu. Noin tuhat henkilöä neljällä paikkakunnalla (Lahti, Tornio, Karijoki, Helsinki) työllistävässä yhtiössä työsuhteet kestävät keskimäärin 16 vuotta. Sairauspoissaolot ja työtapaturmat ovat vähentyneet. Kesätyöpaikkoihin pyrkii vuosittain 3500 nuorta – tänä vuonna kesätyötä saa 180.

Raportin mukaan on toki vielä kehitettävääkin: – Panimoalan yleinen ongelma on tuotteiden kuljetus maanteillä. Kehitystä tehostuksen suuntaan on jatkuvasti, mutta edelleen kuljetusten aiheuttama hiilidioksidijalanjälki on suuri. Toinen pullonkaula on naisten osuus johtajistossa: Hartwallin ylimmän johdon 10 henkilöstä on naisia tasan 0, Yrjö Närhinen huokaa.

- Hyvät Olutravintolat -yhdistys on tehnyt tehtävänsä, Hyvät Olutravintolat saa mennä!, yhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja Juha Lehto miettii tuttua aforismia tapaillen. – Nythän kaikilla on omat kuukauden oluet ja monet, aivan pienetkin, olutravintolat ovat alkaneet harjoittaa omaa maahantuontia.

© Kuva: J.T. Laakso

Juha Lehto kertoi tänään illansuussa, että Hyvien Olutravintoloiden kesäkuun olut (skottilainen Deuchars IPA, (5,0 %) Caledonian Brewing) jää näillä näkymin viimeiseksi. Yhdistys on poikkeuksetta hankkinut parinkymmenen jäsenravintolansa valikoimiin olutharvinaisuuksia joka ikinen kuukausi, 12 erilaista olutta vuosittain.

- Vain yksi tuote on ollut kaksi kertaa kuukauden hanaoluena, se on Sinebrychoffin Portteri, joka varsinkin menneinä vuosina oli todella harvinainen hanaversiona, Lehto muistelee. Oluet ovat usein olleet ensimmäistä kertaa saatavilla Suomessa. Onpa muutaman kerran jopa tehty uusi tuote juuri Suomea varten. Hankkeiden toteuttaminen on perustunut Lehdon ainutlaatuisen laajaan ja tiiviiseen yhteysverkostoon varsinkin Belgian paratiisimaisessa panimokentässä.

- Viime vuosina myös kotimaisten pienpanimo-oluiden osuus Kuukauden Hanaolut -kampanjassa on kasvanut selvästi.

Uusia muotoja toimintaan

Kuukauden Hanaolut -kampanjoinnin lopettaminen ei kuitenkaan suinkaan merkitse yhdistyksen lakkauttamista. – Vielä on tekemistä, paljonkin. Pitää vain kehittää uusia muotoja olutravintoloiden yhteistyön jatkamiselle, Juha Lehto lupaa.

Hyvät Olutravintolat tunnetaan erityisesti juuri Kuukauden Hanaolut -ideasta. Yhdistys on myös jakanut palkintoja ja kouluttanut jäsenravintoloiden henkilökuntaa.

Lue kaikki Kuukauden Hanaolut -arviot: OLUTVERKON arvioista!

Lue kommentti!

HYVIEN OLUTRAVINTOLOIDEN YHTEISTYÖTÄ TARVITAAN

Suomessa on paljon hyviä, jopa erinomaisia ja viihtyisiä olutravintoloita, pubeista tasokkaisiin ruokaravintoloihin. Olutravintolalla on keskeinen merkitys olutharrastuksen ja olutkulttuurin, miksei peräti alkoholikulttuurin kehittäjänä ja ylläpitäjänä – niin usein kuin alaa seuraavat joutuvatkin pettymään huonoihin kokemuksiin ja kehnoon kohteluun.

Sopivin ympäristö olutnautinnon kokemukseen on juuri olutravintola. Ehkä suomalaisena näkökulmana voi rinnalla mainita saunanjälkeisen rentouttavan kuivattelun ja kesämökin verannan / terassin sisämaajärven rannalla lämpimänä, tyynenä kesäpäivänä.

Hyvin hoidetun olutravintolan vastustamattomia etuja ovat kuitenkin tilanteen sosiaalinen luonne – sana “pub” tai “pubi” on vakiintunut suomeenkin englannin käsitteestä “public house” eli yleinen, julkinen tila tai talo. Olutravintolassa on mahdollista kohdata ainutlaatuinen valikoima olutmaailman tyylien ja valmistajien kirjosta. Hyvin hoidettu olutravintola kouluttaa henkilökuntansa tarjoilemaan oluet tyylin mukaisesti, oikeasta lasista, oikein kaadettuna, oikeassa lämpötilassa.

Vaativan asiakkaan odotukset eivät ole vain naurettavaa snobbailua vaan kohtuullista kauniiden, kulttuurihistoriallisten periaatteiden peräämistä käytännössä, ei siis vain puheissa. Juuri tällä alueella vallitsee huutava pula näkemyksellisestä kehittämistyöstä.

Sisäisen koulutuksen rinnalla tarvitaan myös yhteistä kokemustenvaihtoa, yhteen hiileen puhaltamista. Oluen arvostus on kansalaistasolla edelleen ensinnäkin alhainen, mutta ennen kaikkea myös perusteiltaan virheellinen. Olutkulttuurityö on siis koko alan yhteinen tehtävä. Ei ole aivan tavatonta, että olutalan ammattilaisetkin hymähtävät väsähtäneesti suomalaisten juomatapojen kehittämispyrkimyksille.

OK – OlutKulttuuriKlubi on jo vuosia herätellyt keskustelua olutravintoloiden toiminnan kehittämisestä, myös julkisesti asiasta kiinnostuneiden harrastajien ja ravintolaväen kesken. Vastaanotto on useimmiten ollut innostava ja antanut tukea meidän järjestelijöiden jatkoponnisteluille.

Mutta tarvitaan vielä paljon toimia käytännön tasolla: asiakkaalla on oikeus toivoa ja vaatia uudistuksia – ilman pelkoa porttikiellosta. Asiakkaan on hyvä osata arvostaa olutravintolan pyrkimystä linjakkuuteen.

Tällä hetkellä – ehkä hieman poikkeuksellisissa yhteiskunnallisissa oloissa taantuman aikana – hienokin olutravintola taitaa tyytyä helppoon ratkaisuun. Ylihinnoitellut tuotteet menevät kyllä kaupaksi penkkiurheilijoiden ja muiden känniääliöiden örveltäessä viikonlopun lempiharrastuksessa.

Olutharrastajan ja olutkulttuurin vaalijan vaihtoehto on hankkia maisteltavansa vähittäismyynnistä ja privatisoitua kaveripiiriin nautiskelemaan.

- J.T. Laakso
OLUTVERKON toimittaja,
OK – OlutKulttuuriKlubin vetäjä

Hartwallin tuontiyhtiö Hartwa-Trade Oy laajentaa olutvalikoimaansa ja ryhtyy jakelemaan kotimaisten pienpanimoiden olutta ja siideriä. Ensimmäisenä yhteistyöhön ryhtyvät kesäkuun alusta alkaen Lahdessa toimiva Panimo & Tislaamo Teerenpeli ja Stallhagen-tuotemerkistään tunnettu Ahvenanmaan pienpanimo Ålands Bryggeri AB.

Hartwallin toimitusjohtaja Yrjö Närhinen sanoo yhtiön tavoittelevan olutmarkkinan kehittämistä pitkäjänteisesti ja oluen arvostuksen lisäämistä. – Tuttujen tuotemerkkien rinnalla suomalaiset ovat kiinnostuneita tutustumaan uusiin ja erikoisiin oluisiin. Hartwall jatkaa omaien oluiden tuotekehittelyä ja laajentaa maahantuontia. Hartwa-Traden kautta saamme mukaan myös pieniä tuotteita, Närhinen kertoo.

Teerenpelin ja Stallhagenin tuotteita tulee jakeluun kesäkuun alusta alkaen Hartwa-Traden ravintolakanavan kautta.

St. Urho’s Pub järjestää Suomalaiset Sahtipäivät 14. kerran. Sahtipäivillä on mukana 11 erilaista sahtia keskiviikosta 13.5. kello 15 alkaen.

Mukana ovat: Finlandia Sahti, Finlandia Sahti Strong (Finlandia Sahti, Forssa), Hartolan Sahti (Matti Punamäki), Hollolan Hirven Kivisahti, Huvila Sahti (Savonniemen Oluttehdas, Savonlinna), Joutsan Sahti, Kartano Sahti (Viini-Heila, Heinola), Kullero Sahti (Lapin Voima, Eura),  Lammin Sahti,  Mufloni Sahti (Ravintolapanimo Beer Hunter’s, Pori) sekä  Pyhä Urho Sahti (Perhon Panimo, Hki), jonka Urhon pubin ravintolapäällikkö Esa Mustonen on nyt valmistanut edeellisen vuoden tapaan sahtipäiviä varten.

Sahdit ovat vahvuudeltaan noin 5,5 – 10 % ja tarjoiluannokset ovat 2,5 dl á 3,20 e. Sahtipäivät kestävät niin pitkään kun tuotteita riittää.

Lue lisää sahdista: Sahtiverkon uutiset  sekä Sahtiarvioita!

Helsingin Olutfestivaali HBF järjestetään perjantaina ja lauantaina 15.-16.5. Helsingin Kaapelitehtaalla. HBF kokoaa festivaalikansaa 12. kerran. Tuotteisiin voi tutustua iltaan saakka akustisessa taustassa ja festivaalin ikuinen – kaksipiippuinen – riesa päästetään valloilleen vasta illan tullen Ballsin, Veetin ja Lenni-Kalle Taipaleen voimin. 

- Tämän vuoden uuteen ilmeeseen kuuluu varsinainen ylpeytemme Pienpanimomaailma, kertoo HBF:ia alusta saakka johtanut Markku Korhonen.  – Lähes kaikki kotimaiset pienet panimot saapuvat esittelemään tuotteitaan toukokuussa toimintansa aloittavaa Malmgårdin Panimo Oy:ä myöten. Tunnuslauseemme Olutta ja siideriä tehtaan täydeltä  tarkoittaa noin 300 erilaista olutta, 50 siideriä ja 50 viskiä. Myös laitetoimittajat ja sikariosasto ovat mukana.  

Kari Likovuori (vas.) ja Markku Korhonen ovat kehittäneet HBF:n kilpailua alusta saakka, vuodesta 1998.

HBF:lla on mukana myös sikariosasto. Ilpo Koskela tupruttelee havannalaistaan Che Guevaran seurassa.

Suomalaisille lähes täysin uutena olutmaana festivaalilla esittäytyy Missourin osavaltio USA:sta. – Valtavan kiinnostava USA:n OlutRenessanssi on tänä vuonna erikoisteemanamme, Korhonen sanoo. – Mukaan tulee kuusi sikäläistä pienpanimoa. Kaikki esiintyvät Suomessa ensimmäistä kertaa. 

Missourissa on 31 panimoa. Tunnetuimmat kaupungit ovat Kansas City ja St. Louis, jossa sijaitsee suurin ja tunnetuin amerikkalaispanimo Anheuser-Busch Companies Inc. Belgialainen InBev NV osti vuoden 2008 lopulla A-B:n ja maailman suurin panimojätti oli syntynyt. 

HBF:n erikoisteeman jenkkipanimot ovat kuitenkin A-B:ia pienempiä yksiköitä.
Tom Schlaflyn St. Louis Brewery (St. Louis ja Maplewood), perustettu vuonna 1991, tuo Helsinkiin laajan (8 olutta) valikoiman 10-prosenttisesta Imperial Stoutista ja 6-prosenttisesta #15 -vuosijuhlaoluestaan alkaen.
Square One Brewery on toiminut St. Louisissa vuodesta 2006 ja panimolla savustetuista maltaista valmistettu Single Malt Scotch Ale (7 %) nostattaa  odotukset pilviin.
Viime vuonna (2008) aloittanut Mattingly’s Brewing Co on myös St. Louisista. 6-prosenttinen Biere de Mars pyrkii jäljittelemään belgialaista maalais-alea. 
Vuodesta 2000 toiminut O’Fallon Brewery esittelee mm. saksalaisista savumaltaista valmistetun 6-prosenttisen Smoked Porterin ja 5-prosenttisen kesähelteen virkistäjän Wheatch, persikka-vehnäoluen! Tosin O’Fallonin nimissä olevat pullotetut oluet valmistaa Stevens Point Brewery Wisconsinissa.  
St. Louisissa vuonna 2007 avattu ravintolapanimo Buffalo Brewing Co päästää Helsinkiin saakka uutuutensa, 6-prosenttisen Amberin.  Ravintola on erikoistunut oluen ja ruuan liittoon ja valmistaa esimerkiksi Chili-olutta ja järjestää teematapahtumia. 
Missourilaispanimoiden toiseksi vanhin edustaja, vuonna 1995 perustettu Morgan Street Brewery esittelee 5-prosenttisen Honey Wheat -hunajavehnäoluen ja armahtaa maistelijaa kaikkien usa-laisten extreme-oluiden keskellä suositulla 6-prosenttisella Oktoberfest-oluellaan.  

Tanskan pienpanimot konkurssiaallossa

Tanskalaista pienpanimomaailmaa edustaa HBF:lla erikoisella periaatteella toimiva Miracle Øl AS. Fyn-saarella Vejstrupissa toukokuussa 2005 aloittanut panimo on Informaatioteknologia- eli IT-alalla kaiken nähneiden kaverusten harrastus.

- Me teemme hyviä oluita pienillä kustannuksilla ja myymme niitä tosi kovaan hintaan, Mogens Nørgaard esittelee tanskalaista “ihmettään“.  – Oluen valmistuksesta ei makseta kenellekään palkkaa, olemme rikastuneet kansainvälisissä IT-projekteissa. 

Miracle Øl toimii pikkupaikkakunnalla kaislakattoisessa maalaistalossa, joka on alunperin kunnostettu yritysten henkilöstön ryhmähenkeä kasvattavia koulutustilaisuuksia varten. Panimo tuottaa kolmea olutta, vaalea Guld Ale, tumma bitter Dark Ale sekä tavanomainen vaalea Lager. Kaikki oluet ovat vahvuudeltaan 5,0 %.

Suomessakin paljon huomiota herättänyt tanskalaisten pienpanimoiden OlutVallankumous jaksaa tänä keväänä aika huonosti. – Lähes 130 pienpanimosta noin 30 on viimeisten kuukausien aikana joutunut konkurssitilaan,  Mogens Nørgaard kertoo.  

Kilpailussa valitaan Vuoden Olut, Siideri ja Viski

Festivaalin kansainvälisessä kilpailussa nimetään Vuoden Olut alkukisan kuuden sarjan voittajien keskuudesta (alle 6 % pinta- /pohjahiivaoluet pullossa; yli 6 % pinta- / pohjahiivaoluet pullossa, pienpanimoiden pinta- /pohjahiivaoluet hanassa), Vuoden Viski ja Vuoden Siideri (kaksi sarjaa: pohjoismaiset ja muut). Järjestäjät arvioivat, että kilpailuun tulee noin 200 tuotetta. 

Kilpailun tulokset julkistetaan festivaalin aluksi perjantaina kello 18:n jälkeen. Samalla palkitaan myös HBF:n Vuoden Olutravintola 2009, joka on Espoon Niittykummussa vuodesta 1994 toiminut The Gallow’s Bird Public House.  Thomas Aschanin vetämä olutravintola tunnetaan ennen kaikkea erikoistapahtumistaan: Real ale -festivaali tammikuussa,  pyhäinpäivästä marraskuussa alkava Kekri-tapahtuma, jolloin teemana ovat kotimaiset pienpanimot uuden satokauden tuotteineen sekä sahti. Jo kolmasti kekrin yhteydessä on järjestetty sahtihenkinen kekri-seminaari – seuraavan kerran lauantaina 31.10.    

Kilpailuraadin puheenjohtajana toimii tänä vuonna Kari Likovuori. – Olemme kehittäneet kilpailun arviointisysteemiä ensimmäisestä festivaalista vuonna 1998 alkaen, tai oikeastaan aloitimme jo vuoden 1997 Olutkatselmuksessa Vanhalla Yo-talolla. Järjestin siellä pienpanimokilpailun, Likovuori kertoo.

- Kilpailuraatiin yritetään saada paljon erilaisia tuomareita, satunnaisista oluenmaistelijoista ammattilaisiin. Suuresta määrästä saadaan tilastollinen järjestys selville.

HBF on arkistoinut kaikkien vuosien tuomarilomakkeet, joiden selaileminen saattaa olla mielenkiintoista puuhaa. Likovuori kertoo huomanneensa merkittävää vaihtelua arviointilomakkeissa. - Jokainen olut saa yleensä pisteitä koko skaalalla.

Erityisesti Kari Likovuori toivoo, että tuomari pystyy irrottautumaan ennakkoluuloistaan ja muodostamaan oman kannan olueen. Tuotteet arvioidaan sokkona. Tuomarit tietävät vain sarjan, jota kulloinkin arvioidaan.  

Opastettuja kierroksia ja keskustelua

Festivaalivierailla on mahdollisuus osallistua opastettuun maistelukierrokseen, jonka varrella valotetaan panimoiden ja tuotteiden sekä yleensäkin olutkulttuurin taustoja. Ryhmät voivat varata myös oman opastetun kierroksen haluamastaan teemasta.  Viskiklinikka opastaa vastaavasti viskimaistelussa.

Lauantaina 16.5. järjestetään HBF:n terassilla OlutKirjallisuusKlubi. Tilaisuudessa on mahdollisuus selailla tuoreita olut- ja juomakirjoja sekä keskustella olutkirjoittelun ja -arvioinnin tasosta. Paikalle on kutsuttu kirjojen ja arvioiden tekijöitä.

Lisätietoja ja ilmoittautumisia: Opastetut maistelukierrokset HBF:lla.

Biletystä

Markku Korhonen sanoo “tietävänsä ihan hyvin”, että HBF:n tiukka musiikkitarjonta jakaa festivaalivieraita. – Se on vaan tosiasia, että Merikaapelihalli on liian ankea ilman minkäänlaista taustaa. Tänä vuonna kokeilemme akustispainotteista iltapäivää ja alkuiltaa. Ehkä se normaali biletysporukka tuleekin vasta illalla festareille.

Perjantaina ja lauantaina iltapäivällä festivaaleilla pyörii “viuluviikareita“. Perjantain bändit ovat Telefon Combo, Jake’s Blues Band ja Marjo Leinosen vetämä The Balls. Lauantaiviihdettä tarjoavat Mari & Ystävät, Lenni-Kalle Taipaleen ja Sami Pitkämön musiikki-ilottelu, jonka vuorovaikutteiseen osuuteen yleisö pääsee mukaan sekä Veeti Kallio Band.  Ovet ovat avoinna perjantaina kello 18-02 ja lauantaina kello 12-02.

Sinebrychoffin Englannissa valmistettu Porter ei ehdikään maisteltavaksi Koti-Suomeen tulevana viikonloppuna.

- Yksinkertaisesti cask-tynnyrit ovat seilanneet jo useita kertoja jonnekin väärään määränpäähän, Sinebrychoffin vietintäpäällikkö Timo Mikkola selostaa harmitellen. – Ilmoitamme uuden ajan ja paikan, kunhan asia selviää. Arvelen, että HBF:lle (15.-16.5.) ehtivät. Tosin erä on niin pieni, että taitaa loppua heti.

Sinebrychoffin panimomestari Tapio Kangas-Heiska kävi keväällä Englannissa Marstonsin panimolla valmistamassa J D Wetherspoonin valtavan pubiketjun maanantaina päättyneelle kansainväliselle real ale -festivaalille 40000 litran erän Marston’s Portteria, joka tarjoiltiin real ale -tyyliin ja hieman kotimaista versiota miedompana (6,2 % / 7,2 %).

Tuotantoerästä oli / on tarkoitus tuoda kuusi astiaa Suomeen. Tarjoilun piti alkaa huomenna perjantaina 8.5. St. Urho’s Pubissa Helsingissä ja toinen puolikas ensi viikolla Kaapelitehtaan HBF:lla, Helsingin Olutfestivaalilla. Nyt maahantuotia järjestelevä Sinebrychoff on joutunut peruuttamaan tai ainakin siirtämään nämä mahdollisuudet harvinaisen herkun maisteluun.

Lue alkuperäinen uutinen Englannin festivaalista: Koffin Portteria Marstonsilla.